Varusmiespalvelus ei ole lastenleikkiä. Räjähteiden, ammusten ja fyysisten äärirajojen puristuksessa päivittäin käyskentelevät tavalliset nuoret tasapainoilevat tapaturmaherkällä pelikentällä. Vaikka varusmiespalveluksessa aiheutuneet vakavat vammat ovat yhä harvinaisempia, voi palveluksessa sattua ja tapahtua.
Ja tapahtuukin. Varusmiesten osuus sotilastapaturmalain perusteella tehdyistä korvauksista on 90 prosenttia.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on kertonut maan pitävän huolta omistaan. Varusmiespalveluksen aikana näin todella tehdään: terveydenhuolto on asianmukaista, osaavaa ja tehokasta. Mahdollisuus erikoissairaanhoitoon on turvattu, eivätkä sairauskulut polta nuorten tetsaamia, vähäisiä päivärahoja.
Isomman vaivan sattuessa ja palvelun keskeytyessä varusmies joutuu kuitenkin pykälien ja säännösten varaan kyhätylle henkiselle esteradalle. Maitojunaan vammautumisensa vuoksi työnnetylle varusmiehelle anomusten, selvitysten ja tukien paperisulkeiset saattavat muuttua tuskalliseksi loppusodaksi.
Valtiokonttori saa vuosittain noin 1 500 korvaushakemusta varusmiehenä vamman saaneilta asevelvollisilta. Valtiokonttori painii vaikean tehtävän pihtiotteessa, ja korvausten käsittely – saati hyväksyminen – voi pahimmillaan venyä vuosiin. Se on nuoren aikajanalla ikuisuus.
Ilman työ- tai opiskelupaikkaa kärvistelevälle loukkaantuneelle siviilipalvelus- tai varusmiehelle jokainen päivä odottamista on liikaa. Vastuu loukkaantuneista varusmiehistä on yhteiskunnan yhteinen.
Maitojunaan vammautumisensa vuoksi työnnetylle varusmiehelle paperisulkeiset saattavat muuttua tuskalliseksi loppusodaksi.
Nykyistä järjestelmää on kritisoitu siitä, ettei mikään julkinen taho ei kanna kokonaisvastuuta vammautuneiden varusmiesten palveluista. Normiviidakon varjossa toimeentulon tilkkutäkkiä ompelevalle nuorelle toteamus on lohduton.
Vaikka siviili- ja varusmiespalveluksen suorittaminen on monille suomalaisnuorille kunnia-asia, voi aika valtion palveluksessa tuntua ristiriitaiselta. Yksi virheaskel, polven kiertyminen tai nilkan venähdys voi ajaa kansalaisvelvollisuuttaan suorittavan nuoren kasarmin porttien ulkopuolelle, hänelle täysin tuntemattomalle maalle.
Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry ennakoi selvityksessään, että loukkaantuneiden varusmiesten heikot palvelut siviilimaailmassa voivat nakertaa veronmaksajien luottamusta yleiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Vastuuta vammautuneista varusmiehistä ei voida kuitenkaan sysätä yksittäiselle edustajalle.
Velvollisuus niin puolustaa kuin hoivata on kollektiivinen. Suomalaisten maanpuolustustahto ja usko yleiseen asevelvollisuuteen on tutkimusten ollut mukaan raudanlujaa. Pitääkseen uskon ruosteettomana, maan on pidettävä omistaan huoli myös jatkossa.
Kalle Tornberg
