Lähes 10 000 varusmiestä kotiutuu huomenna torstaina. Heidän työ- ja opiskelutilanteensa on viranomaisille täysi arvoitus. Varusmiesliiton arvion mukaan valtaosa kotiutuvista varusmiehistä jää tyhjän päälle. Helpotusta ongelmaan voisi tuoda esimerkiksi liiton esittämä palvelusajankohtien muutos.

Kuva: Aku Siukosaari

Huomenna kotiutuvat varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa viime vuoden heinäkuussa tai tämän vuoden tammikuussa. Varusmiesliitto tarjoaa uusiksi ajankohdiksi palvelukseenastumiselle maalis- ja syyskuun alkua.

“Mallimme tarjoaa mahdollisuudet yhtenäiseen työjaksoon palvelusta ennen tai sen jälkeen. Myös vakituisen työn etsiminen on helpompaa keväällä ja syksyllä kuin jouluna ja keskikesällä”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos sanoo.

“Ilman opiskelupaikkaa olevien ja sellaista hakevien tilannetta palvelusajankohtien siirto auttaisi huomattavasti, koska keväälle olisi tarjolla yhtenäinen ajanjakso pääsykokeisiin valmistautumista varten”, hän lisää.

Varusmiesliitto pitää ehdotustaan palveluksen alkamis- ja päättymisajankohtien muuttamisesta ensisijaisesti keskustelunavauksena. Muutos olisi toteutuessaan merkittävä. Vuornoksen mukaan sen vaikutukset eri elämäntilanteissa oleviin asevelvollisiin tulee selvittää kattavasti, ennen kuin ratkaisuja lähdetään tekemään. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole edes tiedossa, kuinka moni huomenna kotiutuvista varusmiehistä on ilman työ- tai opiskelupaikkaa, tai mitkä ovat heidän suunnitelmansa palveluksen jälkeen.

“Pitää tutkia tarkkaan, mitä vaikutuksia muutoksella olisi eri ihmisryhmiin. Korkeakouluopiskelijoiden tai sinne hakevien kohdalla muutos olisi positiivinen, mutta entä niiden varusmiesten, joilla suunnitelmat ovat vielä epäselvät? Miten voimme edesauttaa heidän pääsemistään kiinni työhön tai opiskeluihin?” Vuornos kysyy.

Vuornoksen mukaan varusmiespalveluksen vaikutusten tarkemmalla pohtimisella voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Hän perää yhteiskunnalta myös sosiaalista vastuuta kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Varusmiesliiton yksiselitteinen kanta on, että asevelvollisuuden suorittaminen ei saa asettaa nuorta syrjäytymisvaaraan.

“Tällä hetkellä tilanne on todella huono. Asevelvollisuuden vaikutuksia esimerkiksi työurien pituuteen ei pohdita ollenkaan riittävästi, vaikka työuria yritetään hallituksen toimesta pidentää korkeakouluopintojen sisällä”, Vuornos sanoo.

“Ihan pienestä asiasta ei ole kysymys, sillä pahimmillaan varusmiespalvelus voi viivästyttää esimerkiksi opintojen aloittamista jopa kahdella vuodella, kun palveluksen aikana ei ole mahdollista kunnolla valmistautua pääsykokeisiin”, hän lisää.