Kirjoitimme vuoden ensimmäisessä lehdessämme varusmiesten unen tarpeesta ja nukkumisen vaikutuksesta sotilaskoulutukseen. Aihe on saanut palstatilaa myös muissa medioissa ja innostanut ihmisiä aktiiviseen keskusteluun.

Varusmiesliitto kannattaa herätysajankohdan myöhentämistä. Liiton puheenjohtaja Rami Laitilan mukaan väsyneistä varusmiehistä ei saada kaikkia tehoja irti. Samaa mieltä on myös unitutkija Markku Partinen.

Sanomalehti Keskisuomalaisen kysyi lukijoiltaan, pitäisikö varusmiesten saada nukkua aamukuutta myöhempään. Enemmistö, 54 prosenttia, vastaajista kannatti aamuherätyksen siirtämistä myöhempään. Loput 46 prosenttia vastanneista ei nähnyt herätysajankohdan muuttamista tarpeellisena.

Uutinen kuitenkin otsikoitiin lukijan kommentin mukaan ”Armeijassa ollaan selkärankaa kasvattamassa”. Kommenttipalstalla laatu oli jälleen kerran taattu.

”Joka aamu herään klo 3:45 ja tuon jälkeen painan 10km töihin fillarilla säällä kuin säällä…kyllä se herääminen aina väsyttää, mutta niin sitä vain pikkuhiljaa piristyy…Tuommosta ulinaa kukaan jaksa. Ylös Sieltä!”, Weijo Jokinen kommentoi.

Lehden lukijat jakoivat mietteitään myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

”Siinä vaiheessa kun meidän pojat saadaan sängystä ylös niin venäläiset on päässy jo Turkuun asti”, Toni Nieminen kommentoi.

”Nyt diplomaatit duuniin ja neuvottelemaan, että venäläiset hyökkäisivät vasta aamuseitsemän jälkeen!” Timo Töyrylä esittää.

Varusmiespalvelus kuuluu kyllä olennaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Palveluksessa saatu koulutus vaikuttaa Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen. Eikö sitä kannata hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla?

Unitutkija Partisen mukaan väsymys heikentää keskittymis- ja oppimiskykyä, lisää tapaturmien riskiä palveluksessa ja heikentää kognitiivisia taitoja, kuten tarkkaavuutta ja muistia. Sotilaskoulutuksessa tankataan maanpuolustuksen kannalta oleellisia taitoja, mutta oppi ei mene perille, jos aivot eivät saa riittävästi aikaa levätä. Toisin sanoen: unen puute tuottaa heikompia sotilaita.

Varusmiesten väsymys ei ole poikkeuksellista. Tutkimusten mukaan jopa neljäsosa suomalaisista on jatkuvasti väsyneitä. Siitä aiheutuu varmasti haittaa työ- ja opiskeluelämässä. Mutta kuinka moni työkseen ampuu rynnäkkökiväärillä tai heittää käsikranaatteja? Lisäksi siviilimaailmassa jokainen voi valita nukkumaanmenoaikansa vapaasti, varusmiehet eivät.

Partinen arvelee, että riittävän unen varmistaminen varusmiespalveluksessa vähentäisi ainakin väsymyksestä aiheutuvia onnettomuuksia. Onko tärkeämpää nousta kukonlaulun aikaa vai säästyä turhilta loukkaantumisilta?

Varusmiespalveluksessa on kyse sotilaskoulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena on oppia mahdollisimman tehokkaasti. Jos varusmiesten oppismis- ja suorituskyky paranee nukkumisaikaa lisäämällä, mitä haittaa siitä on?

Keskustelu varusmiehistä onkin liian usein epäasiallista. Varusmiehiä voi vapaasti arvostella pullamössöpojiksi, tai vätyksiksi, mutta millainen haloo nousisi, jos nykysenioreita kutsuttaisiin pullamössövanhuksiksi?

”Armeijassa pojista tehdään miehiä” -tyyppiset lausunnot voisivat jäädä unholaan. Ainakin, jos miehisyydellä tarkoitetaan sopeutumista liian lyhyihin yöuniin ja likaisiin vaatteisiin.

Teksti Rasmus Arikka
Kirjoittaja on Varusmies-lehden toimituspäällikkö