Hakemalla Varusmiessoittokunnan saapumiserään 1/2023 varmistat, että soitto ei katkea intin takia.
Pysyykö kitara kädessä tai luonnistuuko puhallinsoittimien soitto? Vai haluaisitko kenties kehittyä valokuvaajana tai kirjoittajana? Parolan panssariprikaatissa toimiva Varusmiessoittokunta tarjoaa ainutlaatuisen varusmiespalveluksen niin musikaalisille sieluille kuin monipuolisista viestinnän tehtävistä kiinnostuneille.
Kyseessä on erikoisjoukko, johon haetaan ennen palveluksen aloittamista. Varusmiessoittokuntaan voivat hakea kaikki asevelvolliset Suomen kansalaiset sekä vapaaehtoiseen palvelukseen hakevat naiset. Soittokuntaan voi myös hakea, vaikka palveluksen olisi jo aloittanut toisessa joukko-osastossa Puolustusvoimien erikoistehtävähaun kautta.
Syksyn 2019 kutsunnoissa Erno Toikka kertoi kutsuntalautakunnalle hakevansa Varusmiessoittokuntaan. Hän suorittaa nyt aliupseerikurssia kapellimestarioppilaana Varusmiessoittokunnassa. Toikalle suurin kannustin hakea Varusmiessoittokuntaan oli se, että soitto ei lakkaisi varusmiespalveluksen takia.
– Sen takia tämä oli luonnollinen valinta. Myös monet kaverini ovat olleet aikaisemmin Varusmiessoittokunnassa. He kertoivat paikan hyvästä yhteishengestä, joten päätin hakea tänne, Toikka kertoo.
Jännittävä valintakoepäivä
Valintakoekutsu kolahtaa hakijoiden postiluukusta maaliskuussa. Ennen huhtikuussa järjestettävää valintakoetta Toikka keskittyi harjoittelemaan oman instrumenttinsa, käyrätorven, soittamista. Toikka myöntää, ettei valintakokeeseen valmistautuminen ollut hänelle erityisen jännittävää aikaa, sillä hänellä oli ennen palvelusta pohjalla jo kymmenen vuotta käyrätorven soittoa sekä ammattiopintoja Sibelius-Akatemiassa. Varusmiessoittokuntaan kannattaa kuitenkin rohkeasti hakea, vaikka soittokokemusta ei olisi vuosikaupalla. Runsaan harjoittelun ohella Toikka kertoo hyvän asenteen hakijan tärkein ominaisuus.
– Kaikki eivät ole täällä ammattiopiskelijoita. Osa sanoi, että heitä jännitti hirveästi valintakoepäivänä, etenkin bändisoittimissa ja trumpetissa, joihin oli hirveästi hakijoita. Siinä saattoi säikähtää.
Kauempaa matkaaville tarjotaan Parolasta yöpaikka, mutta Toikka itse saapui valintakokeeseen varhain aamulla Helsingistä. Valintakoepäivänä hän suoritti soittokokeen ja P1-kokeen, joka myös “palikkatestinä” tunnetaan. Valintakokeessa soittotaito ja osaaminen ratkaisevat. Hakijoilta odotetaan myös hyvää käytöstä ja asennetta palvelusta kohtaan.
Palvelus hengenheimolaisten seurassa
Pahin virhe on jättää hakematta vain, koska pelkää, ettei tule valituksi, kertoo aliupseerioppilas Leo Teodosin, joka suorittaa palvelustaan Varusmiessoittokunnan viestintätiimissä. Hän haki Varusmiessoittokuntaan, koska hän oli kiinnostunut palveluksen monipuolisuudesta ja toivoi löytävänsä samanhenkisiä ihmisiä Parolasta. Näin kävikin.
– Vaikka Varusmiessoittokunnassa osa ihmisistä on viestinnässä tai tekniikassa, kaikkien ajatusmaailma pyörii jotenkin musiikin ympärillä, minkä seurauksena ihmisten kanssa on mukava rupatella vapaa-ajalla, Teodosin sanoo.
Viestinnän tehtäviin hakevia odottaa valintakoepäivänä haastattelu, jossa henkilökunta kyselee esimerkiksi hakijan osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Teodosin valmistautui haastatteluun listaamalla paperille asiat, joista hänellä oli kokemusta, kuten valokuvaaminen, ja opetteli kertomaan niistä sujuvasti. Näin Teodosinin oli valintakoetilanteessa helpompi kertoa asiansa rennosti ja tehdä vaikutus vuorovaikutustaidoillaan.
Teodosinin kokee, että viestinnän tehtäviin haettaessa kokemusta tärkeämpää on pystyä tuomaan oma persoona ja motivaatio esiin haastattelussa. Musiikillista osaamista Varusmiessoittokunnan viestinnän tehtävissä ei vaadita, eikä mahdollisesta soittotaustasta tarvitse kertoa haastattelussa. Kaikki Varusmiessoittokuntaan hakevat voivat kuitenkin kertoa sivuosaamisesta, jonka perusteella hänet voitaisiin tarvittaessa sijoittaa johonkin toiseen tehtävään, jos paikka ensisijaisesta hakukohteesta ei aukene.
Musiikillinen megaspektaakkeli
Varusmiessoittokunnassa yhteishenkeä vahvistaa myös se, että palvelus suoritetaan alusta loppuun samassa porukassa. Vaikka peruskoulutuskaudella Varusmiessoittokunnassa harjoitellaan samoja sotilaan perustaitoja kuin muissakin yksiköissä, yhdistää kaikkia yksikön varusmiehiä jo silloin musiikki.
– Vuoden aikana pääsee tutustumaan moniin ihmisiin ja yhteishenki vain kasvaa loppua kohden. Lopulta olet parhaita kavereita tyyppien kanssa, mikä vain parantaa yhteistyötä entisestään, Teodosin kuvailee.
Erno Toikkaa palveluksessa motivoivat erityisesti palveluksen monipuolinen sisältö ja itsensä haastaminen. Hänelle palveluksen kohokohta oli kesällä järjestetty jokavuotinen Megakiertue, jonka teema oli tänä vuonna Euroviisut. Toikan mukaan ympäri Suomea kiertänyt Varusmiessoittokunnan orkesteri keräsi koronasta huolimatta hyvin yleisöä. Ilman pandemiaa Varusmiessoittokunta olisi päässyt myös keikkailemaan ulkomaille.
– Oli kivaa, kun yleisöä ei ollut hirveästi muissa konserteissa, niin Megakiertueella oli parhaimmillaan 800 hengen yleisö. Silloin päästiin ensimmäistä kertaa esiintymään isolle yleisölle ja se oli sellainen megaspektaakkeli, josta yleisökin selvästi nautti. Se oli myös ainoa tapahtuma, jossa koko soittokunta sai näyttää omaa osaamistaan, juuri ennen yhdeksän kuukauden miehistön kotiutumista, Toikka kertoo.
Asiantuntijuutta aliupseerikoulusta
Varusmiessoittokunta tarjoaa musisoinnin lisäksi myös monipuolista ja laadukasta taistelukoulutusta. Yhdeksän kuukauden jälkeen aliupseerikurssille jatkavat varusmiehet pääsevät rynnäkkökiväärillä harjoittelun lisäksi tutustumaan muun muassa käsikranaatin ja ilmatorjuntakonekiväärin käyttöön.
Toikka suorittaa itse aliupseerikurssia kapellimestarilinjalla, mutta Varusmiessoittokunnan aliupseerikurssilla voi erikoistua myös äänenjohtamiseen, puhallin-, lyömä tai jousisoittimiin sekä bändisoittamiseen. Tarjolla on myös tapahtumatuotannon ja viestinnän opintokokonaisuus. Erikoistumista edistetään Varusmiessoittokunnassa myös kutsumalla Puolustusvoimien ulkopuolisia kouluttajia kertomaan omasta alastaan.
– Ehdottomasti kannattaa hakea juuri Varusmiessoittokuntaan sen ainutlaatuisen kokemuksen takia, oli se sitten musiikillinen tai sotilaallinen puoli. Molemmissa tulee yllättymään ja saamaan hienoja kokemuksia. Täällä kyllä pärjäävät kaikki!
Osaaminen hyötykäyttöön erityistehtävissä
Puolustusvoimat tarjoaa Varusmiessoittokunnan ulkopuolellakin useita erityistehtäviä, joissa varusmies pääsee hyödyntämään oman alansa erityisosaamista ja soveltamaan niitä sodan ajan tehtäviin. Erityistehtävät tarjoavat myös erinomaisen tilaisuuden kartuttaa arvokasta työkokemusta omalta alalta.
Erityistehtävien haku on käynnissä 1.–23.11.2021. Miehistöhaussa on tehtäviä haussa muun muassa tiedustelu-, tietotekniikka-, tutkimus-, viestintä- ja media- sekä kirkollisella alalla. Täydentävässä johtajahaussa haussa olevien tehtävien alat vaihtelevat enemmän. Erityistehtäviin voi päästä suoravalinnalla tai hakutilaisuuden kautta. Joihinkin tehtäviin kuuluu myös valintakoe. Erityistehtävissä on mahdollista palvella miehistö- ja johtajatehtävissä. Varusmiesjohtajilla palvelusaika on 347 ja miehistöllä 255 vuorokautta.
Hakuun tulevat erityistehtävät päivittyvät viimeistään kaksi viikkoa ennen hakuajan alkamista osoitteeseen intti.fi/erityistehtavat.
Hae Varusmiessoittokuntaan!
- Lähetä sähköinen hakemus 31.12.2021 mennessä Puolustusvoimien sähköisessä asioinnissa
- Osallistu kutsuntoihin normaalisti
- Ilmoita kutsuntatilaisuudessa lautakunnalle hakevasi Varusmiessoittokuntaan 1/2023-saapumiserään
- Saat valintakoekutsun postitse maaliskuussa
- Jokainen hakenut saa vastauksen kirjeitse touko–kesäkuussa
- Lisätietoja Varusmiessoittokunnasta löydät osoitteesta sotilasmusiikki.fi
Erityistehtävähaku on nyt käynnissä!
- Haku on auki 1.–23.11.2021
- Laaja valikoima miehistötehtäviä tietotekniikka-alasta viestintään
- Täydentävässä johtajahaussa vaihtelevia tehtäviä
- Lue lisää ja hae erityistehtäviin osoitteessa intti.fi/erityistehtavat!
Pääkuva Joona Tentke
