Näin onnistut yhteishaussa

Teksti: Antti Kylmänen 

Kuvat: Eerika Mäki-Paavola

Asevelvollisuuden suorittaminen voi tunnetusti hidastaa jatko-opintojen aloittamista, eikä monivaiheinen yhteishakuprosessi ei helpota taivalta korkeakouluun. Kokosimme vinkit, joilla selviät kevään yhteishausta kunnialla.

Punnitse vaihtoehtosi

Jos unelma-ala on jo kirkkaana mielessäsi, voit hakea korkeakouluun heti valmistumiskeväänä. Valintakokeisiin valmistautuminen voi olla haastavaa palveluksen aikana, mutta aina on myös mahdollista miettiä asiaa ja hakea vasta palveluksen jälkeen.

Selvitä ensimmäisenä, mitä haluat opiskella ja millä alalla voisit työllistyä. Tulevaisuutta ei tarvitse suunnitella yksin, vaan apua suunnan löytämisessä voit kysyä esimerkiksi koulusi opinto-ohjaajalta tai korkeakoulujen hakijapalveluista. Voit hakea inspiraatiota myös tutustumalla eri alojen opiskelijoiden uratarinoihin korkeakoulujen omilla verkkosivuilla tai Opintopolku.fi-palvelussa.

Kaikkien korkeakoulujen yhteystiedot löytyvät opintopolku.fi-verkkosivulta, missä myös itse yhteishaku suoritetaan. Opintopolusta löydät myös ajankohtaiset valintaperusteet ja ohjeet eri koulutuksiin hakemiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakukoordinaattorin Mira Veanderin mukaan korkeakoulujen hakijapalveluita voi lähestyä puhelimitse, chat-palvelussa, sähköpostitse tai somessa.

– Saamme eniten kysymyksiä siitä, miten opiskelijat valitaan. Nyt kun ammattikorkeakouluissa on käytössä todistusvalinta ja AMK-valintakoe, hakijat haluavat tietää ovatko he molemmissa mukana. Ylioppilastutkinnon suorittanut on automaattisesti mukana todistusvalinnassa, Veander sanoo.

AMK-valintakoe on syksyn 2019 yhteishaussa käyttöön otettu valtakunnallinen sähköinen valintakoe, joka on korvannut useimpien alojen koulutuskohtaiset valintakokeet. Suurin osa ammattikorkeakouluista käyttää AMK-valintakoetta. Mikäli hakukohde ei käytä AMK-valintakoetta, tieto tästä löytyy Opintopolusta.

Englantia taitavien kannattaa harkita myös vieraskieliseen koulutukseen hakemista. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin voi hakea vuosittain tammikuun yhteishaussa. Sisäänpääsymahdollisuuksia voi lisätä hakemalla sekä suomen- että englanninkielisiin koulutuksiin. Englanninkielisen tutkinnon suorittaminen voi vahvistaa kielitaitoa ja avata ovia ulkomaiden työmarkkinoille.

Vaikka sisään pääseminen jännittäisi, aina kannattaa hakea. Tilastojen tuijottamisen sijaan Veander kehottaa hakemaan ajoissa ja tekemään tarpeelliset muutokset hakulomakkeeseen ennen hakuajan päättymistä.

– Joka hakukerralla tulee valitettavasti muutamia, jotka ovat missanneet sen hakemisen ja sitten harmittaa. Sen jälkeen, kun hakulomake sulkeutuu, hakemusta ei pysty enää jättämään, Veander sanoo.

Huolellisuudella välttää välivuoden

Valintakokeeseen suunnatessa on syytä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Useimpiin yliopistojen valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan hakijan tulee itse selvittää Opintopolusta hakukohteen tiedoista, milloin ja missä valintakoe suoritetaan. Lisäksi ammattikorkeakouluun hakevan kannattaa tarkistaa, onko hakukohde mukana valtakunnallisessa digitaalisessa AMK-valintakokeessa.

Turun yliopiston hakijapalveluiden osastopäällikkö Mari Kähkönen muistuttaa valintaperusteisiin tutustumisen ja hakujärjestyksen pohtimisen tärkeydestä.

– Tärkeintä olisi lukea valintaperusteet huolella ja hakea vain niihin hakukohteisiin, joista on valmis vastaanottamaan paikan. Ei sitten tarvitse hakuajan päätyttyä mietiskellä viimeisten vaihtoehtojen välillä, joista ei kuitenkaan halua ottaa paikkaa, Kähkönen sanoo.

Jos opinahjon ovet eivät aukene, voit hakea mahdollisessa lisähaussa elokuussa tai hyödyntää välivuoden suorittamalla maksullisia kursseja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Näin pääset suorittamaan samoja opintoja kuin kouluun päässeet. Jos seuraavalla kerralla pääset sisään, voit hyväksilukea avoimessa suorittamasi kurssit ja olla opinnoissa muita edellä.

Tähtäimessä sotilasura?

Jos olet kiinnostunut jatkamaan maanpuolustusalalla vielä varusmiespalveluksen jälkeen, voit kouluttautua upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK).

MPKK kouluttaa upseereita sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen palvelukseen. Jotta pääset opiskelemaan sotatieteitä, sinun on suoritettava joko aliupseeri- tai reserviupseerikurssi. Ilma-, maa- ja merivoimien hakukelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat muun muassa Suomen kansalaisuus, korkeintaan 26 vuoden ikä sekä B-ajokortti. MPKK:n valintakokeeseen kuuluvat aineistokoe, soveltuvuuskoe, fyysistä kuntoa mittaavat testit, lääkärintarkastus sekä erikseen määrättäville hakijoille huumetesti.

Kolme vuotta kestävä sotatieteiden kandidaatin koulutus koostuu tieteellistä ja ammatillista osaamista kehittävistä opinnoista sekä upseerikasvatuksesta. Opintojen aikana opiskelijat erikoistuvat opintosuunnissa, joihin lukeutuu kaikkea elektronisesta sodankäynnistä ilmatorjuntaan. Voit hakea Meri- ja Ilmavoimien koulutusohjelmiin, vaikket olisi suorittanut varusmiespalvelustasi niissä.

Ammattikorkeakoulusta voi ponnistaa turvallisuusalalle

Turvallisuusalan koulutusvaihtoehtoja ovat poliisikoulutus tai rikosseuraamusalan koulutus. Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) ei ole mukana yhteishaussa, vaan sinne järjestetään vuosittain neljä hakua Polamkin omassa hakijapalvelussa. Hakijalta vaaditaan muun muassa Suomen kansalaisuus ja B-ajokortti, mutta poliisikoulutukseen ei ole ikärajaa. Koulutus kestää noin kolme vuotta.

Poliisin (AMK) tutkinto antaa kelpoisuuden miehistövirkoihin, kuten vanhemmaksi konstaapeliksi. Vastavalmistuneet poliisit työskentelevät yleensä valvonta- ja hälytystoiminnan tai rikostorjunnan perustehtävissä.

Rikosseuraamusalan koulutuksen järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa. Tämäkään koulutus ei ole mukana yhteishaussa, vaan siihen haetaan koulutuskeskuksen sivuilla sähköisellä hakulomakkeella.

Rikosseuraamusalan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammatillisesti päteviä henkilöitä ‎rikosseuraamusalan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Koulutus kestää kolme ja puoli vuotta ja valmistunut on tutkintonimikkeeltään sosionomi (AMK). Myös tämän tutkinnon hakukelpoisuusvaatimuksiin lukeutuu B-ajokortti.