Kotiutuminen on pahinta silloin, kun jää tyhjän päälle. Puolustusvoimat ei tarjoa tukea, ja kotiutumisrahan puutteessa täytyy oma talous laittaa palveluksen jälkeen reippaasti kuntoon. Olennaisinta on miettiä toimeentulo, työllistyminen ja mahdollinen pidemmän tähtäimen suunnitelma.

Toimeentulo: Työt ja tuet

Toimeentulon kartoituksen voi aloittaa jo palveluksen lopussa. Kotiutumisen korvilla pidetään sotilaskodissa usein tilaisuus, jossa varuskunnan alueella tai laajemmin koko maassa toimivat yritykset rekrytoivat työntekijöitä. Osa saattaa jopa tarjota työhaastatteluja suoraan paikan päällä. Vaikka työt olisivat vähemmän houkuttelevia hanttihommia, ei niihin tarttumisessa menetä mitään. Työsopimuksissa on koeaika myös sitä varten, että itselleen sopimattomasta työstä voi luopua helposti. Jos heti sotilaskodissa ei innostu mahdollisista työpaikoista, hakevat samat yritykset todennäköisesti työntekijöitä myös siviilissä. Nimet kannattaa siis painaa mieleen.

Kun kasarmin portit jäävät taakse, on viimeistään tarve kunnolla selvittää oma toimeentulo. Sotilasavustus katkeaa kotiutumiskuukauteen, joten tukiverkkoa tarvitsevan on heti ryhdyttävä toimeen. Asumistuki on ainoa tukimuoto, joka jatkuu automaattisesti palveluksen jälkeen, jos on saanut sitä samaan asuntoon jo ennen palvelusta. Muiden mahdollisten tukien piiriin täytyy hakeutua erikseen. Myös huoltajien luona asuvan kannattaa heti ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Näin pääsee työmarkkinatuen sekä mahdollisten työtarjousten piiriin.

Harvalla kotiutuneella on ehtinyt täyttyä työssäoloehto ennen palvelusta, joten käytännössä kaikki päätyvät työmarkkinatuen piiriin. Ammattikoulusta valmistunut pääsee työmarkkinatuen piiriin suoraan, mutta ylioppilaalle tai peruskoulun suorittaneelle kotiutuneelle saatetaan soveltaa enintään 21 viikon odotusaikaa ennen työmarkkinatuelle pääsyä.

Viikoista lasketaan pois ennen palvelusta työttömänä vietetty aika. Kela tarjoaa laskurin työmarkkinatuen mahdollisuuden arviointia varten. Työmarkkinatukea ja asumistukea voi tarvittaessa myös täydentää toimeentulotuella. Työmarkkinatuessa kannattaa myös huomioida siitä ennakkoon perittävä vero, joka on oletuksena 20 prosenttia. Veroprosenttia voi tosin koittaa vähentää hankkimalla verokortin työmarkkinatukea varten.

Työnhakuun

Tukiviidakon jälkeen on työnhaun aika. Työvoimatoimiston tarjouksien lisäksi omatoiminen työnhaku on erittäin suositeltavaa, sillä läheskään kaikki työpaikat eivät välttämättä enää tule nimenomaan työvoimatoimiston listauksiin. Yksityiset työnhakusivustot, kuten Monster, Oikotie ja Duunitori ovat erittäin hyvä lisä työnhakuun.

Tässä vaiheessa kannattaa palata myös niihin yrityksiin, joita saattoi tavata rekrytoimassa kotiutuvia sotilaskodissa. Näillä yrityksillä ja muilla samoilla aloilla toimivilla voi olla jatkuvasti avoimia työpaikkoja, vaikkeivat ne aina näkyisi erilaisten palveluiden listauksissa. Näistä avoimista paikoista saattaa kuitenkin löytyä tietoa esimerkiksi yritysten verkkosivuilta.

Nuoret, joiden on helpommin mahdollista joustaa työajoissa ja -paikassa, kiinnostavat myös usein vuokratyöntekijöitä tarjoavia yrityksiä, kuten VMP ja Barona. Näihin voi ottaa yhteyttä vaikkei niillä juuri silloin olisi työnhakua avoinna.

Nykyään entistäkin suositumpi työnhaun väylä on Linkedin. Palvelusta löytyy työpaikkalistauksia, ja se on yksi tapa ottaa kontaktia potentiaalisiin työnantajiin. Hyvin rakennettua Linkedin-profiilia voi myös käyttää hyväksi perinteisemmässäkin työnhaussa, ja joissain työnhakuportaaleissa sen avulla voi jopa korvata CV:n.

Myös perinteistä CV:tä tarvitaan silti. Vinkkejä CV:n rakentamiseen löytyy verkosta lukemattomia, joten poimitaan niistä tähän muutama hyvä.

“CV:n tulisi olla samaan aikaan tiivis, mutta myös informatiivinen. Pidä CV maksimissaan kahden A4-sivun pituisena. Urasi alkuvaiheessa on syytä pitää CV tiiviinä ja helposti selattavana. On tärkeää huomioida, että listaamasi taidot ovat täyttämässä tulevan työnantajasi tarpeita”, toteaa aTalentin Oliver Rotko.

”CV:n teossa on kyse tiivistämisestä, joten sisältö on syytä miettiä tarkkaan. Peruspohja tulee rakentaa niin, että tärkeät tiedot työ- ja koulutushistoriasta erottuvat siitä ensivilkaisulla. Koska CV on työnäytteesi, sen selkeys ja huoliteltu ulkoasu kertovat sinusta työntekijänä”, neuvoo rekrytointiyritys Emporen palveluliiketoiminnan johtaja Ari Myllyniemi.

Hyvässä CV:ssä voi olla etenkin luoville aloille erityisen tärkeää myös graafinen ilme. Ja vaikkei tarvitsisi nimenomaan graafista CV:tä, on sen oltava ulkoasultaan yhtenäinen ja siisti. Työvoimapalvelut tarjoavat myös usein kursseja ja apua esimerkiksi juuri CV:n tekoon ja työhakemuksia varten.

Katse eteenpäin

Tärkeintä nopea tarttuminen tulevaisuuden haasteisiin on varusmiehellä, jolla on ennen palvelusta plakkarissa vasta ylioppilastutkinto, eikä korkeakoulupaikkaa ennen palvelusta.

Palveluksen aikana voi yrittää pääsykokeita, mutta lukeminen vapaa-ajalla ja lomilla on haastavaa. Erityisesti jouluksi tai alkukeväästä kotiutuvan kannattaa miettiä alkavan kevään pääsykokeita ajoissa. Pääsykoeaineistot tulevat saataville yleensä maaliskuusta eteenpäin tai hieman myöhemmin keväällä. Tarkkana täytyy olla myös mahdollisista ennakkotehtävistä.

Aloja joilla nähdään hyvät työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä esimerkiksi ohjelmistokehittäjät, automaatio- ja konetekniikka, meijeriala, metsäteollisuus, IT-ala sekä sosiaali- ja terveysala. Useille isoimmille aloille varsinkin ammattikorkeakouluissa on yhteishakuja myös syksyisin.

Jos perinteinen opiskelu ei tunnu kiinnostavalta vaihtoehdolta, voi myös hakeutua ulkomaille opiskelemaan. Suomalaisten opiskelumahdollisuudet erityisesti Virossa ovat parantuneet viime vuosina suuresti, ja varsinkin EU:n sisällä on suhteellisen mutkatonta lähteä opiskelemaan myös toiseen maahan.

Nykyään on kasvavassa määrin myös yrityksiä, jotka kouluttavat työnhakijan suoraan itse. Esimerkiksi turvallisuus- ja myyntialalla on tällaisia toimintatapoja yhä enemmän.

Koulutus- ja työmahdollisuuksista voi hankkia tietoa myös erinäisiltä aiheisiin liittyviltä messuilta. Samoin oppilaitokset tai rekrytoivat yritykset saattavat vierailla esimerkiksi kuntien nuorisotaloilla tai työvoimatoimistolla.

Teksti Joonas Koivisto