Teksti: Santeri Nousjoki
Kuvat: Pixabay
Ukrainan joukot valtaavat koko ajan takaisin miehitettyjä alueita samalla, kun venäläisten tappiot kasvavat ja liikekannallepano ei suju suunnitellusti.
Ukrainan sodan luonne muuttui osittain syyskuussa, kun Venäjä julisti 21. syyskuuta osittaisen liikekannallepanon. Tätä ennen maassa oli hyväksytty laki, jolla kansalaisia voitiin rangaista esimerkiksi karkuruudesta ja aseistakieltäytymisestä.
Venäjällä Ukrainan vastaan käytävästä sodasta puhutaan edelleen ”erikoisoperaationa”, mutta liikekannallepanon myötä totuus sodan laajuudesta voi alkaa valkenemaan tavallisille venäläisille, jos esimerkiksi oma läheinen tulee värvätyksi.
Liikekannallepanon taustalla ovat Venäjän kasvaneet tappiot ja ukrainalaisten vastahyökkäyksien onnistuminen. Syyskuun puoleen väliin mennessä venäläiset olivat menettäneet esimerkiksi yli 52 000 sotilasta, 2 100 taistelupanssarivaunua ja 240 lentokonetta.
Osittainen liikekannallepano tulee koskettamaan noin 300 000 venäläistä armeijan käynyttä miestä. Kyseessä on kuitenkin laaja operaatio, koska joukot tulee ensin kutsua palvelukseen, kouluttaa ja varustaa ennen rintamalle lähettämistä. Näin ollen uutta sotavoimaa rintamalle Venäjän puolelta ei ole hetkeen odotettavissa.
Venäläinen reservijärjestelmä eroaa suomalaisesta merkittäviltä osin. Suomessa reserviläiset kuuluvat niin sanotusti valmiisiin yksiköihin, joissa reserviläisiä esimerkiksi kertautetaan. Venäjällä järjestelmä toimii puolestaan niin, että yksiköt perustetaan vasta liikekannallepanon jälkeen, missä voi kestää useita kuukausia.
Värjäykset eivät kuitenkaan tule koskemaan kaikkia venäläisiä, sillä vain pieni osa ikäryhmästä suorittaa asepalveluksen. Myös Pietarin ja Moskovan alueita vältetään värväyksissä, jottei keskiluokan sekä korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten mielipiteet kääntyisi sotaa vastaan.
Venäläinen asepalvelus on tunnettu raakuudestaan, eivätkä varusmiesten itsemurhat ole harvinaisia. Vuoden asepalveluksen aikana venäläinen varusmies joutuu kokemaan rajua simputusta korruptoineessa armeijassa. Ikäluokasta asepalveluksen suorittaa lopulta vain noin kymmenes, ja palvelusta pyritään välttämään esimerkiksi lahjuksilla ja korkeakouluopinnoilla.
Virallisesti Ukrainassa ei sodi venäläisiä varusmiehiä, koska maan lainsäädäntö kieltää varusmiesten käyttämisen ulkomailla. Käytännössä jo keväästä asti on tiedetty Venäjän käyttävän varusmiehiään Ukrainassa.
Todennäköisesti värjäykset tulevatkin siis koskemaan maaseudun miehiä ja vähemmistökansojen edustajia. Rintamalle pakotettujen osaaminen jää puutteelliseksi, koska reserviläisille ei ehditä antamaan kattavaa kertauskoulutusta, sillä Venäjä tarvitsee joukkoja pikaisesti rintamalle.
Rintamalle astuvat reserviläiset tulevat saamaan saman palkan ja samat edut kuin sopimussotilaat, joilla Venäjä on tähän mennessä pääosin operoinut Ukrainassa. Sopimussotilaiden alin kuukausipalkka on 30 000 ruplaa eli noin 520 euroa.
Ongelmitta Venäjän osittainen liikekannallepano ei ole sujunut, kertoi Britannian puolustusministeriö tiedusteluraportissaan lokakuun alussa. Raportti kertoo, että Venäjällä on todennäköisesti värvätty miehiä, jotka täytä liikekannallepanon kriteerejä. Tästä johtuen brittitiedustelu arvioi, että täydennyskoulutuksissa tulee olemaan myös haasteita.
Venäjän presidentti Putin on myöhemmin tunnustanut ongelmat liikekannallepanossa, mikä raportin mukaan kertoo ongelmien laajuudesta. Putin on sanonut, että joukkojen värväyksessä on tapahtunut virheitä.
Osittainenkin liikekannallepano on aiheuttanut kymmenientuhansien venäläisten maastapaon. Maastapoistujien määränpäänä ovat olleet muun muassa Georgia ja Kazakstan. Esimerkiksi BBC:n mukaan Georgian Venäjän-vastaisella rajalla autoletka venyi kilometrien pituiseksi ja rajan ylittäminen kesti yli seitsemän tuntia.
Maastapako näkyy myös venäläisten lentolippujen hinnoissa, jotka ottivat liikekannallepanojulistuksen jälkeen huiman loikan ylöspäin. Nyt venäläisiltä vaaditaan useita satoja euroja, jos haluaa päästä pois maasta lentoteitse.
Venäläisen kansalaisjärjestö Opas vapaaseen maailmaan kertoo, että maasta olisi paennut noin 70 000 palveluskelpoista miestä järjestön neuvojen avulla. Määrä on kuitenkin suhteutettuna erittäin pieni, sillä täysi-ikäisiä alle 40-vuotiaita venäläismiehiä on arviolta noin 20 miljoonaa.
Ukrainan asevoimat kertovat myös, että Venäjä etsii nuoria miehiä rekrytoitaviksi valtaamillaan alueilla Itä-Ukrainassa. Uutiskanava CNN:n mukaan venäläiset joukot kiertävät kyliä ja laativat listoja värväyskelpoisista miehistä. Tilanne miehitetyillä alueilla on kiristynyt, sillä esimerkiksi henkilöllisyystarkastukset tiukentuneet. Näin Venäjä pyrkii vaikeuttamaan ukrainalaisten lähtöä alueelta pois.
Ukrainan armeija on vallannut syksyn aikana merkittävästi Venäjän miehittämiä alueita takaisin. Syyskyyn alusta kuun puoleen väliin ukrainalaiset kertoivat vallanneensa yli 8 000 neliökilometriä miehittäjiltä takaisin. Ala on hieman alle Uudenmaan maakunnan pinta-alan.
Ukrainan vastahyökkäys on perustunut monelta osin hyvin valmisteltuihin tykistöiskuihin. Tarkalla tykistötulella tuhotaan ensin huollon varastot, joissa venäläiset säilyttävät ammuksia, polttoainetta ja voiteluainetta. Tykistöiskun jälkeen ukrainalainen jalkaväki puhdistaa alueen venäläisjoukoista.
Taistelut tulevat kuitenkin laantumaan talvea kohti, missä suurena vaikuttajana on sääolosuhteet. Syksyn edetessä alkaa sadekausi, joka muuttaa sekä Ukrainan että Venäjän käyttämät tiet hiekkaliejuksi, jossa pyöräajoneuvoilla eteneminen on käytännössä mahdotonta.
Ukrainan armeija yrittääkin siis toteuttaa niin paljon vastahyökkäyksiä kuin sää sen sallii. Vaikkei näillä saataisikaan enää suuria takaisinvaltauksia, on loppukesä ja syksy muuttanut selvästi sodan osapuolten tilannetta. Sodan alkuvaiheessa Ukrainan ei oletettu pystyvän suuriin vastahyökkäyksiin, mikä on osoittautunut sittemmin täysin vääräksi kuvitelmaksi.
Vastahyökkäykset ovat murentaneet selvästi Venäjän aloitekykyä ukrainalaisten eduksi. Venäjä on alkanut käyttää viimeisiä reservejään liikekannallepanon ohella. Rintamalla olevat reservijoukot on kuitenkin hajautettu koko etulinjan laajuudelle, joka kulkee aina Hersonin alueelta Donbasiin.
Se, miten sodassa lopulta käy, riippuu monesta tekijästä. Ukrainan taistelukuntoon vaikuttaa vahvasti lännen aseapu, kun taas Venäjän armeijan taisteluvalmius riippuu pitkälti sen kärsimistä tappioista ja uusien joukkojen saamisesta rintamalle. Sota jatkunee vielä pitkää, sillä Putin on päättänyt kukistaa Ukrainan ja hän nauttii edelleen luottamusta venäläisten keskuudessa.
