[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Asevelvollisena vammautuneiden tukijärjestö toivoo parannuksia sotilastapaturmalakiin

Järjestön toiveena on, että sotilastapaturmalain puutteet saataisiin korjattua 2018 loppuun mennessä, kertoo YLE uutisessaan. Varusmiespalveluksessa 20 vuotta sitten vammautunut Mikko Vaittinen kärsii edelleen pahoista kivuista.

Varusmiespalveluksessa pysyvästi vammautuneita on Suomessa arvion mukaan noin 3000. Vammautuminen lisää syrjäytymisriskiä. Vaittisen mukaan olisi tärkeää, että kuntoutukseen pääsisi nopeammin, mieluiten heti kun vamma sen sallii.

Vaittinen on nyt päässyt kolmen muun lisäksi Laitilan Terveyskodissa järjestettyyn ryhmäkuntoutukseen. Hänen mukaansa kuntoutus on hieno juttu, ja erityisesti hetkellinen irtiotto kiireisestä perhe-eläästä hepottaa hänen mukaansa keskittymistä kuntoutumiseen.

Asevelvollisena Vammautuneiden Tuki ry:n puheenjohtaja Alpo Penttisen mukaan varusmiespalveluksessa vammautuneet saavat edelleen liian vähän tukea. Sosiaalikuraattorit neuvovat varuskunnissa palveluksen aikana, mutta kotiutumisen jälkeen moni jää ongelmien kanssa yksin.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Penttinen toivoo, että myös ajalle palveluksen jälkeen luotaisiin tukiverkosto. Hän uskoo ettei vammautunut nuori pärjää omatoimisesti lakiasioissa Valtiokonttorin kanssa, varsinkin kun taakkana on lisäksi oma vamma.

Palveluksessa pahasti vammautunut Vaittinen toivoisi, että Valtiokonttorin asiakaspalvelu olisi ymmärtäväisempää, vaikka uskookin sen toimivan aina lain määräämällä tavalla.

Järjestö on keskustellut Puolustusvoimien kanssa voisivatko sosiaalikuraattorit seurata myös palvelusajan jälkeen, että vammautuneen hoitopolku ja korvaukset toimivat.

Puolustusvoimien mukaan yhteydenottoja tulee myös kotiutuneilta jonkun verran, ja niihin vastataan kyllä.

Sotilastapaturmalaista valmistuu Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys kuluvan vuoden loppuun mennessä. Selvityksen avulla on tarkoitus katsoa täytyykö lakia edelleen muuttaa. Penttisen mukaan järjestön tavoitteita ovat ainakin rauhanturvaajien saaman 200 000 euron kuolemantapauskorvauksen ulottaminen myös varusmiehiin ja sairausajan minimikorvauksen korottaminen nykyisestä hieman yli 20 eurosta. Järjestö näkee ongelmana myös 1991 poistuneen takauksen kuntoutukseen vamman haitta-asteen mukaan.

Teksti: Joonas Koivisto
Kuva: Hanna Tuulonen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta