Vuoden 2017 tammikuun saapumiserässä koulutetaan ensi kertaa varusmiehiä valmiusyksikkötehtäviin. Valmiusyksiköiden on tarkoitus kohottaa maavoimien valmiutta vastaamaan nykyaikaisen puolustuksen tarpeita.
Valmiusyksikkökoulutuksen vaativuus erottaa sen perinteisestä varusmiespalveluksesta, mutta nuorta asevelvollista kiinnostava tekijä voi olla myös sen kesto – 347 vuorokautta. Vuoden pituinen palvelus perustellaan paitsi sen vaativuudella, myös läpi vuoden kestävän valmiuden takaamisella.
Maavoimien koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Jukka Ahtia totesi Ruotuväki-lehdelle halukkuuden olevan keskeinen tekijä vaativassa koulutuksessa, sillä parempi motivaatio edesauttaa siitä suoriutumista. Halukkuus oli myös keskeinen argumentti Varusmiesliiton puolustusministeriölle viime vuonna antamassa lausunnossa – varusmiestä ei saa valita valmiusyksikkökoulutukseen vastoin tahtoaan. Kentältä varusmiesliitolle tullut palaute osoittaa kuitenkin, että suurimmissa joukko-osastoissa, kuten Kainuun prikaatissa ja Karjalan prikaatissa, näin on jouduttu menettelemään.
Varusmiehen joutuminen ei-haluttuun koulutukseen ei ole uusi ilmiö.
Varusmiehen joutuminen ei-haluttuun koulutukseen ei ole uusi tai yllättävä ilmiö. Vuoden kestäviin koulutuksiin, kuten johtajakoulutukseen tai sotilaskuljettajan koulutukseen voi ajautua hyvillä peruskoulutuskauden pisteillä tai jo hankitulla kuorma-auton ajokortilla.
Molemmat edellä mainituista vaihtoehdoista kuitenkin antavat varusmiehelle valmiusyksikkökoulutuksesta vielä poiketen merkittäviä hyötyjä reserviin. Sotilaskuljettajan koulutus antaa varusmiehelle parhaillaan ammattipätevyyden, kun johtajakoulutuksen yleisestä tunnustuksesta on hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Valmiusyksikkökoulutuksen saaneista osa koulutetaan myös johtajatehtäviin, mutta mitä jää käteen vuoden miehistötehtävissä palvelleille?
1/17 saapumiserässä koulutettavat valmiusyksikkövarusmiehet ovat ensimmäisiä laatuaan ja heidän valmiusyksikkökoulutuksensa alkaa kesäkuussa. Uskallankin toivoa kehitystä niin valintamenettelyssä kuin koulutuksen brändäämisessä. Ennenäkemättömän hieno koulutushaaramerkki on hyvä ensiaskel kohti houkuttelevampaa palvelusvaihtoehtoa.
Kirjoittaja, Juuso Kurttila, on Varusmiesliiton puheenjohtaja
