Vain harvat varusmiehet viettivät joulun varuskunnassa
Kiinnioloviikonloput ovat palveluksen aikana enemmistöllä vähäisiä.
Varusmiehet pääsevät nykyään usein viikonloppuvapaille. Tyypillisesti pisin kiinniolovuoro on kaksi viikkoa, eli yhden viikonlopun. Kiinnioloon, eli ginekseen, vaikuttavat valmiusvuorot, varuskuntien tukitehtävät ja harjoitustoiminta sekä näiden yhdistelmä.
Pääesikunnan koulutusosastolta kerrotaan, että joulun ja uudenvuoden kasarmilla palveluksessa olleet varusmiehet hoitivat varuskunnallisia tukitehtäviä, kuten päivystys-, vartio- tai valmiustehtäviä. Tarkkaa lukua siitä, kuinka moni varusmies oli joulun ja/tai vuodenvaihteen kiinni kasarmilla, ei saatu varuskunnallisista eroista johtuen, mutta sen kerrottiin kattavan kuitenkin vain pienen osan varusmiehistä.
Jotkut myös viettivät joulun ja uudenvuoden varuskunnassa vapaaehtoisesti. Varusmiehillä on nimittäin mahdollisuus jäädä varuskuntaan myös silloin, kun yksiköllä on loma. Yleensä esimerkiksi ulkomailta Suomeen palvelusta varten tulleet tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Vapaaehtoisesti kasarmille jäädessä varusmiehelle järjestetään majoitus ja muonitus.
Lomat ja vapaat säännöllisiä
Kiinnioloviikonloppuna annettava koulutus vaihtelee varuskunnittain. Pääesikunnan koulutusosastolta todetaan, että vuoden vaihteen kiinniolovuoron muodostaa tyypillisesti aliupseerikurssin päättänyt kesän saapumiserä. Siksi heidän kiinniolovuorolla vuodenvaihteessa oli mahdollista toteuttaa myös johtaja- ja kouluttajakoulutusta, joka valmistelee ryhmänjohtajat uusien alokkaiden vastaanottoon, vaikka yleisesti viikonloppuisin kasarmeilla keskitytään varusmiesten osalta päivystykseen ja vartiointiin.
Lomat ja vapaat, mukaan lukien 6, 12 tai 18 henkilökohtaista lomapäivää (HL) ovat vakiintuneita ja säännöllisiä. Yleensä kiinnioloviikonloppuja on palveluksen aikana vain muutamia, mutta alokasjaksolla kaikilla varusmiehillä on pääsääntöisesti kaksi kiinnioloviikonloppua. Jotkut varusmiehet pääsevät lomille jo heti ensimmäisenä viikonloppuna, suurin osa toisena ja melkein kaikki kolmen ensimmäisen viikon aikana. Kiinnioloihin vaikuttaa aina palvelustehtävä ja -paikka. Joka vuosi gines osuu joillain vain tuurilla jouluun ja/tai uuteenvuoteen.
Pääesikunnan koulutusosastolta kerrotaan, ettei varusmiesten kiinnioloviikonloppujen määrässä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia nykyisen palvelusaikajärjestelmän aikana, eli vuodesta 2013 lähtien. Silloin Reserviläinen-lehti selvitti kyselyllä, miten varusmiehet ovat viikonloppuja kiinni kasarmilla. Kyselyyn osallistuneissa Maa- ja Ilmavoimien joukko-osastoissa pisin yhtämittainen kiinniolo palveluksessa oli kolmesta neljään viikkoa. Pisin kiinniolo oli tuolloin selvityksen mukaan merikadeteilla, joiden varusmiesten koulutuspurjehdus kesti kuudesta kahdeksaan viikkoa. Reserviläisen kyselyn mukaan eniten viikonloppuja vietettiin Lapin rajavartiostossa ja vähiten puolestaan Pioneerirykmentissä.
Korona-aika mullisti tilanteen
Poikkeuksena kiinnioloista on toki korona-aika. 13.3.2020 varusmiehet jaettiin kolmeen ryhmään (A, B, C), joista kukin oli vuorollaan ilman vapaita neljä viikkoa (eli kolme viikonloppua) palveluksessa ja sitten kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti vapaana muusta palveluksesta. Rotaatiomallin taustalla oli pyrkimys pienentää varusmiesten altistumisriskiä ja hidastaa tartuntojen leviämistä.
Korona-aikana Ylen haastattelemien varusmiesten mukaan jaksamista palveluksessa koettelivat nimenomaan pitkät lomattomat jaksot sekä kahden viikon mittaiset metsäleirit. Joillekin pitkään maastossa yöpyminen ja harjoittelu oli erittäin raskasta, vaikkakin maastoharjoitukset kuuluvat luonnollisesti tärkeisiin harjoiteltaviin sodanajan taitoihin. Normaalisti eivät vaan samassa mittakaavassa.
Korona-ajan aiheuttamat pitkät, joillain jopa 42 päivän kiinniolot varuskunnassa, saivat luonnollisesti monet nuoret kaipaamaan kotiin läheisten luo. Nykyisin kiinniolo voi muodostua joillain kolmen viikon mittaiseksi, mutta se on harvinaisempaa kuin kotiin pääseminen joka viikonloppu.
