Vastaus Ohi on -kampanjan haasteeseen

Varusmies-lehteen 3/2016 Varusmiesliiton puheenjohtaja kirjoitti kolumnin Onko sivari huono vaihtoehto?. Pian lehden ilmestymisen jälkeen Ohi on -kampanja välitti Laitilalle sähköpostitse, Twitterissä ja Facebookissa viestin, jossa se ”haastaa Laitilan mainitsemaan ne tutkimukset, joissa asevelvollisuus on arvioitu tehokkaaksi”. Varusmiesliiton puheenjohtaja vastaa.

Vastaus Ohi on -kampanjan haasteeseen

Varusmiesliiton tavoiteohjelman keskeisiä tavoitteita:

  • Käydään avoimempaa keskustelua asevelvollisuudesta. Asevelvollisuuden mielekkyys ja asema tulee voida kyseenalaistaa ja järjestelmästä on käytävä avointa keskustelua. Puolustusvoimien tulee aiempaa avoimemmin esittää ratkaisuja asevelvollisuusjärjestelmän kipukohtiin.
  • Huomioidaan asevelvollisuuden kansantaloudellinen hinta. Asevelvollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia tulee tutkia enemmän ja asevelvollisuuden viivästyneinä työurina aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset tulee kirjata osaksi turvallisuuspoliittista selontekoa. Uusia tapoja asevelvollisuuden paremmaksi yhteensovittamiseksi työuriin tulee aktiivisesti etsiä.

Varusmiesliitto ajaa omassa toiminnassaan avoimempaa keskustelua suomalaisesta asevelvollisuudesta. Yleinen asevelvollisuus on kallis järjestelmä, jonka kustannukset kohdistuvat koko yhteiskunnalle, mutta eritoten palvelustaan suorittaville menetetyn työ- ja opiskeluajan muodossa. Palvelus voi pahimmillaan aiheuttaa nuorelle useammankin välivuoden toisen asteen opintojen ja korkea-asteelle siirtymisen välillä. Olemmekin muun muassa tavoiteohjelmassamme linjanneet, että asevelvollisuuden kansantaloudellinen hinta pitäisi tunnistaa todellisena menona, pelkän puolustusbudjetin rinnalle.

Tämän hetkisistä eduskuntapuolueista suurin osa on yleisen asevelvollisuuden kannalla ja pitävät sitä Suomen maanpuolustuksen perustana, ainakin vuoden 2015 eduskuntavaalitavoitteiden mukaan. Vasemmistoliiton tavoitteissa kirjaus on seuraava: “Asevelvollisuutta tulee kehittää nykyajan tarpeiden mukaan valinnanvapautta ja tasa-arvoa lisäten Vasemmiston valmiusvelvollisuusmallilla, ei siirtyä kohti palkka-armeijaa.” Vihreät taas on täysin vapaaehtoisen ja sukupuolineutraalin asepalveluksen kannalla. Kokoomuksen viimeisimmässä periaateohjelmassa tai vaalitavoitteissa ei ole selkeää kirjausta asevelvollisuusjärjestelmän puolesta tai vastaan.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Vuonna 2010 julkaistu Suomalainen asevelvollisuus -selvitys on vahvasti nykyisen kaltaisen yleisen asevelvollisuuden kannalla, niin taloudellisesti kuin maanpuolustuksellisestikin.

Kolumnissani totesin, että “Yleinen asevelvollisuus on tehokas – monien arvioiden mukaan tehokkain – tapa järjestää Suomen kaltaisen valtion puolustus”. Viittasin tällä yksinomaan maanpuolustukselliseen näkökulmaan, en kansantaloudelliseen hintaan. Kuten Ohi on -kampanjan päivitykseen linkatuissa teksteissä mainitaan, on yleinen asevelvollisuus kallis järjestelmä ja esimerkiksi valikoiva asevelvollisuus tai täysin vapaaehtoisuuteen perustuva ammattiarmeija voisivat olla järjestelminä edullisempia.

Täysin maanpuolustuksellisesti tarkasteltuna yleisellä asevelvollisuudella on kuitenkin selkeä peruste: Suomen puolustuksellinen pelote nojaa laajaan reserviläisarmeijaan. Meillä on valtion kokoon nähden suuri sodanajanjoukko ja koulutettuja reserviläisiä, joilla joukkoa täydentää, vieläkin enemmän.

Jos siirtyisimme nykyisestä järjestelmästä täysin vapaaehtoisuuteen perustuvaan järjestelmään, ei samanlaista pelotetta enää olisi ja Puolustusvoimien vahvuus muuttuisi merkittävästi. Uhkana on myös, että vapaaehtoisia ei löytyisi tarpeeksi. Näin on käynyt Ruotsissa, jossa päätös asevelvollisuuden lakkauttamisesta tehtiin vuonna 2009. Nyt Ruotsin hallitus on kuitenkin asettanut selvitysmiehen selvittämään mahdollisuutta palauttaa asevelvollisuus jossain muodossa, koska ammattiarmeijaan ei olla saatu rekrytoitua tarpeeksi ihmisiä. (Helsingin Sanomien uutinen aiheeseen liittyen, http://www.hs.fi/ulkomaat/a1452398415963)

Kiristyvä turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on myös otettava huomioon. Esimerkiksi Liettuassa asevelvollisuusjärjestelmään on palattu turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyttyä lähialueilla (HS: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432955143119). Järjestelty on kuitenkin suunniteltu väliaikaiseksi, eikä palvelukseen kutsuta läheskään koko ikäluokkaa.

Me Varusmiesliitossa peräänkuulutamme aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa keskustelua järjestelmän kehittämiseksi ja nykyisten ongelmien ratkaisuksi.

Valikoivalla asevelvollisuudella voitaisiin tulevaisuudessa löytää tasapaino yleisen asevelvollisuuden ja vapaaehtoisuuden välillä, yhdistäen molempien parhaat puolet; laajan, koulutetun reservin tuoman puolustuksellisen pelotteen, ja palveluksen suorittaville hyötyä suorittamisesta ja mahdollisuuden jatkaa sotilasuralle. Yhä harvempien nuorten työ- ja opiskelu-ura katkeaisi ja Puolustusvoimat saisi käyttöönsä soveltuvimmat ja halukkaimmat nuoret. Suomalaista asevelvollisuutta kehitettäessä onkin syytä tarkastella esimerkiksi Norjan mallia, joka poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä myös siten, että asevelvollisuus koskee molempia sukupuolia.

Palvelustaan suorittavalle asevelvollisuus on veroluontoinen suorite, joka vuosittain koskee yhä pienempää osaa ikäluokasta. Jotta palvelus säilyisi sitä suorittavalle hyödyllisenä, olisi meidän mielestämme keskusteltava esimerkiksi erillisestä maanpuolustusvähennyksestä. Verohelpotus palveluksen jälkeisiltä muutamalta vuodelta motivoisi myös pitämään omaa toimintakuntoa yllä ja sitouttaisi reserviin. Varusmiesliitto on tulevana kesänä selvittämässä tällaisen vähennyksen kustannuksia ja vaikutuksia. Tarkoituksenamme ei ole luoda valmista mallia, vaan avata keskustelua aiheesta.

Suomalainen asevelvollisuus ei ole valmis. Me Varusmiesliitossa peräänkuulutamme aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa keskustelua järjestelmän kehittämiseksi ja nykyisten ongelmien ratkaisuksi. Tällä hetkellä emme kuitenkaan näe, että yleisestä asevelvollisuudesta kokonaisuudessaan luopuminen olisi hyvä asia.

Suosittelen tutustumaan Varusmies-lehdessä julkaistuihin teksteihin tämän saman aiheen tiimoilta.

Rami Laitila
Varusmiesliiton puheenjohtaja

Vuoden 2015 vt. puheenjohtaja Niilo Heinosen kolumni : https://varusmieslehti.fi/kolumni-pakollinen-suoritus-on-vero/
Edellisen päätoimittajamme Juho Mäki-Lohiluoman analyysi-artikkeli: https://varusmieslehti.fi/analyysi-nakymaton-kustannus/
Niin ikään Juho Mäki-Lohiluoman kirjoittama artikkeli Norjan asevelvollisuudesta: https://varusmieslehti.fi/norjassa-asevelvollisuus-katso-sukupuolta/


Lähteet:
Varusmiesliiton tavoiteohjelma: https://drive.google.com/open?id=0B8aFSENghXbYT2Z6NnpDUHJ6NlU
Suomalainen asevelvollisuus -selvitys: http://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf
Keskustan eduskuntavaalitavoitteet 2015: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=9c181ec0-4d62-4e1f-a2a7-49138612043a
SDP:n eduskuntavaalitavoitteet 2015: https://drive.google.com/folderview?id=0B8AFa3xbB8dpfmdHbU9JVXZBbzlqei1iVmNJVGdfX1dlUUlCWkp3WGNTVy1EeEN0MWJSYU0&usp=sharing&tid=0B8AFa3xbB8dpflhneEtQd1dadHJRNDd1UEdRYWtYWWNyUjZxNXhiYXh0Y2pOUUV2LVdLRzg
Vasemmistoliiton eduskuntavaalitavoitteet 2015: https://www.dropbox.com/s/ku5qotwqpuxa9gh/Eduskuntavaaliohjelma2015.pdf?dl=0
RKP:n puolueohjelma vuodelta 2006: http://www.sfp.fi/sites/default/files/Dokument/Program_fi/Askeleen%20edella_rkp2006.pdf
Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen ohjelma vuodelta 2015: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Turvallisuuspoliittinen.pdf
Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2015: http://www.kd.fi/files/2015/01/Eduskuntavaalit2015_vaaliohjelma.pdf
Vihreiden tavoiteohjelma 2015-2019: https://www.vihreat.fi/files/liitto/Poliittinen_ohjelma2014_1.pdf

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta