Huhtikuussa 2016 Porin prikaati esti toimittajaa kysymästä varusmiesten mielipidettä heidän käyttämisestään yllätyshyökkäysten torjunnassa. Varusmiesliitto teki tapauksesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan Puolustusvoimat rajoitti toiminnallaan sananvapautta.

Varusmiesliitto jätti eduskunnan oikeusasiamiehelle huhtikuussa 2016 kantelun, jossa liitto epäili Porin prikaatin rajoittaneen varusmiesten sananvapautta. Kyse on tapauksesta, jossa prikaati kielsi Yle Satakunnan toimittajaa haastattelemasta varusmiehiä varusmiesten käyttämisestä yllätyshyökkäysten torjunnassa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin vahvistaa 22.12.2016 antamassaan päätöksessä Varusmiesliiton näkemyksen varusmiesten ja asianomaisen toimittajan sananvapauden rajoittamisesta.

Yle Satakunnan toimittaja oli ottanut yhteyttä Porin prikaatin esikunnan tiedotussihteeriin toiveenaan haastatella varusmiehiä kahdesta aihealueesta. Ensimmäisen haastattelupyynnön aiheena oli mahdollinen lakimuutos, jossa hahmoteltiin mahdollisuutta käyttää varusmiehiä yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Toimittajan tarkoituksena oli ollut selvittää varusmiesten omaa mielipidettä asiasta. Toinen aihekokonaisuus koski nuorten miesten elämää ja sitä, millaista varusmiehet kokevat sen olevan.

Molemmat haastattelut oli tarkoitus toteuttaa Porin prikaatin Niinisalon toimipisteessä. Toimittajan toiveena oli ollut saada haastatteluun neljästä viiteen varusmiestä.

Vain toinen kysymyksistä sallittiin

Porin prikaatin esikunnan tiedotussihteeriltä haastattelupyyntö välitettiin päätettäväksi Porin prikaatin johtoon. Samana päivänä annettu esikuntapäällikön vastaus oli kahtiajakoinen: ensimmäisen, mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan liittyvän pyynnön osalta haastattelulupa evättiin. Nuorten miesten elämää koskevalle haastattelulle prikaatista sen sijaan tuli myönteinen päätös. Toimittajalle annettiin siis lupa saapua haastattelemaan varusmiehiä Niinisalon varuskuntaan, mutta vain toisesta aiheesta.

Toimittaja ei ollut päätökseen tyytyväinen. Hän pyysi prikaatin komentajan perusteluita kielteiselle kannalle ja sai vastauksen, jonka mukaan valmiuteen liittyviä asioita eivät kommentoi palkattu henkilöstö, varusmiehet eikä komentaja itse, vaan aihealueen tiedottamisesta vastasi Pääesikunta.

Varusmiesliitto huolestui Porin prikaatin menettelytavasta tapauksessa. Liiton näkemyksen mukaan kyseenalaista oli, oliko Porin prikaati rajoittanut toiminnallaan varusmiesten oikeutta sananvapauteen asiassa, jossa kysyttiin pelkästään heidän mielipidettään heitä itseään koskevassa asiassa. Varusmiesliitto ei kokenut mielipiteen kertomisen paljastavan valmiuskyvystä mitään salassapidettävää. Liitto teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Pääesikunta kiistää sananvapauden rajoittamisen

Pääesikunnan viestintäosasto vastaa apulaisoikeusasiamiehelle osoittamassaan lausunnossa, että kantelun kohteena olevassa tapauksessa ei ole rajoitettu varusmiesten sananvapautta. Sen mukaan kyseessä oleva haastattelupyyntö on koskenut Puolustusvoimien valmiutta, josta viestittäminen on keskitetty Pääesikuntaan.

Lausunnossa myös todetaan, että valmiuteen liittyvät asiat ovat kaikkien turvallisuusorganisaatioiden suorituskyvyn ydintoimintaa ja siksi erityisen turvallisuusherkkää tietoa. Näin ollen valmiuteen liittyvissä asioissa haastatteluja tiedotusvälineille antavat vain pääesikunnan valmiuspäällikkö tai erikseen siitä tietoja antamaan valtuutettu henkilö tai taho.

Asiasta yksiselitteinen päätös

Apulaisoikeusasiamies Sakslin kertoo lausunnossaan ymmärtävänsä puolustusvalmiuteen liittyvien asioiden sensitiivisyyden sekä sen, että prikaatin johto pyrki toiminnallaan rajoittamaan mahdollisuutta salassa pidettävien tietojen leviämiseen. Sakslinin mukaan se ei kuitenkaan riitä perusteeksi haastattelukiellolle, sillä perustuslaissa perusoikeutena turvattua sananvapautta ei voida rajoittaa viranomaisen sisäisellä määräyksellä tai ohjeella.

Päätöksessään Sakslin pitää sananvapauden kannalta arvostelulle alttiina myös sitä, että haastattelun suorittamista oli rajoitettu siten, etteivät varusmiehet voineet ilmaista mielipidettään aiheesta. Kiellon sijaan parempi menettelytapa olisi hänen mielestään ollut muistuttaa varusmiehiä mahdollisesta salassapitovelvollisuudesta ja sen rikkomisesta. Lisäksi hän pitää epätodennäköisenä sitä, että varusmiehillä olisi edes ollut tosiasiallista asiatietoa kyseessä olleesta aihepiiristä. Toisena ongelmakohtana hän näkee sen, että toimittajan pääsyä varuskunta-alueelle ei rajoitettu, vaan ainoastaan hänen haastattelunsa aihetta rajoitettiin.

Puolustusvoimien säännöksen nojalla voidaan kieltää liikkuminen tai rajoittaa sitä varuskunta-alueella. Sen nojalla annetut rajoitukset eivät kuitenkaan voi koskea varuskunta-alueelle liikkumisluvan saaneen henkilön sananvapauden kieltämistä. Ainoa keino vaikuttaa toimittajan mahdollisuuksiin haastatella varusmiehiä varuskunta-alueella olisi ollut jättää sallimatta toimittajan haastatteluiden tekeminen alueella.

Sakslinin päätös ei johda tapauksen osalta toimenpiteisiin.

Varusmiesliitto on tyytyväinen apulaisoikeusasiamiehen päätökseen. Liitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että varusmiesten perusoikeutta sananvapauteen tai oman mielipiteen ilmaisemiseen ei rajoiteta tai aseteta missään vaiheessa kyseenalaiseksi.

Teksti Riikka Karppinen
Kuva Aku Siukosaari