Teksti: Riikka Hollo
Puolustusvoimissa työskentelevän henkilöstön koulutus jakautuu sotatieteellisiin perus- ja jatkotutkintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Eversti Petteri Kajanmaalla on pitkä kokemus ulkomailla työskentelystä. Tällä hetkellä hän toimii apulaissotilasedustajana Suomen Nato-edustustossa.
Sotilasura tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin maailmallakin.
Perustutkinnot käsittävät sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Jatkotutkinnoissa voi suorittaa yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkinnot. Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstölleen myös eritasoista täydennyskoulutusta.
– Koulutettavien upseerien määrä vaihtelee Puolustusvoimien tarpeen mukaan. Muut Puolustusvoimille töihin tulevat, esimerkiksi siviilit ja erikoisupseerit, palkataan siviilissä ja mahdollisessa varusmiespalveluksessa hankitun osaamisen perusteella, eversti Petteri Kajanmaa sanoo.
Henkilöstön kehittämisen päämääränä on varmistaa Puolustusvoimien sotilaallinen suorituskyky.
– Jokaisen yksilöllisen osaamisen kehittämiseksi tehdään henkilökohtaisia suunnitelmia. Puolustusvoimissa voi opiskella hyvin monipuolisesti ja kansainvälinen ura tarjoaa runsaasti aivan uusia mahdollisuuksia, Kajanmaa muistuttaa.
Petteri Kajanmaa on ollut kaikkiaan kuusi kertaa ulkomailla erilaisissa tehtävissä. 7 vuotta hänen 30 vuoden sotilasurastaan on kulunut ulkomaan komennuksilla Kosovossa, Afganistanissa, Libanonissa, Israelissa ja Yhdysvalloissa. Nyt Kajanmaa työskentelee apulaissotilasedustajana Suomen Nato-edustustossa Belgiassa sijoitettuna Naton SHAPE-esikuntaan.
– Kansainväliset tehtävät ovat aina kiehtoneet minua ja olen ollut hyvin motivoitunut lähtemään ulkomaan komennuksille. Olen ollut neljä kertaa rauhanturvaajana ja opiskellut Yhdysvalloissa paikallisessa maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuodet ulkomailla ovat olleet erittäin avartavia ja edistäneet uraani myös kotimaassa. Kannustankin ehdottomasti hakeutumaan kansainväliselle sotilasuralle, mikäli haluaa kokonaisvaltaisen näkemyksen maailmanlaajuisesti, Petteri Kajanmaa kannustaa.
Yhdysvalloissa Kajanmaa vietti omien sanojensa mukaan valtavan hienon vuoden, ja näki miten hyvin resursoitu opetus toimii. Samassa koulutuksessa oli sotilaita yli 70 maasta ja myös perheet ja läheiset oli huomioitu erinomaisen hyvin.
– Perheen asema ammattisotilaan arjessa on äärimmäisen tärkeä. Kun kokonaisuus – niin parisuhteen, perheen kuin taloudellisten asioiden osalta on kunnossa – ulkomaan komennuksella voi keskittyä työntekoon. On hyvä muistaa, että ulkomaillakaan ei pääse pakoon elämänsä ongelmia, vaan ne kulkevat mukana. Elämän haasteita ei siis kannata ns. paeta ulkomaille, Kajanmaa painottaa.
Ulkomaan komennukset voivat olla pituudeltaan muutamasta kuukaudesta jopa 4 vuoteen. Vaatiikin paljon ennakkosuunnittelua ja kokonaisuuden hallintaa, että sopeutuu aivan uudenlaiseen elämäntapaan, uudessa ympäristössä.
– Kannustan nuoria hakeutumaan rohkeasti kansainväliselle uralle ja uusiin kokemuksiin. Ulkomailla näkee muiden maiden sotilaskulttuuria ja oppii katsomaan asioita ”tutun laatikon ulkopuolelta” sekä oppii paljon uutta. Englannilla pärjää lähes kaikkialla, mutta toki myös esimerkiksi saksan ja ranskan kielen osaamisesta on hyötyä.
Tehtävä Saksassa
Kadetin opintojen kansainvälisyys tarjoaa nuorelle sotilaalle monipuolisia kokemuksia. Sotilasura oli nuorelle kadetille luonnollinen jatkumo ja 9-10 vuoden A-saksan lukemisesta on ollut uralla pelkkää hyötyä.
Pohjois-Saksassa Hampurin lähellä opiskeluvaihdossa ollut kadetti haluaa pysytellä nimettömänä, mutta lupautui kertomaan kokemuksistaan kansainvälissä sotilasopinnoissa. Alakoulusta asti saksaa opiskelleen kadetin mielestä ulkomaan komennus oli kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen elämys. Kielen kehittämisen kannalta olennaista oli se, että pääsi käyttämään saksaa autenttisessa ympäristössä. Ulkomaan opinnot ovatkin kadetin mukaan ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä sotilaallista toimintaa laajemmin.
– Olin Saksassa ainoana suomalaisena yhteensä 10 kuukautta. Tuossa ajan opin valtavasti niin sotilaskulttuurista kuin itsestänikin. Pääsin verkostoitumaan ja aika Saksassa oli muutenkin todellinen sosiaalinen haaste monella tapaa. Tutustuin eri maisen sotilaisiin; samaan aikaan Saksassa oli opiskelijoita muun muassa Ranskasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Norjasta, jopa Aasian maista ja Afrikasta, kadetti kertoo.
Mitä neuvoja antaisit nuorelle, sotilasuraa suunnittelevalle varusmiehelle?
– Pohdi mahdollista sotilasuraasi hyvissä ajoin ja osoita kiinnostuksesi kansainvälisiin opintoihin. Pidä yllä kielitaitoasi – vähintäänkin hyvä englannin kielen taito on suotavaa – ja kaikki muut kielet ovat plussaa. Ole avoimin mielin vaihdon suhteen ja kokeile rohkeasti vaihtokohteessa esim. erilaisia harrastuksia ja verkostoitumisen muotoja. Muista, että sotilasura voi olla monipuolisempi kuin aluksi uskoisi. Nato avaa myös osaltaan uusia urapolkuja suomalaisille. Kansainvälinen ura edistää myös kotimaan uraa.
Ulkomaan vaihdosta Suomeen palanneen kadetin tehtävä jatkuu. Nyt kiritään kiinni kotimaan kadettikoulun opintoja – koska Saksassa opetus on hieman erilaista – ja suunnitellaan tulevaa.
– Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu perusjoukko-osastoissa työskentelyä ja pitkällä aikavälillä toivottavasti myös kansainvälisiä työtehtäviä.
MITÄ ULKOMAAN KOMENNUS VAATII HAKIJALTA?
Kielitaito: englanti
Kerro kiinnostuksesi kansainvälistä uraa kohtaan kehityskeskustelussa.
Selvitä kohdemaan operaation taustoja ja tulevaa tehtävääsi ennakkoon niin paljon kuin pystyt.
Hoida kotiasiat kuntoon ennen lähtöäsi.
Muista perheen ja läheisten korvaamaton tuki
– saatko tukea tarvittaessa kesken komennuksen?
SOTATIETEELLISET TUTKINNOT
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerien sotatieteelliset tutkinnot sekä yliopistollinen täydennyskoulutus toimeenpannaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa Helsingissä.
Tutkintoihin sisältyviä opintoja suoritetaan lisäksi puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluilla eri puolella Suomea.
Sotatieteiden kandidaatin (SK) tutkintoa opiskelemaan voi hakeutua keväisin korkeakoulujen toisessa yhteishaussa. Lentoupseerikoulutukseen haetaan erillishaussa.
Opintojen laajuus on yhteensä 180 (+30) opintopistettä.
Tutkinto ja sen rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot antavat yhdessä kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan.
Kadetit valmistuvat työelämään luutnantteina ja ovat työelämässä viisi vuotta ennen sotatieteiden maisteriopintoja. Lentoupseerit aloittavat maisteriopinnot SK-tutkinnon jälkeen ja heidät nimitetään upseerin pysyvään virkaan sotatieteiden kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä.
Sotatieteiden maisterin (SM) tutkinnon laajuus on 120 (+13) opintopistettä ja kesto kaksi vuotta. SM-tutkinnon ja sotilasammatillisten opintojen hyväksytty suorittaminen on vaatimuksena upseerin pysyvään virkaan nimittämiseen.
Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella siviileille tarkoitetun sotatieteiden maisterin tutkinnon, josta ei valmistuta upseerin virkaan. Viranomaisyhteistyön (SMVIR) koulutusohjelmaan (120 op) voi hakeutua korkeakoulujen yhteishaussa, jos on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon.
Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa sotatieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.
Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan haetaan valintakokeella noin 5-6 vuotta maisteriopintojen jälkeen. Sotatieteiden tohtorin tutkintoon voivat hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet myös muilta tieteenaloilta.
