Yleisradio uutisoi tammikuun alussa, että Puolustusvoimien reservistä täydennyskoulutuksen kautta siviilipalvelukseen vaihtavien määrä on moninkertaistunut. Vuonna 2015 hakemuksia siviilipalveluskeskuksessa järjestettäville kursseille tuli lähes 1 000 ja viime vuonna reilut 700. Sitä aiemmin reservistä oli halukkaita poistumaan vuosittain vain noin parisataa henkilöä.

Reserviläisliitolta ja puolustusministeri Jussi Niinistöltä ei heru ymmärrystä reservistä siviilipalvelukseen vaihtaneille. Reserviläisliitto nimitti ilmiötä jopa nykypäivän rintamakarkuruudeksi.

Varusmiesliiton mielestä syyt reservistä poistumisen taustalla ovat moninaisia. Liitto katsoo, että taustalla olevien syiden selvittäminen voi tarjota ratkaisun täydennyskoulutukseen hakeutumisen vähentämiseksi. On turhaa pelkistää moniuloitteinen päätös täydennyskoulutukseen hakeutumisesta pelkäksi protestiksi.

”Ilmiön syitä on tutkittava tarkemmin, jotta siihen voidaan tehokkaasti puuttua. Ei ole tarkoituksenmukaista tuomita ketään rintamakarkuriksi ilman analyysiä ratkaisuun johtavista syistä”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila toteaa.

Varusmiesliiton mukaan on huolestuttavaa, mikäli Puolustusvoimien olosuhteet tai joustamattomuus pakottavat muutoin motivoituneen reserviläisen eroamaan reservistä. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan reservistä kieltäytyminen juontaa juurensa yleisimmin saapuvaan kertausharjoituskutsuun. Tällöin lopullinen ratkaiseva tekijä täydennyskoulutukseen hakeutumisen taustalla voi olla puolustusvoimien joustamattomuus siviilielämän vaatimusten suhteen tai kasarmien sisäilmaongelmien laukaisemat hengitysvaikeudet.

”Välttämättömät kiireet esimerkiksi työ-, opiskelu- tai perhe-elämässä voivat ajaa tilanteeseen, jossa kertausharjoituskutsun saapuessa vaihtoehdot ovat vähissä. Sen vuoksi myös Puolustusvoimien olisi joustettava toiminnassaan, jotta yhdenkään motivoituneen reserviläisen ei tarvitsisi poistua sodanajan joukoista käytännön esteiden vuoksi”, Kurttila sanoo.

Varusmiesliitto muistuttaa, että ilmiö on suuressa mittakaavassa marginaalinen. Suomen sodan ajan reservin koko on 900 000 henkilöä. Myös Puolustusvoimat on todennut, että täydennyskoulutukseen hakeutumisella ei ole nykypäivänä oleellisesti puolustuskykyyn vaikuttavaa vaikutusta.

 

Lisätietoja:

Juuso Kurttila
puheenjohtaja
+358 400 340 286
juuso.kurttila@varusmiesliitto.fi

Riikka Karppinen
pääsihteeri
+358 400 823245
riikka.karppinen@varusmiesliitto.fi