AKT-lehti testasi, mitä tekoäly tietää AKT:n jäsenten töistä, työehtosopimuksista ja ammattiliittojen merkityksestä.
Kirjoittaja: Tua Onnela
Kuvat: Dall-E
Ensimmäisestä haasteestaan tekoälysovellus Chat GPT selviää helposti. Kysymykseen ”Mitä ahtaaja tekee työkseen” se vastaa asiallisesti, joskaan ei kovin sujuvalla kielellä:
”Ahtaaja työskentelee lastaamalla ja purkamalla laivoja satamissa. He vastaavat siitä, että lasti saapuu ja lähtee turvallisesti sekä tehokkaasti.”
Yhtä hyvin tekoäly osaa kuvata myös linja-autonkuljettajan, kuorma-autonkuljettajan, huoltokorjaamotyöntekijän, matkatoimistotyöntekijän ja matkustamohenkilökunnan työn sisällöt. Näistä se intoutuu kertomaan pitkästikin ja luettelemaan muun muassa töiden vaatimuksia.
”Matkatoimistotyöntekijän työ vaatii hyviä asiakaspalvelu- ja kommunikointitaitoja, organisointikykyä, tietämystä matkailualasta sekä kykyä työskennellä digitaalisten varausten ja tietojärjestelmien kanssa”, Chat GPT kertoo.
Onko yleissitovuus hyvä asia?
Mennäänpä hiukan vaikeampiin kysymyksiin. Paljonko on linja-autonkuljettajan palkka?
”Linja-autonkuljettajien keskimääräinen kuukausipalkka Suomessa vuonna 2024 on noin 2742 euroa kuukaudessa. Palkat voivat vaihdella työkokemuksen, työnantajan ja työalueen mukaan. Lisäksi palkkaan voivat vaikuttaa mahdolliset lisät, kuten ylityökorvaukset ja vuorotyölisät”, robotti sanoo.
Vastaus on sinänsä oikea, mutta eikö olisi parempi sanoa, että palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan? Robotti myöntää auliisti, että näin on.
”Kyllä, olet aivan oikeassa. Linja-autonkuljettajien palkat määräytyvät tyypillisesti alan työehtosopimusten mukaisesti Suomessa”, Chat GPT vastaa ja kertoo lyhyesti, mitä muuta työehtosopimuksissa määrätään.
Entäpä minkälainen asenne tekoälyllä on yleissitovia työehtosopimuksia kohtaan? Nythän Suomen hallitus ja työnantajat haluavat vähentää yleissitovuutta. Palkansaajat taas arvostavat sitä, että kaikille alan työntekijöille taataan tietty minimitaso palkoissa ja muissa eduissa.
Kysytään tekoälyn näkemystä. Ovatko yleissitovat työehtosopimukset hyvä asia?
”Yleissitovat työehtosopimukset ovat monin tavoin hyödyllisiä sekä työntekijöille että työnantajille”, robotti aloittaa ja luettelee koko joukon yleissitovuuden hyötyjä: minimiehdot työsuhteille, tasa-arvo, työrauhan turvaaminen, selkeys, kilpailuneutraliteetti…
”Yleissitovat työehtosopimukset estävät työnantajia käyttämästä hyväksi työntekijöitä”, robotti linjaa tiukasti.
Pitkän vastauksen lopussa on mainittu joitakin yleissitovuuden mahdollisia haittapuolia, mutta kokonaisuus puolustaa selvästi enemmän nykyistä linjaa. Ehkäpä hallituksenkin kannattaisi kysyä tekoälyltä, miksi yleissitovuudesta kannattaa pitää kiinni!
Luottamusmies jäi mainitsematta
Kun kerran tekoäly arvostaa työelämän sääntöjä, kokeillaan, osaako se myös neuvoa pulaan joutunutta työntekijää.
Kysytään Chat GPT:ltä näin: Olen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja pienessä yrityksessä. Työnantaja ei maksa ylitöistä eikä varmista riittäviä lepoaikoja. Mitä minun pitäisi tehdä.
Robotin vastaus on jämäkkä:
”Työtekijänä sinulla on oikeus turvallisiin ja lainmukaisiin työolosuhteisiin. Ei ole laillista jättää maksamatta ylitöistä tai laiminlyödä lepoaikoja.”
Ensimmäiseksi robotti kehottaa tarkistamaan, mitä työehtosopimus määrää, ja keskustelemaan työnantajan kanssa työehtosopimukseen viitaten. Seuraavaksi robotin mukaan kannattaa ottaa yhteyttä ammattiliittoon, työsuojeluviranomaiseen tai viime kädessä lakitoimistoon, jos muu ei auta.
Työpaikan luottamusmiestä ei jostain syystä mainita. Miksi?
”Olet aivan oikeassa, työpaikan luottamusmies on tärkeä taho näissä asioissa ja olisi pitänyt mainita ensimmäisten vaiheiden joukossa. Luottamusmiehellä on usein paras tietämys työpaikan käytännöistä ja työehtosopimuksen yksityiskohdista”, Chat GPT korjaa heti.
Kannattaako kuulua liittoon?
Tekoälyhän vaikuttaa oikein ammattiliittomyönteiseltä! Kysytään vielä suoraan. Kannattaako kuulua ammattiliittoon?
Robotti aloittaa varovasti ja sanoo, että vaikka liittoon kuulumisella on useita etuja, se on henkilökohtainen päätös. Se luettelee kuitenkin liittoon kuulumisen edut varsin perusteellisesti: neuvotteluvoima, oikeudellinen tuki ja neuvonta, työsuhdeturva, koulutus ja urakehitys, sosiaaliset edut ja yhteisöllisyys.
”Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia, jotka määrittelevät palkat, työajat, lomat ja muut työehdot. Liitot tarjoavat jäsenilleen oikeudellista neuvontaa ja tukea työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä”, robotti kertoilee.
Lopussa se mainitsee, että kaikki eivät välttämättä koe liittojen tarjoamia etuja hyödyllisiksi ja jotkut voivat pitää ammattiliittoja liian byrokraattisina ja poliittisinakin. Kokonaisuutena vastaus kävisi kuitenkin vaikka ammattiliiton mainokseen.
Kukapa olisi arvannut!
Ruukkukasveja matkustajille
Jos tekoäly selviääkin moitteetta AKT:läisten ammattien kuvaamisesta tekstinä, kuvapuolella sillä on enemmän hankaluuksia. Chat GPT Plus -sovelluksen yhteydessä toimiva kuvien luomiseen tarkoitettu Dall-e 3 tekee välillä varsin kummallista jälkeä.
Esimerkiksi ahtaajista tekoäly tarjoaa jostakin syystä historiallisen näköisiä kuvia – paidattomia mustavalkoisia hahmoja kaksiristisen suomenlipun edessä ja työläisiä lastaamassa puisia purjealuksia.
Pienellä sanojen rukkaamisella tulee nykyaikaisempaa tulosta. Yhdessä asiassa Dall-e pysyy silti kannassaan: ahtaajalla on aikakaudesta riippumatta aina parta. Selvä!
Haku ”Lentokoneen matkustamohenkilökuntaa työssään” tuottaa kuvan, jossa lentoemännät tarjoilevat amerikkalaisen kiiltokuvan näköisille matkustajille ruukkukasveja. Tekoälyä on syytetty konservatiivisista sukupuolirooleista, mutta tämän kuvan keskimmäisessä hahmossa ei ole ainakaan sitä vikaa.
Linja-autonkuljettaja suomalaisessa kaupungissa näyttää nopealla vilkaisulla hyvältä, mitä nyt kravatti on selän puolella. Auton etuosan muoto herättää kuitenkin kysymyksiä, niin kuin ammattilaisen silmään epäilemättä hallintalaitteetkin.
Tämän kokeilun paras kuva tulee haulla ”Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja suomalaisessa maisemassa” – ainakin, jos ei ole kovin tarkka liikennesääntöjen kanssa.
