Upea Turun saariston rengasreitti

Teksti: ja kuvat: Juho Mäki-Lohiluoma

Turun saaristossa sijaitseva Saariston rengastie on pyörämatkailijan unelma, jossa maksuttomat lossit, kauniit maisemat ja rauhalliset tiet vauhdittavat matkantekoa.

Metsälaitumet muuttuvat rantaniittyihin, kun kumipyörä syö harmaata asfalttia. Aurinko paahtaa paljaille rantakallioille, mutta olut terassilla on silti kylmää. On elokuu ja koulujen alku on vienyt kesälomamatkailijat takaisin kotiseuduilleen. Kesä on silti kauneimmillaan ja Saariston rengastie lähes tyhjä. Turusta alkava sekä Kaarinan, Paraisten ja Naantalin kautta sinne palaava Saariston rengastie on kotimaan matkailun helmi, jolle kannattaa lähteä auton sijaan polkupyörällä.

Saariston kapeat mutta rauhalliset autotiet ovat kuin luotuja matkapyöräilyyn, jollaista harrastaakseen ei tarvitse olla kuntourheilija. Yhteensä rengasreitille tulee mittaa noin 250 kilometriä. Siitä noin 30 kilometriä kuljetaan lautoilla tai yhteysaluksella, joista vain yhdestä joutuu maksamaan. Muuten matkaa rahoittavat veronmaksajat, jotka ylläpitävät saariston lossiliikennettä. Tarjolla on myös lyhyempi reitti, niin sanottu pieni rengastie, jonka kokonaispituus on 120 kilometriä. Jos aikaa on päivän sijaan esimerkiksi pitkä viikonloppu, kannattaa suunnata rohkeasti juuri pidemmälle rengasreitille.

Turusta Saariston rengastie suuntaa ensiksi Kaarinaan ja sieltä Paraisten keskustaan. Matkalle osuvat matkan ensimmäiset kirkot, joita riittää jokaisessa pitäjässä. Heti Kaarinan jälkeen avautuu myös reitin ensimmäinen mahdollisuus kiertotiehen. Noin 12 kilometrin edestakaisen matkan päässä sijaitsevat Kuusiston piispanlinnan rauniot ovat historiallisesti merkittävät, mutta satunnaiselle matkailijalle lähinnä pyöreä kivikasa. 1300-luvulla rakennettu linna oli aikanaan tärkeä, mutta joutui lopulta tuhotuksi 1500-luvun alun uskonsotien yhteydessä. Sen kiviä on sittemmin käytetty muissa rakennusprojekteissa, kuten Ahvenanmaalla sijaitsevan Kastelholman linnan korjaamisessa.

Paraisilla kannattaa pysähtyä sympaattisen keskusta-alueen lisäksi myös aivan sen kyljessä sijaitsevan kaivoksen näköalapaikalle. Saaren kalkkikiviseen kallioon on louhittu nykyisin Nordkalk-yhtiölle kuuluva avolouhos, jonka kaivaminen on aloitettu tiettävästi jo 1600-luvulla. Tällä hetkellä alueen koko on yli 70 hehtaaria ja syvimmillään kuoppa ulottuu jopa sadan metrin syvyyteen. Näköalapaikkaa lukuun ottamatta kaivos ei ympärilleen juuri näy. Paraisten jälkeen muistutuksena on vielä muutama kivikasa, jotka varjostavat reitin pisimpiin kuuluvaa ylämäkeä.

Galtbyn lossirannasta liikennöidään Houtskarin lisäksi Ahvenanmaalle.

Kesäinen Nauvo

Saariston rengastien mielenkiintoisin osa ovat kuitenkin saaret, jonne päästäkseen on hypättävä lossiin. Mitä kauemmaksi mantereelta edetään, sitä kapeammiksi tiet ja aidommaksi saaristoluonto muuttuvat. Reitin ensimmäinen lossimatka vie Nauvoon, joka on saariston suurimpia keskuksia. Kolmen päivän aikataululla reittiä kiertäville se on myös hyvä ensimmäisen yön majoituspaikka, sillä matkaa Turusta kertyy pienellä kiertelylläkin alle 80 kilometriä. Rengastien reitti on lähes alusta asti merkattu siitä kertovilla kylteillä, mutta älypuhelimen navigointiapu on myös tarpeen Turku-Nauvo -reitillä. Pidemmällä saaristossa navigointi onnistuu pelkillä tienviitoilla – sikäli kun risteyksiä edes on.

Vielä 2000-luvun alussa niin Nauvo kuin sitä reitillä seuraavat Korppoo, Houtskari ja Iniö olivat itsenäisiä kuntia, mutta nykyisin ne kaikki kuuluvat Paraisten kaupunkiin. Nauvossa on tarjolla paitsi majoitusta, myös rantoja, ravintoloita ja kauppoja. Nauvon keskustasta lähtee myös lyhyen rengastien reitille vievä yhteysalus. Tähän asti molemmat reitit siis noudattelevat samaa uraa, jolle ne myös aivan loppuvaiheessa jälleen palaavat.

Nauvosta rengastie jatkaa Korppoon pääsaarelle, jossa varsinainen reitti viipyy vain joitakin kilometrejä, kun yhdestä lossirannasta siirrytään toiselle. Jos aikataulu sallii, saarella on kuitenkin paljon tätä enemmän katseltavaa, kuten aivan sen toisella laidalla sijaitseva Korpoström. Kolmessa päivässä reitin kiertävien kohdalla Korpoströmin vierailu vaatii aikaista starttia aamuun, mutta matkan puolesta kiertoreitti sopii ohjelmaan hyvin.

Nauvon keskustan ja Kustavin väliin jäävää rengastien saariosuutta rytmittävät eripituiset lossi- ja lauttamatkat sekä niiden odottelu. Etenimme kyseisen välin päivässä, jolloin eri saaret ja maisemat vilisivät ohi hieman liiankin nopeaan tahtiin. Raskaaksi matkaa ei silti voi väittää, sillä lepoaikaa losseilla ja rantakuppiloissa jää pakostikin useita tunteja.

Matkan losseista suurin on Korppoon Galtbyn ja Houtskarin väliä liikennöivä alus. Viisikerroksisen lossin yläkerroksista aukeaa komeat näkymät saaristoon. Polkupyöräilijälle lossin koolla ei reittisuunnittelun näkökulmasta ole juuri väliä, sillä polkupyörät mahtuvat aluksiin käytännössä aina, vaikka autoja voikin kesäkaudella jäädä rantaan odottamaan seuraavaa vuoroväliä. Isommilla losseilla se tarkoittaa pahimmillaan tuntien odottelua.

Merimatkat avaavat kauniit maisemat saaristoon.

Saaria ja luontopolkuja

Houtskari on reitin saarista kauimpana mantereesta ja lähimpänä Ahvenanmaata, jonne saaren kahdesta näköalatornista myös hyvällä säällä näkee. Ainakin toisessa näistä kannattaa vierailla. Reittiä lähimpänä sijaitsee Mossalan lomakeskuksen viereen rakennettu torni. Matkalla saaren toisella laidalla sijaitsevaan Mossalaan satamaan kannattaa pysähtyä ainakin Isakssonin tilan kotimyymälässä, joka toimii itsepalveluperiaatteella.

Tila on kuuluisa erityisesti maukkaista tomaateistaan. Houtskarista matka jatkuu reitin ainoalla maksullisella yhteysaluksella Iniön pääsaarelle. Iniö on reitin entisistä kunnista – nykyisistä kaupunginosista – pienin  Saariston rengastien reittiopas jättää harvoin kulkevien lauttojen johdosta Iniön-vierailulle reilusti aikaa, mutta ripeä polkija ehtii jo yhtä aiempaan lauttaan, joka vie takaisin mantereelle. Kuten kaikilla saarilla, myös Iniössä on nähtävää, mutta astetta muita vähemmän. Suosituimpia nähtävyyksiä ovat luontopolut ja Iniön alueella olevat lukemattomat saaret sekä luodot, jonne polkupyörällä on kuitenkin vähemmän asiaa.

Paluu mantereelle tuntuu kauniin saaripätkän jälkeen ikävältä. Myös mantereen puolella ensimmäisenä vastaantuleva Kustavi tarjoaa kauniita maisemia, mutta myös vilkkaampia teitä ilman saaristoidylliä. Kustavista matka jatkuu kohti Naantalia, mutta polkupyöräilijä voi valita kahden reittivaihtoehdon välillä. Näistä ensimmäinen jatkuu pidempään pohjoiseen, jolloin reitti kulkee vilkkaan seututien laitaa. Toiseen taas kuuluu noin tunnin mittainen lauttamatka, joka puikkelehtii Hakkeenpään rannalta nykyisin Naantaliin kuuluvaan Teersaloon. Lauttamatkan sisältävä reitti on mukavampi pyöräiltävä, mutta yhteysalus kulkee harvoin: kesän 2020 aikatauluilla kyytiin pääsi vain kello 9:00 aamulla tai 16:00 iltapäivällä. Majoituksia lauttarantojen lähistöllä on vain rajatusti.

Naantali on reitin etapeista viimeinen, josta on enää lyhyt polkaisu takaisin Turkuun. Kesäkaupunki tarjoaa riittävästi tekemistä pidemmällekin pysähdykselle. Matkalla Naantaliin nähtävää on vielä Merimaskun keskustassa tai lautalla kuljettaessa kiertoreitille jäävässä Louhisaaren kartanossa, joka tunnetaan parhaiten Mannerheimin syntymäkotina. Yläkerroksiin pääsee kuitenkin vain ohjatuilla kierroksilla, joten aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen.

Budjettimatkailun ABC

Yli 200 kilometrin polkupyöräily voi kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa siitä selviää

jokainen normaalikuntoinen. Olennaista on kuitenkin tunnistaa oma kunto ja suunnitella päiväetapit sen mukaisesti. Varasimme itse reittiin kolme päivää, joista ensimmäisen alussa otimme bussin Turkuun ja viimeisen lopussa toisen takaisin kotiin. Yöpymisiä kertyi kaksi, jotka molemmat vietimme majataloissa matkan varrella.

Pyörämatkailussa avain on hyvä suunnittelutyö ja riittävän väljät päivämatkat. Jos suunnittelet päivämatkoista liian pitkät, ne sellaisia taatusti ovat, ja rento lomailu muuttuu tuskaiseksi irvistykseksi. Jos taas teet etapeista hieman liian lyhyet, ehdit nauttia maisemista, pysähtyä matkalla ja ajaa kiertoreittiä, kun mieli tekee. Kokemattomalle pyörämatkailijalle Saariston rengastie on mitä mainioin kohde aloittaa. Reitille voi lähteä joko hotellimajoituksin tai teltan kanssa budjettimatkaillen. Matkan hinta riippuu suoraan siitä, mitä palveluita sen aikana käytät, sillä matkanteko on ilmaista.

Venevajat täyttävät lossirannan Houtskarissa.

 Polkupyörämatkailu on oma alakulttuurinsa, johon hurahtaneet voivat polkea satoja tai jopa tuhansia kilometrejä yhden matkan aikana. Se myös poikkeaa paljon muusta lomailusta: kun rantalomalla, autolla liikuttaessa tai kaupunkikohteissa matkanteko on usein pakollinen paha ennen päätepistettä, pyörämatkailussa juuri matkanteko on koko homman suola. Eri tapoja pyörämatkailuun on useita. Jos tarkoitus on yöpyä hotelleissa ja majataloissa, ei pyörän selkään tarvitse kasata kovinkaan paljon painoa eikä erikoisvarusteita juuri tarvita. Tavallinen pyörä kelpaa matkailuun hyvin, mutta rahaa kannattaa suunnata erityisesti pyöräilyhousuihin, jotka pehmustavat istumusta pitkällä ajomatkalla ja pitävät hiertymät loitolla. Lisäksi pyörä kannattaa huoltaa ennen reissua, eikä laadukkaista pistosuojatuista renkaista ole pitkällä matkalla ainakaan haittaa. Spandex-torpedoksi ei kuitenkaan tarvitse muuntautua eikä pyörämatkailuun tarvita tuhansien eurojen hiilikuitupyörää, vaikka matkanteko onnistuu myös sellaisella.

Haastavammaksi yhtälö muuttuu, jos hotelliyöpymiset haluaa korvata teltalla ja ravintolaruokailut trangialla. Tällöin mukaan tarvittavien varusteiden määrä kasvaa ja paino

lisääntyy. Se paitsi hidastaa matkantekoa, myös asettaa kulkupelin kovemman rasituksen kohteeksi. Hyvänä nyrkkisääntönä kerrotaan usein sitä, että lähes mihin tahansa pyörään voi asettaa kymmenen kilon kuorman. Se on määrä, jolla hotelleissa yöpyjä pärjää, mutta on teltassa yöpyvälle liian pieni. Pyörän väärä lastaaminen voi johtaa vaaratilanteisiin, jos kriittisiä osia hajoaa kesken matkan. Myös ajamisesta itsesään voi tulla epämukavaa, jos runko alkaa vääntelehtimään painon alla ja ylämäkien kiipeämisestä tulee tuskaisen hidasta.

Useat hybridipyörät kestävät paljolti yli kymmenen kilon lastin, mutta omaa menopeliä kannattaa arvioida kriittisesti ennen kymmenien kilojen kasaamista tavaratelineelle. Jos painoa ottaa mukaan, se kannattaa myös jakaa mahdollisimman tasaisesti pyörän etu- ja takapäähän sekä sijoittaa mahdollisimman lähelle maata. Monessa polkupyörämatkailuun soveltuvissa pyörissä on tätä varten erillisiä kiinnikkeitä, joihin tavaratelineitä ja niihin kiinnittyviä pyörälaukkuja saa roikkumaan. Jos kiinnikkeitä ei ole, kannattaa ehkä pohtia, onko pyöräsi soveltuva kymmenien kilojen kantamiseen.

Kovin paljon enempää ensimmäistä pyörämatkaa ei kuitenkaan kannata jäädä pohtimaan, vaan ottaa menopeli alle ja ryhtyä polkemaan. Jos tykkäät, voit jäädä pysyvästi koukkuun, ja vaikka et tykkäisi, olet vain tuhansia kaloreita ja joitakin satoja euroja köyhempi.

    • Saariston rengastien reittiopas ja kaikkien lauttojen aikataulut löytyvät osoitteesta lautta.net.

    • Reittiopas arvioi pyöräilyvauhdin hieman alakanttiin, joten välillä voit ehtiä satamaan oppaan suunnittelemaa nopeammin.

    • Majoitusta on tarjolla saaristossa käytännössä jokaisella saarella, mutta kesälomakaudella menekki on suurta. Varaukset kannattaa siis tehdä ajoissa.

    • Pienemmätkin majoituspaikat löytyvät yleisimmiltä varaussivustoilta, mutta poikkeuksiakin voi olla.

    • Varusmiespalveluksesta selvinnyt nuori voi polkea päivässä 70–90 kilometriä, mutta päivämatkoja ei kannata laskea liian pitkiksi. Saaristoon voi myös pysähtyä päiväksi lataamaan akkuja. Oma polkupyöräsi todennäköisesti soveltuu reitin ajamiseen hyvin, kunhan et lastaa siihen liikaa painoa.

    • Ennen matkaa kannattaa ostaa ainakin pyöräilyhousut. Niiden päälle rahaa pyörämatkailuun saa muiden harrastusten tapaan menemään juuri niin paljon kuin haluaa.

    • VR:n junat ja useat kaukobussit ottavat polkupyöriä kyytiin pientä lisämaksua vastaan. Paikat kannattaa varata ajoissa.