Liittolaissuhteet valtioiden välillä rakoilevat, ja pelinappuloina toimivat niin talouspakotteet kuin panssarivaunut. Konfliktinratkaisusimulaatio tarjoaa osallistujille mahdollisuuden soveltaa tietämystään kansainvälisestä politiikasta ja konflikteista käytännössä.
Teksti ja kuvat Kirmo Liukko
Katsojat ovat poistumassa jalkapallostadionilta sensaatiomaisesta Englanti–Kiina-ottelusta, jonka Kiina voitti Englannin puolustajien tehtyä epäonnisen oman maalin. Jalkapallo jää kuitenkin hyvin pian sivurooliin, kun stadionin porttien ulkopuolella räjähtää.
Itsemurhapommi-isku ei jää maailmalla huomaamatta, sillä sen kohteena ovat Qatarissa vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun ottelua seuranneet kisaturistit. Iskussa menehtyneet 14 turistia ja kymmenet muut loukkaantuneet edustavat useita eri kansallisuuksia ympäri maailmaa. Katastrofaalisen iskun tekijät ilmoittautuvat, uutinen leviää ympäri maailmaa ja niin tapahtumat Persianlahdella ja ympäri maailmaa lähtevät vyörymään eteenpäin.
Vaihtoehtoista tulevaisuutta
Edellä kuvatut tapahtumat ovat luonnollisesti vain kuvitteellisia. Pommi-isku Lusail Iconic –stadionin ulkopuolella ja Kiinan voitto ovat osa Konfliktinratkaisusimulaation alkuskenaariota.
Muilta osin lähtötilanne vuoteen 2022 sijoittuvassa Qatar ‘22 -simulaatiossa vastaa nykyhetken todellista tilannetta. Jännitteet maailmanpolitiikassa ovat simulaation alkaessa jo valmiiksi korkealla viimeaikaisten tapahtumien kuten Saudi-Arabiassa öljynjalostamoihin kohdistuneiden iskujen ja Hormuzinsalmen jännitteiden vuoksi.
– Monet osallistujista luulevat varmasti, että meidän skenaariomme on kehitetty viime aikaisten tapahtumien pohjalta. Todellisuudessa se on kehitetty yli puoli vuotta sitten, paljastaa Helmi Rantala, tapahtuman toinen pääjärjestäjistä.
Konflikti 2019: Qatar ‘22 on jatkumoa vuodesta 2016 järjestettyihin tapahtumiin, joita kuvaa paremmin sen toinen nimi eli Konfliktinratkaisusimulaatio. Neljättä kertaa järjestettävä simulaatio on kahdeksan ainejärjestön yhteistyön ja pitkän suunnittelun tulos. Tapahtuman 49 osallistujaa on valittu hakemusten perusteella ja jaettu seitsemän eri joukkueeseen, jotka eläytyvät simulaation ajan joukkueensa edustaman valtionjohdon asemaan. Mukana ovat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saudi-Arabia, Iran, Turkki ja Iso-Britannia.
Simulaatiossa iskun tekijäksi on ilmoittautunut Saudi-Arabiaan yhdistetty terroristiryhmä, joka uhkaaa toteuttaa lisää iskuja ellei kisoja keskeytetä. Ensimmäisenä tehtävänään simulaation osallistujilla on päättää joukkueensa kesken kantansa kisojen jatkamisesta. Perustan päätökselle kisojen kohtalosta luovat alkuskenaario sekä järjestäjien asettamat maakohtaiset ehdot ja intressit, jotka joukkueiden on huomioitava kaikissa päätöksissään. Tämä päätös on kuitenkin useimmille maista selvä ja Saudi-Arabiaa lukuunottamatta maat ovat kisojen jatkamisen kannalla.
Tasapainottelua realismin ja hauskanpidon välillä
Maailmanpoliittiset realiteetit vastaavat todellisuutta, mutta aikajänne on todellisuutta joustavampi, jolloin tapahtumat etenevät vauhdilla simulaatiossa. Joukkueiden on neuvoteltava, pyrittävä välttämään konfliktin liiallinen eskaloituminen ja ajettava samalla oman maansa etuja. Tapahtumat kehittyvät päivän mittaan, eikä vielä simulaation alkaessa tiedetä, millainen neuvotteluasema kullakin valtiolla on päivän päätteeksi järjestettävissä loppuneuvotteluissa.
Komentaja Jaakko Jäntin mukaan pienin kartta, jotka käytetään strategian opettamiseksi on karttapallo. samaan tapaan myös simulaatiossa konfilktin laineet löivät lähes kaikille mantereille.
Aikaisempina vuosina tapahtumassa on ollut kahdenlaisia konflikteja: joko olemassa oleva konflikti kuten Ukrainan konflikti tai kuvitteellinen tilanne, jossa valtiot ja valta-asemat ovat todellisia, mutta niiden päälle on luotu fiktiivinen skenaario. Tavoitteena on simuloida todellista maailmanpolitiikkaa mahdollisimman hyvin, joten pelaajille on tarjolla erilaisia alustoja, joilla toimia ja joiden kautta toimien vaikutukset välittyvät. Valtiot voivat käydä neuvotteluja, kuvitteellinen kansainvälinen media julkaisee uutisia ja lisäksi käytössä on reaaliajassa päivittyvä pelikartta. Siinä näkyvät tapahtumat maailmalla ja hyväksytyt resurssipyynnöt, kuten pyyntö lähettää joukkoja jonnekin tai asettaa talouspakotteita.
– Resurssipyynnöt joko hyväksytään, hylätään tai pyydetään arvioiman uudelleen. Täytyy huomioida onko pyyntö esimerkiksi realistinen, Rantala selventää.
Resurssipyyntöjä voi tehdä todella laajalla skaalalla, sillä resursseja on monenlaisia. Valtioilla nämä voivat olla esimerkiksi taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia resursseja.
– Yritämme jättää mahdollisimman paljon tilaa mielikuvitukselle. Meillä on todella osaavaa porukkaa osallistujina ja siellä tulee vastaan sellaisia asioita, jotka eivät meillä ole tulleet edes mieleen, Rantala jatkaa.
– Sotilaalliset resurssit ovat siitä helppoja käsittää, että panssarivaunun näkee, mutta talouspakotetta ei näe. Luotan pelaajien osaamiseen siinä, että he löytävät vähän mutkikkaampiakin keinoja.
Realismista pidetään kiinni, mutta hauskaa saa olla rajoitteista huolimatta, kuten resurssitiimin Timo Junttila toteaa. ”Pelinappuloita” kuten laivastoa tai talouspakotteita voidaan siis käyttää todellista maailmaa nopeammassa aikataulussa ja siirrellä muutamissa minuuteissa satoja tai jopa tuhansia kilometrejä. Simulaatiossa on kuitenkin myös tarkkoja rajoja, sillä esimerkiksi kansainvälinen oikeus ei jousta.
– On tarpeen ottaa mukaan sen verran epärealismia, että yhden päivän pelissa saadaan opettavaisia tilanteita aikaiseksi. Tämä on ensisijaisesti tiimityöharjoitus, Junttila selventää.
Esikuntahuoneessa pääjärjestäjät Sakari Säde ja Helmi Rantala huolehtivat simulaation kokonaiskuvasta sekä järjestäjien omien tiimien toiminnasta ja yhteistyöstä. Tavoitteena on, että simulaatio etenee, mutta ei kiihdy liikaa.
Ilmeet muuttuvat vakaviksi
Persianlahden vakauteen vaikuttavat esimerkiksi niin Iranin, Irakin ja Saudi-Arabian valtatasapainon vaihtelut kuin suurvaltojen läsnäolo alueella. Irakin aseman heikkeneminen on horjuttanut alueen valtioiden välistä tasapainoa, jonka lisäksi Iranin ja Saudi-Arabian vastakkainasettelu on saanut radikaalimpia muotoja. Yhdysvallatkaan ei ole enää hegemonisessa asemassa alueella. Qatar on noussut puolestaan kokoaan näkyvämmäksi toimijaksi kansainvälisesti, mikä ei välttämättä ole kaikkien mieleen.
Kun pelikarttaan ilmestyy uusi kohde, on selvää, että jonkun on reagoitava. On kenties pelattava aikaa ja lievennettävä maiden välisiä jännitteitä. Usein on tarpeen myös julkaista kannanottoja ja testattava omia mahdollisuuksia neuvotteluissa.
Pian terrori-iskut jatkuvat vastauksena päätökselle kisojen jatkamisesta, mutta tällä kertaa Yhdysvaltojen lähetystön porteilla. Ilmeet eri joukkueiden huoneissa muuttuvat vakaviksi ja alkaa pohdinta iskun vaikutuksista. Riittääkö, että valtio julkaisee uutisen, jossa tuomitsee iskun, vai onko tehtävä jotain konkreettisempaa?
Päivän edetessä neuvottelut seuraavat toisiaan ja loppuneuvottelut lähestyvät. Resurssi- ja neuvottelupyyntöjä sekä uutisia ilmestyy pelaajien ja pelinjohdon käyttämille Slack-kanaville tasaiseen tahtiin. Pelin esikuntahuoneessa pohditaan, kiihdyttävätkö tietyt resurssipyynnöt simulaatiota liikaa.
– Kun peli lähestyy loppuaan, pitää olla saavutettuna annetun tehtävän mukainen asema.
Viimeistään parin tunnin loppurutistuksen aikana on kunkin maan peliryhmän määrätietoisesti pyrittävä kohti sitä asetelmaa, Junttila summaa.
Loppuneuvottelut keräsivät saman pöydän ääreen kaksi edustajaa jokaisesta valtiosta. Neuvotteluja käytiin pelinjärjestäjien johdolla ja samalla muotoutui neuvottelujen loppulausuma.
Yhteisiä tavoitteita ja keskinäistä epäluottamusta
Valtioiden ja liittolaisten kesken neuvoteltaessa on pidettävä huolta oman linjan säilyttämisestä. Oman valtion intressit ovat etusijalla ja mitään ei anneta ilmaiseksi. Pitkälti juuri tämän takia yhteisen näkemyksen löytäminen osoittautuukin yllättävän haasteelliseksi, vaikka valtioilla olisin jo valmiiksi yhteisiä intressejä. Saman ilmiön huomasi Tampereen yliopistossa opiskeleva Linnea Määttänen.
– Simulaatiosta voi oppia, miksi emme pääse sopuun näistä asioista. Isossa osassa on luottamuspula, koska vaikka on yhteisiä intressejä, niin silti on hankalaa luottaa siihen, mitä toisen valtion edustajat sanovat, Määttänen pohtii.
Kaiken lisäksi konfliktissa liikutaan monella eri tasolla. Vastakkain ovat valtioiden lisäksi pienemmät toimijat, jotka valtioiden on otettava huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi vähemmistöryhmät, ympäristöjärjestöt ja jopa terroristiryhmät.
Paluu Hormuzinsalmelle
Kyberulottuvuudesta ja muun maailman tapahtumista huolimatta huomio saadaan palautettua simulaation loppupuolella jälleen Persianlahden tapahtumiin. Keskeisimmät kysymykset ovat samoja kuin simulaation alkaessa: kuinka turvataan jalkapallokisat ja vapaa merenkulku Hormuzinsalmella?
Puoli seitsemältä osallistujat ovat palanneet auditorioon, josta kaikki alkoi aamulla. Kunkin valtion kaksi neuvottelijaa siirtyvät yhteisen pöydän ääreen. Tavoitteena on loppuneuvotteluissa päästä yhteisymmärrykseen neuvottelujen jatkamisesta, jotta maiden välisiä jännitteitä saadaan lievennettyä. Joinain vuosina on oltu hyvinkin lähellä sotaa loppuneuvottelujen alkaessa. Tällä kertaa konflikti ei eskaloitunut niin pitkälle, mutta lähtökohdat neuvotteluissa eivät silti ole helpot.
– Se vaatii omanlaistaan taitoa, että onnistuu väsyneenä vielä keräämään itsensä ja kokoamaan oman maansa intressit lähteäkseen vielä neuvottelupöytään, Rantala huomauttaa.
Simulaatio on vienyt maat kauas erilleen, mutta kaikki ovat valmiita neuvottelemaan. Sekin on jo itsessään saavutus. Lopputuloksena on yhteisymmärrys konferenssin järjestämisestä, jonka tavoitteiksi listattiin Hormuzin salmen tilanteen vakauttaminen, ydinsulkusopimuksen uudelleen implementoiminen ja Iranin mahdollinen paluu kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön.
– Olisi ollut epärealistinen lopputulos, jos loppuneuvotteluissa olisi saatu aikaan sopimus, joka olisi ratkaissut kaikki kysymykset, jotka meillä olivat nousseet esille. Tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen neuvottelupöydässä, että osapuolet ovat valmiita neuvottelemaan lisää asiasta, Rantala summaa.
