Vaaliextra: Eduskuntavaalit 2019
Vaalikevään suurinta huomiota näyttää nauttivan soteuudistus, ympäristöasiat ja työllisyyskeskustelu. Puolustuspolitiikka on näkynyt puolestaan lähinnä vain hävittäjähankintojen osalta. Onko eduskuntavaaleilla ja niissä valittavilla ehdokkailla annettavaa nykyisille tai tuleville varusmiehille?

Teksti: Joonas Koivisto Kuvituskuvat: Miika Kosloff

Vaalikevät 2019 on poikkeuksellisen vilkas. Suomessa suurimman huomion saavat tietenkin sunnuntaina 14. huhtikuuta toimitettavat eduskuntavaalit, joiden kampanjointi lähti täysillä käyntiin Juha Sipilän hallituksen erottua. Reilu kuukausi eduskuntavaalien jälkeen ovat edessä puolestaan Europarlamenttivaalit, joten poliitikoilla riittää tekemistä.

Varusmiehiin liittyvät asiat eivät valitettavasti ole yleensä isossa roolissa vaalikeskusteluissa. Äänestäjien painopiste on sen sijaan terveydenhuollossa ja valtiontalouden yleisessä tilanteessa. Lisäksi Ukrainan miehityksen myötä Euroopassa kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne tarkoittaa, ettei Suomessa haluta keskustella nykymuotoisen asevelvollisuusjärjestelmän muuttamisesta ainakaan nopeasti.

Puolustuspoliittisen keskustelun pääaiheena on ollut tulevat hävittäjähankinnat. Seuraava hallitus tulee aloittamaan varsinaisen prosessin, jolla korvataan Ilmavoimien nykyiset Hornet F-18A -monitoimihävittäjät. Hankinnan hinnaksi odotetaan 7–10 miljardia euroa, joten aihe saa luonnollisesti keskustelua aikaan. Puolueiden puheenjohtajilta ja muilta ehdokkailta on useissa tilaisuuksissa tivattu suostuvatko he 64 hävittäjän ostoon, joka korvaisi nykyisten hävittäjien suorituskyvyn.

”Varusmiehiin liittyvät asiat eivät valitettavasti ole yleensä isossa roolissa vaalikeskusteluissa.”

Paljoa muuta puolustuspoliittista keskustelua ei vaalien alla ole käyty. Nato-jäsenyys ei ole saanut suoraa kannatusta kuin Kokoomukselta ja RKP:lta, ja kaikki puolueet ovat valmiita jatkamaan yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Kansalaispalvelus

Merkittävin maanpuolustukseen ja asevelvollisuuteen liittyvään keskusteluun noussut asia on kansalaispalvelusmalli. Tätä esiin nostaneilla puolueilla on vielä aika erilaisia näkemyksiä siitä, miten kansalaispalvelus toteutettaisiin ja mitä se tarkoittaisi, mutta pääpaino on kaikissa malleissa sama: nykyisen sukupuoleen perustuvan jaottelun sijaan jokainen kansalainen velvoitetaan jonkinlaiseen kriisitilanteeseen valmistavaan koulutukseen. Kansalaispalvelusmalleista ovat puhuneet Kokoomuksen ja Sinisen Tulevaisuuden kansanedustajat, Siniset Nuoret, Perussuomalaiset Nuoret ja Keskusta nuorisojärjestöineen.

Kyseessä voi olla mallista riippuen lyhyempi koulutus tai kokonaan nykyisen siviilipalveluksen korvaava järjestelmä. Kansalaispalvelusmallit eivät kuitenkaan tähtää sotilaskoulutettujen määrän kasvattamiseen, sillä nykyiset määrät alkavat olla Puolustusvoimien kapasiteetin ylärajoilla. Kasarmeilla ei ole puolustusministeriön mukaan enempää tilaa eikä tarvettakaan kouluttaa nykyistä enempää sotilaita. Siviilipalvelusjärjestelmään taas halutaan puuttua, sillä se ei valmistele nykyisessä mallissa kriisitilannetta varten, vaan toimii lähinnä irrallisena työpalveluksena.

Nopeat askeleet, joita kansalaispalvelusmalleista ja siihen liittyvästä keskustelusta laajalti löytyy, olisivat kutsuntojen laajentaminen koko ikäluokkaa koskevaksi tilaisuudeksi ja siviilipalveluksen suorittaneista kerättävä rekisteri. Nämä ovat molemmat myös Varusmiesliiton tavoitteita. Ideana kutsuntojen laajentamisessa on niistä saatavan hyödyn ulottaminen myös naisiin. Kutsunnat ovat äärimmäisen hyödyllinen tapa saada koko ikäluokka koolle ja mahdollistavat esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyn. Nykyään naisia ei saada mukaan samalla tavalla kuin miehiä, sillä heitä eivät koske mitkään vastaavat velvoitteet enää peruskoulun jälkeen, kun oppivelvollisuus on suoritettu.

Siviilipalveluksen käyneistä haluttaisiin kerätä puolestaan rekisteri, joka antaisi tietoa siitä, ketkä siviilipalveluksen suorittaneet ovat palvelleet sellaisissa tehtävissä, joista on kriisiaikana hyötyä. Samalla voitaisiin katsoa tarvitsisiko näiden henkilöiden osaamista pitää yllä kertausharjoitusten avulla. Kutsuntojen ulottamista myös naisille ja siviilipalveluksen suorittaneiden rekisteriä kannattivat Jussi Niinistö puolustusministerinä toimiessaan ja Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Jussi Niinistö ja Ilkka Kanerva. Kuva: Ville Kariola

Kapuloita kansalaispalvelusmallin rattaisiin

Kansalaispalvelusmalli kohtasi ison esteen maaliskuun lopulla. Tällöin julkaistiin raportti, jonka mukaan turvallisuuskomitea ei nähnyt tarvetta laajalle kansalaispalvelukselle. Ainoastaan sisäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö näkivät jotain tarvetta kansalaispalvelusmallin tyyppiselle koulutukselle. Turvallisuuskomitea toteutti kyselyn Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon kansalaispalvelusmallin pohjalta. Tässä palvelusmallissa kansalaispalveluksen olisi suorittanut kurssimuotoisesti osa kutsuntoihin käsketystä ikäluokasta. Bank of Ideasin mallia luomassa ollut Kaisa-Maria Tölli korosti kansalaispalveluksen herättämän keskustelun jälkeen, ettei kyse ole koko ikäluokkaa velvoittavasta koulutuksesta. Malliin kuuluisi myös kokonaisturvallisuusrekisteri, johon merkittäisiin koko ikäluokka, vaikka kaikki eivät suorittaisi kansalais- tai asepalvelusta. Rekisteri mahdollistaisi mallin mukaan ihmisten ohjaamisen paremmin kriisitilanteissa.

”Ministeriöt näkisivät hyödyllisenä kansalaistaitojen opettamisen peruskoulussa.”

Kyselyn ohessa tuli ilmi, että ministeriöt näkisivät hyödyllisenä kansalaistaitojen opettamisen peruskoulussa. Lisäksi ministeriöt pitivät hyvänä ideana nykyään jo toimivien järjestöjen entistä laajempaa hyödyntämistä kansalaistaitojen opettamisessa. Ministeriöiden kannassa näkyy hyvin se kritiikki, jota Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Henrik Vuornos esitti kansalaispalvelusmallia kohtaan Varusmiesliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän haastoi mallia kannattaneita ehdokkaita esittämään konkretiaa siitä, mitä tälle noin 60 prosentille ikäluokasta, joka ei suorita varusmiespalvelusta, olisi tarvetta tai järkevää kouluttaa.

Nuoret ehdokkaat valmiita puuttumaan asevelvollisten haasteisiin

Nuoret ehdokkaat ovat vaalikevään kannanottojen perusteella valmiimpia puuttumaan asevelvollisten kohtaamiin ongelmiin ja haasteisiin. Nuoret ehdokkaat useista puolueista ovat valmiita korottamaan varusmiesten päivärahoja ja kehittämään siviili- ja varusmiespalveluksen sisältöä.

Kokeneemmat poliitikot, jotka eivät ehkä samalla tavalla tavoittele nimenomaan nuorten ääniä, ovat huomattavasti varovaisempia etuuksien, kuten päivärahan, korotusten suhteen. Keskustelun painotukset ovat muualla; vasemmistopuolueet keskittyvät toimeentuloon liittyvissä avauksissa ensisijaisesti perusturvaan ja opiskelijoihin, eivätkä tarkempaa talouskuria kannattavat oikeistopuolueet ole halukkaita lupaamaan uusia rahallisia etuuksia, ellei työllisyys parane.

”Nuorisojärjestöt ottavat rohkeammin kantaa kasarmien sisäilmaongelmiin.”

Puolueiden vaaliohjelmissa keskitytään ylipäätään hyvin vähän puolustuspolitiikkaan. Natoa päädytään joidenkin puolueiden ohjelmissa kannattamaan tai vastustamaan ja Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti kansainvälisten harjoitusten kasvaneeseen määrään.

Puolueiden nuorisojärjestöjen ohjelmista löytyy vastaavasti maininnat varusmiesten päivärahojen korotuksesta ja uuden suunnan ottamisesta asevelvollisuusjärjestelmälle. Vasemmistoliiton, Vihreiden, Keskustan ja Kokoomuksen nuoret ehdokkaat ovat puhuneet kevään aikana halukkuudesta siirtyä niin sanottuun Norjan malliin, jossa ikäluokasta valikoidaan sukupuolineutraalisti tarvittava määrä sotilaskoulutukseen vapaaehtoisuus edellä, mutta tarvittaessa myös käskien nuoria asepalvelukseen. Nykyään ikäluokasta noin 35–40 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen, ja määrän pitäisi pysyä ainakin aluksi samana, sillä isokokoinen reservi on tärkeä osa Puolustusvoimien suorituskykyä.

Erityisesti vasemman laidan ja Vihreiden nuoret ovat myös aktiivisesti vaatimassa Puolustusvoimilta uudenlaista suhtautumista vähemmistöjen huomiointiin ja ruoassa oltaisiin valmiita suosimaan enemmän kasvisruokaa, mutta myös parantamaan ruoan laatua kokonaisuudessaan. Nuorisojärjestöt ottavat myös rohkeammin kantaa varusmiesten palvelusolosuhteiden pahimpaan epäkohtaan – kasarmien sisäilmaongelmiin. Kokeneemmat poliitikot erityisesti oikeistopuolueista eivät ota asiaan samalla tavalla kantaa, mikä johtuu todennäköisesti kasarmien korjausten vaatimasta hinnasta.

Kommentti: Aika on kullannut vanhempien ehdokkaiden muistot

Kokeneemmat kansanedustajat ja vanhemmat ehdokkaat eivät selkeästi näe varusmiesten tai siviilipalvelusta suorittavien kohtaamia ongelmia niin suurina, että niihin otettaisiin aktiivisesti kantaa. Asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää ei haluta lähteä muuttamaan nykyisessä turvallisuustilanteessa ja homeiset kasarmit painavat mieltä vain, jos on itse juuri ollut palveluksessa tai omat lapset tai muut läheiset suorittavat juuri palvelusta. Oman palvelusajan tuskista on aika kullannut muistot.

Vaalien alla käytävän keskustelun ja kannanottojen perusteella nuoret ehdokkaat ovat parhaita vastaamaan asevelvollisten huoliin. Intti tai sivari ei vie elämästä lopulta kovinkaan suurta osaa, mutta ei ole mitään järkeä jättää tätä palvelusta suorittavia ilman välttämättömiä parannuksia nykytilaan.

Nuoret ehdokkaat näyttävät parhaiten ymmärtävän millaista oli yskiä homeisilla kasarmeilla tai laskea päivärahoista onko varaa käydä viikonloppuna kodin ulkopuolella.

Joonas Koivisto