Kaavaillussa B2-palvelusluokassa armeija olisi mahdollista suorittaa vähäisemmillä fyysisillä vaatimuksilla. Uudistuksen uskotaan lisäävän palvelukseen astuvien määrää 500–600 ihmisellä joka kutsunnoissa.
Puolustusvoimat selvittää mahdollisuutta luoda varusmiespalvelukseen uusi palveluskelpoisuusluokka. Uuden B2-palvelusluokan tarkoituksena olisi lisätä varusmiespalveluksen suorittavien määrää. B2-palvelusluokkaan voitaisiin ottaa varusmiehiä, jotka eivät nykyisen palvelusluokituksen raameissa voi suorittaa varusmiespalvelusta huonon fyysisen kunnon tai sairauksien takia. Asiasta kirjoittivat aikaisemmin muun muassa Ruotuväki ja Helsingin Sanomat.
– Tavoitteena on, että yhä useampi, joilla ei nykyohjeistuksen mukaan ole sitä fyysistä suorituskykyä, mutta pää on terävä kuin partaveitsi, pääsisi suorittamaan varusmiespalveluksen sellaisessa tehtävässä, jossa hänen terveyttään ei vaaranneta, kertoi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko Ruotuväki-lehdelle mediatilaisuudessa lokakuussa.
Tällä hetkellä palveluksen astuvat varusmiehet sijoitetaan joko A- tai B-palveluskelpoisuusluokkaan. A-luokkaan kuuluvat voivat toimia kaikissa tehtävissä. B-luokkaan kuuluville palvelustehtäviä on tarjolla rajallisempi määrä, sillä heidän tehtävissään täytyy huomioida esimerkiksi huono näkö, astma tai muut rajoitteet. Nykyisellään henkilöt, jotka eivät voi suorittaa palvelustaan A- tai B-luokassa, määrätään C-luokkaan eli heidät vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Uuteen B2-luokkaan voitaisiin ottaa nykyään C-luokkaan kuuluvia henkilöitä.
Uudistuksella lavennettaisiin vain palveluskelpoisuuden fyysisiä vaatimuksia. Suurin osa karsiutuu varusmiespalveluksesta mielenterveyssyistä. Hulkon mukaan Puolustusvoimissa on tällä hetkellä useita tehtäviä, joissa ei välttämättä tarvitse niin hyvää fyysistä kuntoa kuin nykyään edellytetään. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi sosiaalisen median ja huollon tehtävät sekä autonkuljettajat ja kybervarusmiehet.
Palvelusluokkauudistuksella pyritään kehittämään myös paikallispuolustusta. Puolustusvoimat paljasti syyskussa esitellyssä puolustusselonteossa jakavansa alueelliset joukot uudestaan operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin. Esimerkiksi digitehtävissä palvelevista varusmiehistä ja vapaaehtoista palvelusta suorittavista naisista suurin osa sijoitettaisiin paikallispuolustusjoukkoihin. Paikallispuolustusjoukoilla korvataan aikaisemmat alueelliset joukot vaiheittain vuoteen 2025 mennessä.
Hulkko arvioi, että uudistuksen myötä joka kutsunnoissa palvelukseen otettaisiin 500–600 henkilöä enemmän. Puolustusvoimien huolena on, että yhä useampi mies karsitaan varusmiespalveluksesta terveydellisistä syistä. Hulkon mukaan vielä 30 vuotta sitten ikäluokan miehistä noin 90 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen. Nykyisin osuus on noin 70 prosenttia.
Naisten kohdalla vastaavaa huolta karsiutumisesta ei ole. Hulkon mukaan vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvat naiset ovat pääsääntöisesti A-luokkaa. Näiden naisten motivaatio on korkea, joten he ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Uudistus koskee myös naisia, mutta sen tarkoitus ei ole suoranaisesti lisätä vapaaehtoisesti palvelun suorittavien määrää, vaikka Puolustusvoimat sitä muuten tavoitteleekin.
Päätös B-palvelusluokan laajentamisesta tehdään todennäköisesti alkuvuonna 2022. Hulkon mukaan uusi palvelusluokka voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2022 syksyn kutsunnoissa.
Järjestöt ovat uudistuksesta montaa mieltä
Varusmiesten ja siviilipalvelushenkilöiden edunvalvontajärjestö Varusmiesliitto näkee B2-luokan myönteisenä asiana, koska se mahdollistaisi palveluksen suuremmalle määrälle asevelvollisia sekä vapaaehtoisia varusmiespalveluksen suorittamiseen. Liitto kertoo kannanotossaan, että uudistus on askel oikeaan suuntaan. Uudistuksen toivotaan monipuolistavan tarjolla olevien palvelustehtävien kirjoa.
– Varusmiespalvelus on myös osa suomalaista identiteettiä ja onkin koko yhteiskunnan etu, että mahdollisimman monella henkilöllä on valmiudet toimia myös kriisitilanteessa, Varusmiesliitto kertoo kannanotossaan.
Puolustusvoimien selvitys sai osakseen myös kritiikkiä. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä nykyinen kehityssuunta on väärä ja palvelukseen pakottamisen lisäämisen sijaan siitä tulisi päästä eroon. Liitto huomauttaa kannanotossaan, että asevelvollisen näkökulmasta palvelukseen ei yleensä päästä, vaan sinne joudutaan.
– Vapausrangaistuksin sanktioitu asevelvollisuus aiheuttaa monille ihmisille ahdistusta ja arjen ongelmia, jolloin mahdollisuus saada vapautus terveydellisin perustein näyttäytyy helpotuksena, Aseistakieltäytyjäliitto kirjoittaa kannanotossaan.
Aseistakieltäytyjäliitto näkee, että uudistuksen tarkoituksena on vaikeuttaa vapautuksen saamista varusmiespalveluksesta. Aseistakieltäytyjäliitto pelkää uudistuksen vaikeuttavan myös vapautuksen saamista siviilipalveluksesta.
Pääkuva Joni Oksanen
