Tulevaisuuden varusmies on ilmiö-oppija, jonka osaamisesta ja motivaatiosta ollaan aidosti kiinnostuneita. Varusmies-lehti kurkisti Puolustusvoimien uuteen varusmieskoulutus 2020 -koulutusvisioon.
Teksti Lotta Saarenmaa
On vuosi 2020. Varuskunta nököttää tutulla paikallaan. Joukot marssivat muodossa kasarmialueen halki, läheisessä metsikössä on käynnissä taistelukoulutus ja käskyt kajahtelevat ilmaan terävästi. Varuskunta on ottanut vastaan monta sukupolvea. Niitä kaikkia yhdistää asevelvollisuuslain määräämä velvoite. Toiset astuvat varuskunnan porteista sisään maanpuolustustahdon johdattamana, toisille se on pakko, joka on hoidettava jollakin tavalla pois päiväjärjestyksestä. Mitä, jos tulevaisuudessa varusmiespalvelus tuntuisi vähemmän pakotetulta? Mitä, jos varusmiespalvelus olisikin tulevaisuudessa luonteva osa nuoren koulutuspolkua, ja sen aikana opittaisiin paljon muutakin kuin sotilastaitoja?
Nopealla silmäyksellä varuskunnassa ei ole muuttunut mikään vuosien saatossa. Tarkka katsoja voi kuitenkin huomata uuden vuosikymmenen järjestyneen näköisekseen. Perusyksiköiden käytäville on ilmestynyt digitaaliset infotaulut, joissa pyörii tietoiskuja joukko-osaston ja yksikön arjesta.
Tupaan kurkistettaessa vierailijaa tervehtii tuvan yhteinen näyttö, jonka avulla tupakunta valmistautuu koulutukseen katsomalla lyhytelokuvan koulutuksen aiheesta. Pimeän luokkahuoneen seinälle on heijastettu maisema, josta maalit nousevat eko-aseella tähtäävien alokkaiden eteen. Tältä näyttää uusi, 2020-luvun varusmiespalvelus. Sen keskiössä ovat varusmies, yksilöllinen oppiminen sekä motivaatio.
Simulaattorien avulla oppimisesta voidaan tehdä entistä vaikuttavampaa, eikä virheitä lähdetä enää tekemään suoraan maastoon. Kuva: Lotta Saarenmaa
Kohti 2020-luvun varusmiespalvelusta
Varusmiespalvelus elää muutoksen aikaa. Puolustusvoimat aloitti uudenlaisen, yhteiskunnan ja koulumaailman muutokset huomioonottavan koulutuksen suunnittelun ja visioinnin vuonna 2016. Tulevaisuuden koulutusvisio sai tulikasteensa kesällä 2018, kun uuden saapumiserän alokkaat aloittivat palveluksensa. Tällä hetkellä uudenlainen alokaskauden koulutus on ensimmäisessä käytännönkokeilussa. Käytännön kokeilujen jälkeen koulutusuudistusta on tarkoitus pilotoida lisää, ja onnistuessaan se otetaan käyttöön vuonna 2020 valtakunnallisesti.
– Varusmieskoulutuksen uudistamisen keskiössä on sotilaan kokonaisvaltainen toimintakyky ja vankan osaamisen saavuttaminen. Uudistuksen avulla koulutusta pystytään jouhevoittamaan ja ajankäyttöä parantamaan oppimisen kannalta tehokkaampaan suuntaan, Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatinkenraali Jukka Sonninen kertoo.
Uudenlaisessa alokaskoulutuksessa korostuvat käänteinen luokkahuone-ajattelu sekä teknologian hyödyntäminen oppimisen edistämisessä. Käänteinen luokkahuone-ajattelu tuo aiemmin maastossa koulutetut kokonaisuudet sisätiloihin. Tulevaisuuden alokkaat opettelevat ensin asiat mikroelokuvien ja simulaattorien avulla kasarmilla, jonka jälkeen koulutus siirtyy vasta maasto-olosuhteisiin.
– Pyrimme lähes kokonaan eroon oppijaa passivoivista oppitunneista. Niiden tilalle tulevat opetuskeskustelut kouluttajan kanssa, joissa pyritään aktivoimaan oppijan omaa ajattelua ja mahdollista aiempaa osaamista opetettavasta aihepiiristä, Sonninen lisää.
Valtaako digitalisaatio varuskunnat?
Teknologialla on suuri vaikutus suomalaisessa koulumaailmassa. Sähköiset oppikirjat, oppimisympäristöt ja etäopiskelu ovat tulleet osaksi oppilaitosten arkea. Koulumaailman muutos on otettu huomioon myös varusmiespalvelus 2020-kokeiluja suunniteltaessa, sillä tuttujen oppimistapojen ja metodien käyttö helpottaa oppimista ja uusien asioiden sisäistämistä myös varusmiesaikaisen sotilaskoulutuksen parissa.
Varusmiehet käyvät eettiseen toimintakykyyn liittyvää keskustelua sotilaspapin johdolla maastossa. Oppimiskeskustelu on yksi uudistuksen tuomista pedagogisista metodeista. Kuva: Jenni Harala
Mikäli varusmiespalvelus 2020-kokeilujen käytännöt tulevat pilotointien jälkeen käyttöön jokaiseen varuskuntaan, digimaailma juurtuu osaksi varusmieskoulutuksen arkea. Kesällä 2018 käynnistyneissä kokeiluissa jokainen alokas sai heti palvelukseen tullessaan PVMoodle-tunnukset, joiden avulla he pääsevät Puolustusvoimien omaan verkko-oppimisympäristöön. PVMoodlesta löytyy heti palveluksen alussa koko alokaskauden läpivienti, sähköiset oppimateriaalit sekä viikko-ohjelma. Sähköinen oppimisympäristö mahdollistaa myös itsenäisen opiskelun ja aiemmin opitun kertaamisen.
– Sähköinen oppimisympäristö helpottaa kouluttajien valmistautumista koulutuksiin ja niiden suunnitteluun. Koulutuskokeiluja suunniteltaessa on pyritty siihen, että niin varusmiehet kuin kouluttajatkin pääsevät vaikuttamaan oman yksikön arkeen. Uudenlainen koulutustapa on otettu henkilökunnan parissa positiivisin mielin vastaan, Sonninen summaa.
Taidot kuntoon kurssimuotoisesti
Puolustusvoimien uudessa varusmieskoulutus-visiossa koko palvelus on kurssimuotoinen. Tällä hetkellä kokeilussa on kuuden viikon mittainen alokaskausi, joka jaetaan palvelukseen totuttavaan orientaatiojaksoon ja neljään eri kurssiin. Jokaisella viikon kestävällä kurssilla on omat teemansa ja niiden aikana koulutus syventyy ainoastaan annettuihin aihepiireihin. Kysymys onkin uusista opetussuunnitelmista monelle opiskelijalle tutuksi tulleesta ilmiö-oppimisesta. Alokaskokeiluissa teemoiksi ovat valikoituneet suojautuminen, aseet, suojaaminen ja selviytyminen.
Kurssimuotoisuus selkeyttää alokaskauden arkea. Koulutusvision toteutuessa tulevaisuuden varusmiehet pystyvät valmistautumaan tuleviin koulutusaiheisiin jo viikkoja ennen teemaviikon käynnistymistä. Kurssien myötä myös palvelusviikkojen rakenne vakiintuu. Se helpottaa niin varusmiesten kuin kouluttajien arkea.
Mikroelokuvat tarjoavat lisämateriaalia koulutusten järjestämiseen ja mahdollistavat tulevaisuudessa opittujen asioiden kertaamisen. Kuva: Lotta Saarenmaa
Varusmiespalvelus 2020-kokeiluissa viikko varuskunnassa pyörähtää käyntiin maanantaina suoritettavilla valmisteluilla. Lisäksi maanantai on teoriapäivä, jolloin varusmiehet saavat kasarmilla perusteet viikon koulutettavista kokonaisuuksista. Tiistaista torstaihin arki keskittyy aiheen kouluttamiseen käytännössä. Ennen lomille lähtöä perjantai on pyhitetty rästikoulutukselle, palautteelle ja opitun kertaamiselle.
Yksilöllistä oppimista osana ryhmää
Uudessa varusmiespalvelus-visiossa katseet on käännetty kaavamaisuudesta ja kurista yksittäisen varusmiehen oppimiseen ja motivaatioon. Ne ovat toimineet uudistuksen ohjenuorina. Arkiajattelussa oppimisen ajatellaan usein syntyvän hyvän motivaation tuloksena. Varusmiespalvelus 2020-kokeiluissa motivaatio opittavaan aiheeseen pyritään luomaan jo ennen varsinaista oppimistilannetta varusmiehen oman ajattelun ja kokemuksien kautta.
– Motivaatioon vaikuttavat keskeisesti onnistumisen kokemukset ja tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Koulutuksessa tulee syntyä minä-kokemus, joka kannustaa uuden oppimiseen ja osaamisen ylläpitämiseen, Pääesikunnan koulutusosaston erikoissuunnittelija Jenni Harala kertoo.
Yksilölähtöisyys näkyy koulutuskokeiluissa esimerkiksi massaluentojen vähentämisessä viikko-ohjelmasta. Niiden tilalle tulevat opetuskeskustelut kouluttajan tai varusmiesjohtajien kanssa mahdollistavat varusmiehen omien kokemusten ja näkökulmien mukaanottamisen eri osa-alueiden kouluttamiseen. Haralan mukaan tämä edistää asioiden sisäistämistä ja niiden muistamista. Huolimatta siitä, että yksilön oppiminen on yksi uudistuksen keskeisimmistä osa-alueista, Harala korostaa, että ryhmätyöskentely lisääntyy mahdollisen uudistuksen myötä. Se nähdään edelleen sotilaskoulutuksen ja -tehtävien leimaavana piirteenä.
– Uudistusten avulla voidaan tarjota myös entistä haastavampaa koulutusta. Simulaattoriharjoittelun lisääntyessä ennen mekaanisesti opetellut asiat voidaan tuoda aitoon oppimisympäristöön, mikä tekee koulutuksesta vaikuttavampaa, erikoissuunnittelija jatkaa.
Motivaatio syntyy omasta asenteesta
Varusmiehen motivointi alkaa kuitenkin jo ennen alokaskauden alkua. Jokainen alokas saa vastattavakseen sähköisen alokaskirjeen, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa tulevan varusmiehen oma osaaminen ja harrastukset ennen palveluksen alkua.
– Uudistuksen myötä pyrimme myös siihen, että varusmiespalvelus toimisi aiempaa luontevampana jatkumona jo peruskoulusta alkaneelle koulutuspolulle, Harala summaa.
Ennen varusmiespalveluksen alkua Harala kehottaa jokaista miettimään, mitä haluaa saada irti palveluksesta.
– Positiivinen asenne ratkaisee varusmiespalveluksessa. Jotta oma motivaatio pysyy koko palvelusajan korkealla, on tärkeää pohtia, mitkä ovat omat vahvuudet ja miten niitä haluaa hyödyntää sekä kehittää palveluksen aikana, hän vinkkaa.
Pakon tilalle oppimisen kokemus
Varusmieskoulutus 2020-koulutusvisio tuo toteutuessaan varusmiespalveluksen uudelle aikakaudelle ja entistä tiiviimmäksi osaksi yhteiskuntaa. Vaikka uudistuksen päämääriä ovat osaaminen ja oppiminen, myös sotilaallinen kuri ja tavallinen kasarmiarki eivät ole katoamassa varusmiespalveluksesta minnekään.
– Elämässä tulee aina olemaan asioita, joita on vaan pakko tehdä. Mielestäni pakkoa ei tarvitse poistaa kokonaan, vaan enemminkin motivaation kannalta tärkeämpää on se, ette varusmiespalvelus tunnu pakotetulta joka päivä. Jos varusmies kokee päivän päätteeksi onnistuneensa ja oppineensa, olemme oikeilla jäljillä, Harala päättää.
