Uusi puolustusministeri haluaa laittaa kasarmit kuntoon ja naiset kansalaispalvelukseen. Reservin kapteeni kokee kansainvälisen yhteistyön tärkeäksi, mutta ei ole marssittamassa Suomea Naton jäseneksi omalla ministerikaudellaan.
Uusi puolustusministeri Antti Kaikkonen aloitti tehtävässä 6. kesäkuuta. Varusmies-lehti selvitti, millaisia näkemyksiä tuoreella ministerillä on Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tiedustelimme myös, millainen suhde ministerillä on maanpuolustukseen politiikan ulkopuolella.
Teksti Lotta Saarenmaa
Suomen turvallisuutta rakentamassa
Mitkä ovat tärkeimmät puolustuspoliittiset tavoitteenne ministerikaudella?
Tällä hallituskaudella päätetään merkittävistä hankinnoista kuten uusista hävittäjistä (HX-hanke) ja neljästä monitoimikorvetista (Laivue 2020). Nämä muodostavat Suomen puolustusvoimien ilma- ja merellisen suorituskyvyn rungon 2050–2060-luvulle saakka. Hävittäjien hintahaarukka on noin 7–10 miljardissa eurossa. Tulevana syksynä viidelle hävittäjätoimittajalle lähetetään tarkentavat tarjouspyynnöt. Ensi vuonna puolestaan neuvotellaan, testataan vaihtoehtoja ja tehdään lopullinen päätös vuonna 2021.
Osana laajempaa asevelvollisuuden kehittämistyötä haluan selvittää, onko naisten
kansalaispalvelukselle tilausta. Kansalaispalvelus voi olla esimerkiksi kahden tai kolmen kuukauden mittainen ja siihen voisi sisällyttää yhteiskunnan kannalta hyödyttäviä tehtäviä ja koulutusta. Näistä olisi tietysti hyötyä myös osallistujalle itselleen. Kansalaispalvelus koskisi varusmiesikäluokan naisia, mutta katsotaan, olisiko tässä tarpeeksi järkeä vai ei.
Pyrin omalla kaudellani jatkamaan hyvää yhteistyötä kumppanimaidemme kanssa. Olen ehtinyt jo vierailla niiden puitteissa Berliinissä, Brysselissä, Tukholmassa sekä
Tallinnassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tiivistetään, ja koen, että Ruotsin kanssa tehtävällä puolustusyhteistyön laajentamisella ja syventämisellä on vahva tuki sekä poliittisesti että kansalaisten osalta.
”Suomi on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani puolustuspoliittisessa yhteistyössä.”
Suomi teki puolustusministeri Jussi Niinistön kaudella runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Jatkuuko laaja yhteistyö ja kenen kanssa?
Suomi on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani puolustuspoliittisessa yhteistyössä. Meillä on hyvät kahdenkeskiset yhteistyösuhteet niin naapurimaa Ruotsin kuin Viron kanssa. Lisäksi Suomi on mukana EU:n yhteisissä yhteistyöverkostoissa.
Eurooppaan on viime vuosina syntynyt runsaasti puolustuskumppanuuksia ja Eurooppa rakentaa koko ajan omaa rakenteellista yhteistyötään. Esimerkiksi Ranska, Saksa ja Iso-Britannia ovat koonneet omat maaryhmät, joihin kaikkiin Suomi kuuluu. Tarkoitus ei kuitenkaan ole vain olla edistämässä muiden valtioiden tavoitteita, vaan Suomen tulee saada yhteistyökuvioista lisäarvoa omaan puolustukseen. Kumppanuuksien verkostot antavat esimerkiksi toimintavaihtoehtoja erilaisiin potentiaalisiin kriisitilanteisiin.
Lisäksi Suomi on mukana rauhanturvaoperaatioissa esimerkiksi Lähi-idässä – varsinkin Libanonin Unifil-operaatiossa, missä olemme tehneet hyvää työtä jo pitkään.
Ministeri Kaikkosen mukaan Suomen tulee saada puolustuspoliittisesta yhteistyöstä etua myös omaa puolustustaan ajatellen. Kesäkuun lopulla hän tapasi Saksan silloisen puolustusministerin, ja nykyisen Euroopan Komission puheejohtajan Ursula von der Leyen.
Tuletteko ajamaan aktiivisesti Suomen mahdollista jäsenyyttä Natoon?
Toimin yhdessä sovitun hallitusohjelman mukaisesti. Suomella on ollut 1990-luvulta lähtien
vähitellen syventynyttä yhteistyötä Naton kanssa. Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansainvälisen puolustusyhteistyön tärkeyttä. Siinä todetaan myös Suomen osallistuvan Naton artikla 5 -harjoituksiin vain kumppanimaan roolissa ja säilytetään mahdollisuus Nato-jäsenyyden hakemiseen. Tällä hetkellä Nato-jäsenyyden hakemista ei kuitenkaan valmistella.
Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on yksi suomalaisen puolustusratkaisun ylläpitäjistä. Miltä sen tulevaisuus mielestänne näyttää?
Näen vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tulevaisuuden tämänhetkisistä haasteista huolimatta valoisana. Mielestäni Suomen puolustus ei perustu vain aseelliseen puolustukseen, vaan koko kansakuntamme voimavarat yhdistävään toimintaan. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on tärkeä tehtävä eri kansalaisryhmiä yhdistävänä ja maanpuolustustahtoa kohottavana tekijänä.
Viime marraskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan maanpuolustustahdossa on tapahtunut useamman prosentin lasku. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on tässä edessään haaste. Toimintaa tulee tuoda nykyistä enemmän ihmisten tietoisuuteen. Kannustaisin itse reserviläisiä hyödyntämään mahdollisuutta omaehtoiseen kunnon ylläpitoon ja kouluttautumiseen sekä esimerkiksi verkkokoulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.
”Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa tulee tuoda nykyistä enemmän ihmisten tietoisuuteen.”
Asevelvollisuuden tulevaisuus
Millainen tulevaisuus nykyisellä asevelvollisuusratkaisulla on mielestänne ?
Näen nykyisen asevelvollisuusratkaisun vakaana ja kannatettavana. Suurin osa miesikäluokasta suorittaa asepalveluksen ja sen tulee jatkossakin olla Suomen puolustuksen kärki. En aja sellaista mallia, jossa naisille tulisi samalla tavalla pakollinen asevelvollisuus kuin mitä miehillä on. Siihen ei ole tarvittavia taloudellisia tai puitteellisia resursseja, eikä oikeastaan tarvettakaan. Varusmiesikäluokan naisten kansalaispalvelus on sen sijaan hyvä selvittää.
Miten varusmiespalvelusta tulisi kehittää ministerikaudellanne?
Näkisin, että naisten kansalaispalveluksesta olisi mahdollisesti hyötyä niin yhteiskunnalle kuin yksilölle itselleenkin. Asetan syksyllä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan näitä kysymyksiä laajemmin.
Millaisena näette naisten roolin nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä?
Naisilla on tärkeä rooli nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässämme. Asepalvelukseen hakeutuvat ovat motivoituneita maanpuolustukseen. Tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki 1. maaliskuuta päättyneessä haussa 1265 naista ja hakijoiden määrä on edellisten vuosien tapaan erinomaisella tasolla. Tämä on hyvä juttu.
Moni varuskunta kärsii kasarmien heikosta kunnosta, joka heijastuu puolestaan varusmiesten hyvinvointiin. Onko tilanteeseen tulossa muutosta?
Tämä on vakava viesti. On selvitettävä, mitä asialle on lähitulevaisuudessa tehtävissä. Kasarmit on saatava asialliseen kuntoon!
Ministeri Kaikkosen varusmiesajan parhaisiin muistoihin lukeutuu RUK:n kurssijuhlan järjestäminen. Hän suoritti palveluksensa Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä.
Ministeri ja maanpuolustus
Missä suorititte varusmiespalveluksen ja mikä on paras muistonne?
Suoritin varusmiespalveluksen Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Hyviä muistoja on monia. Yksi niistä on se, kun sain kunnian ottaa päävastuun RUK:n kurssijuhlan järjestämisestä. Se oli hieno kokemus.
Toinen, joka tulee mieleeni, on se että sain varusmiespalvelukseni lopussa johdettavakseni vanhoja tykkimiehiä, joiden motivaatio hommaan ei ollut ehkä ihan kaikkein korkeimmalla. Käskyttämällä homma ei pelittänyt, vaan johtajan piti laittaa itsensä likoon. Siitä se sitten saatiin pikkuhiljaa liikkeelle.
”Kun maanpuolustus on kunnossa ja ulkopolitiikkaa hoidetaan viisaasti, kaikki voivat nukkua yönsä rauhassa.”
Oletteko olleet mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa?
En paljoakaan, mutta olen ollut jo pitkään kotikuntani reserviupseeriyhdistyksen jäsen.
Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää palvelusta suorittaville varusmiehille?
Vahvat tsempit! Inttiajassa on hienot ja ehkä huonotkin hetkensä, mutta kyllä sitä useimmat lopulta lämmöllä muistelevat.
Se on ainutlaatuinen vaihe elämässä, johon kannattaa heittäytyä täysin siemauksin. Samalla se on pieni palvelus isänmaallemme, josta on vuosikymmenien aikana onnistuttu rakentamaan yksi maailman parhaista yhteiskunnista maailmassa.
Koetteko maanpuolustuksen tärkeäksi?
Kyllä. Maanpuolustuksessa on lopulta kyse Suomen turvallisuudesta. Kun maanpuolustus on kunnossa ja ulkopolitiikkaa hoidetaan viisaasti, kaikki voivat nukkua yönsä rauhassa tässä maassa.
