Helsingin yliopisto on vuonna 1640 perustettu, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö. Helsingin yliopisto sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman parhaiden yliopistojen joukkoon.
Monitieteinen Helsingin yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi yliopistolla on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea – ja yksi Keniassa. Kysyimme kolmelta opiskelijalta, millaista opiskelu Helsingin yliopistossa on.
Annette Halonen, oikeustiede:
”Opiskelen kutsumusalaani”
”Koen, että oikeustiede on minulle kutsumus, ja opiskeluni tähtäävät haaveammattiini – juristiksi ja asianajajatutkintoon. En päässyt ensiyrittämällä Helsingin yliopistoon, vaan jäin aluksi neljä pistettä vaille opiskelupaikasta. Ensimmäisen vuoden opiskelin Rovaniemen yliopistossa, etänä. Päätin kuitenkin hakea Helsingin yliopistoon uudelleen ja lopulta sain jopa neljä pistettä enemmän kuin opiskelupaikka vaatisi. Neljä pistettä muodostui siis kohtalokseni – ja lopulta ihan hyvällä tavalla”, Annette Halonen kertoo.
Espoosta kotoisin olevalle Annettelle on tärkeää opiskella juuri Helsingissä. Hän tuntee kaupungin ja ystävät, harrastukset ja perhe ovat lähellä.
”Helsingin yliopisto on suosittu niin helsinkiläisten kuin lähikaupungeissa asuvienkin keskuudessa. Toki tänne tulee opiskelijoita myös ympäri Suomen ja koko maailman. Kansainvälisyys on käsinkosketeltavaa”, Annette Halonen sanoo.
Halonen on ylpeä Helsingin yliopiston opiskelija ja on tyytyväinen siitä, että on laittanut itsensä kunnolla likoon. Erot lukio-opintoihin verrattuna tulevat esiin muun muassa siinä, että yliopisto-opiskelu on suhteellisen itsenäistä ja on opiskelijan omalla vastuulla, miten opintonsa aikatauluttaa ja suorittaa. Läsnäolopakko on oikeustieteellisen opinnoissa noin kerran viikossa ja tenttien suorittaminen vaihtelee kursseittain, mutta pääosin niitä tehdään valvottuina salitentteinä, joskus myös etänä. Myös yliopiston monitieteellinen yhteisöllisyys saa Annette Haloselta kiitosta.
”Korkeakouluopiskelijat ovat aktiivista ja analyyttista, kiinnostunutta porukkaa. Tiedeyhteisömentaliteetti sopii minulle ja arvostan suuresti eri tieteen alojen opiskelijoiden kanssa käytyjä keskusteluja. Opiskelu oikeustieteellisessä on hyvin suunnitelmallista ja pakollisia valinnaisia opintoja ei juurikaan ole. Tenttejä on noin kerran kuukaudessa ja lukualueet ovat laajoja ja kirjat alalle tyypillisiä geneerisiä tiiliskiviä.”
Annette Halosen tavoitteena on valmistua oikeustieteen maisteriksi, työskennellä juristina ja suorittaa asianajajatutkinto. Hän toimii myös opiskelijalähettiläänä ja kuuluu ainejärjestö Pykälään, jolla on jo 90-vuotinen historia. Annette on kiinnostunut etenkin vero-oikeudesta niin yritysverotuksen kuin henkilöverotuksenkin tiimoilta. Tulevaisuudessa myös yrittäjyys kiinnostaa häntä.
Anna Hammarberg, farmasia:
”Vaihdoin sujuvasti tiedekuntaa”
”Opiskelin aluksi Helsingin yliopistossa molekyylibioteiteitä, mutta vaihdoin syksyllä 2025 farmasian tiedekuntaan. Molempia opiskellaan Viikin kampuksella. Olen Keravalta kotoisin ja halusin jäädä rakentamaan elämääni Etelä-Suomeen. Innostun haasteista ja lukemisesta ja koin jo hyvin nuorena, että yliopisto on se mihin tähtään. Tavoitteenani on valmistua farmaseutiksi sekä proviisoriksi ja työskennellä mahdollisesti lääketeollisuuden parissa tai yrittäjänä. Vaikka vaihto molekyylibiotieteistä farmasiaan oli iso päätös, en ole sitä katunut. Olen saanut ystäviä molemmista tiedekunnista eli Helsingin yliopistolla on hyvää porukkaa!”, Anna Hammarberg summaa.
Anna kokee, että Helsingin yliopistossa on helppo yhdistellä erilaisia mielenkiinnonkohteita ja valita opintoja tukevia valinnaisia opintoja. Hän on lukenut esimerkiksi kauppatieteitä Aalto-yliopistossa. Kaupallinen osaaminen on Annan mielestä tärkeää myös tulevaisuutta ajatellen.
”Tein paljon töitä opintojen eteen jo lukiossa eli haasteet, tavoitteet tai kiivas tahti eivät ole minulle ongelma. Silti yliopistossa opiskelu on mielestäni rennompaa kuin lukiossa – yliopistossa on vähemmän koulumaista ja paljon omatoimista tekemistä. Myös lukioissa kiertävän opiskelijalähettilään tehtävää pidän tärkeänä”, Anna summaa.
Minea Lundström, matematiikka, fysiikka ja kemia, opettajan kandiohjelma:
”Näen tulevaisuuteni opettajana”
”Matematiikka on kiinnostanut minua aina. Olen toiminut jo yläkoulun ja lukion matematiikan sijaisena. Helsingin yliopisto oli minulle luonteva valinta, koska kandiohjelma on selkeä ja kurssivalikoimat ovat laajoja. Voin opiskella esimerkiksi minua kiinnostavia meteorologian kursseja. Helsinki on lisäksi kotikaupunkini. Yliopistossa opiskelu on vapaampaa kuin lukiossa, mutta vastuu opiskelusta on yhä vahvemmin opiskelijalla itsellään. Mielenkiintoiset keskustelut ja kohtaamiset muiden opiskelijoiden kanssa ovat opiskelun olennaista antia”, Minea Lundström kertoo.
Valmistuttuaan Minea haluaa työskennellä matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana yläkoulussa tai lukiossa.
”Tykkään työskennellä ihmisten ja matematiikan parissa, ja huomata kuinka ihmiset oppivat uutta. Toimin myös ruotsinkielisten luonnontieteiden opiskelijoiden vuonna 1933 perustetun Spektrum rf ainejärjestön hallituksessa.”
Helsingin yliopisto
- Perustettu vuonna 1640
- Tiedekuntia ja itsenäisiä yksiköitä 12
- Noin 100 kandi- ja maisteriohjelmaa
- Kampuksia ympäri Helsinkiä ja tutkimusasemia ympäri Suomea
- Opiskelijoita yli 40 000
- Lähes 250 opiskelijajärjestöä
- Seuraava yhteishaku maaliskuussa 2026
Miksi opiskelemaan Helsinkiin?
- Helsingin yliopisto on Suomen vanhin yliopisto ja omaa pitkät perinteet.
- HY sijoittuu säännöllisesti maailman parhaiden yliopistojen joukkoon.
- Paljon kansainvälistä toimintaa, esim. vaihtoon pääsee maailman eri kolkkiin.
- Monitieteisyys mahdollistaa opintojen räätälöinnin.
- Helsinki on Suomen monipuolisin opiskelijakaupunki.
- Avoimessa yliopistossa voit opiskella HY:n koulutusohjelmien opintoja kymmeniltä
- eri tieteenaloilta.
