Vapautusten määrä on kasvanut, kun puolustusvoimat seuloo tarkemmin erityisesti mielenterveysongelmia jo kutsuntavaiheessa. Vapautuksen sai 2017 kutsunnoissa yhdeksän prosenttia ikäluokasta, kun lasketaan pois siviilipalvelukseen menneet ja asepalveluksen laillisin perustein välttävät.

Vapautusten määrä on kasvanut vuodesta 2010 noin 500:lla, vaikka kutsuntaikäluokka pieneni yli 3000:lla. Syynä on Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkärin Pekka Räisäsen mukaan nimenomaan kutsuntojen kehittyminen, eikä mielenterveysongelmien yleistyminen. Kutsuntalääkäreitä on koulutettu seulomaan tarkemmin mahdolliset mielenterveysongelmat pois.

Ehdottomia mielenterveyteen liittyviä esteitä on ainakin toistuva masennus, maanisdepressiivisyys tai taustalta löytyvä yksikin vakava itsemurhayritys. Mielenterveysongelmia on Räisäsen mukaan noin 20 prosentilla kaupungeissa asuvilla ja maaseudulla asuvilla reilulla 10 prosentilla nuorista.

Nimenomaan kutsuntoihin on haluttu panostaa, sillä Räisäsen mukaan ei ole mitään etua siitä, että asevelvolliset vapautuvat palveluksesta parin viikon jälkeen. Joitakin armeija-arjen säännöllisyys voi myös auttaa oikealle tielle, mutta Räisänen korostaa, ettei tätä voi soveltaa kaikkiin. Rasittavaksi käyvä ympäristö voi myös pahentaa mielenterveysongelmia.

Jos kutsunnoissa havaitaan mielenterveysongelmia, pyritään nuoret ohjaamaan Aikalisä-palvelun kautta asianmukaiseen hoitoon. Näin pyritään hyödyntämään viimeinen virallinen mahdollisuus saada kontakti koko ikäluokkaan nuoria miehiä.

Asiasta uutisoi YLE.

Teksti: Joonas Koivisto
Kuva: Joni Oksanen