Varusmiespalveluksessa kaikki aloittavat samoilla oikeuksilla sekä velvollisuuksilla ja vain sotilasarvolla on merkitystä.
Vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti tänä vuonna 650 naista. Yle Uutisten mukaan noin puolet heistä hakeutuu johtajakoulutukseen ja neljä viidestä palvelee 255 tai 347 vuorokautta. Silti vain harva jää palveluksen jälkeen Puolustusvoimille töihin.
Esimerkiksi Ylen haastattelemalle iisalmelaiselle aliupseerioppilas Noora Ryhäselle oli alusta alkaen selvää, että haluaa johtamaan vapaaehtoisessa asepalveluksessa.
”Oli itsestään selvää, että hakeudun johtamaan. Palveluksen jälkeen siviili kuitenkin kutsuu. Minä uskon, että työnhaussa työnantajat arvostavat sitä, että olen suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen”, Ryhänen kertoo.
Ryhänen aloitti heinäkuussa ja palvelee Kainuun prikaatissa. Vapaaehtoisen asepalveluksen palveluspaikat on jaettu tasaisesti ympäri maata, ja olosuhteet on tehty sopiviksi.
Naisten käytössä on oma tupa ja pesukone, mutta muuten varusmiesten ja -naisten välillä pätee niin samat velvollisuudet kuin oikeudetkin. Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnan varapuheenjohtajaksi valittu alikersantti Sonja Kokko kertoo, ettei hänelle esimerkiksi availtu ovia sukupuolen takia. Nyt sitä sen sijaan tapahtuu, koska sotilasarvo on noussut.
”Kainuun prikaatissa sillä ei ole väliä, oletko mies vai nainen, homo vaiko hetero, tumma vaiko vaalea vaan paremminkin sillä, että mitä sinä teet ja miten sinä asiat teet, ja vielä tärkeämpää, että mitä jätät tekemättä.”
Teksti Miika Kosloff
Kuva Aku Siukosaari
