Kolumin: Se toinen sukupuoli

Teksti Josefi Tiirola

Noin vuosi sitten keväällä Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko toivoi lisää naisia asepalvelukseen. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on tunnistettu miesikäluokkien pienentyminen sekä vapaaehtoisten naisten kouluttamisen hyödyt. Mutta miksi naisia oikeastaan tarvittaisiin enemmän asepalvelukseen ja miten naiset saataisiin osaksi maanpuolustusjärjestelmää?

Vapaaehtoisesti asepalvelukseen meneminen on prosessi, jossa joutuu tasapainottelemaan erilaisten kuulopuheiden varassa. Puolustusvoimien antama virallinen selostus ei välttämättä paina niin paljon, kun tuttu kertoo miksi naiset eivät kuulu armeijaan. Samalla saa pitkän liudan selityksiä, kuinka naiset ovat jotain muuta kuin miehet. 

Turvallisuuspoliittisesti ainoa tunnustettu tosiasia ei ole ikäluokkien pienentyminen, vaan myös muuttuvat turvallisuusuhat. Maailman muokkaantuminen kohti individualistista yhteiskuntaa lisää turvallisuusuhan painoa myös naisiin, vaikka asevelvollisuus ei heitä automaattisesti koskekaan. Siksi on kummallista, että asepalvelukseen suhtaudutaan silti miesikäluokkien työnä. Tarkoituksena kun ei ole ainoastaan opettaa ampumaan rynnäkkökiväärillä, vaan opettaa sietämään epävarmuutta ja kouluttaa mielentilaa kriisiä varten. Viimeistään koronavirusepidemia osoitti, että turvallisuusuhat eivät koske vain miesikäluokkaa.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Ehdotukseni on radikaali – entä, jos miesikäluokka ei olisikaan enää maanpuolustukselle oletus? Entä jos naisten vapaaehtoinen asepalvelus tunnustettaisiin ilman vertausta miesikäluokkaan? Se tarkoittaisi sitä, että maanpuolustuksen käsitystä laajennettaisiin entistä enemmän koskemaan yhteiskunnallisia rakenteita. Vaikka partion hyökkäys on tärkeä osa sotilaskoulutusta, ei kärkipartio välttämättä pysty taistelemaan luodein kaikkia moderneja turvallisuusuhkia vastaan.

”Entä, jos miesikäluokka ei olisikaan enää maanpuolustukselle oletus?”

Samalla muutos vaatisi suuria rakenteellisia muutoksia, joissa pyrittäisiin huomioimaan kehoiltaan erilaiset naiset osana järjestelmää. On tunnettua, että naisten kehojen painopiste on erilainen ja siksi huomattava osa varusteista voi hidastaa etenemistä ja lisätä rasitusvammoja. Tyypillisen naisen keho oikeastaan huojuukin eri tavalla kuin tyypillisen miehen. Siksi varusteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kokonaan se toinen sukupuoli. Tämä on maailmalla tunnustettu ongelma ja palveluksessakin vitsailtiin kuinka M05-housut tulee vetää kainaloihin asti, jotta ne istuvat jotenkin ryhdikkäästi. Samalla joitakin hämmensi M05-repun olkaviilekkeiden etäisyys, kun lantioremmiä käyttäessä reppu nousi ylhäältä kummallisesti ilmaan.

Toivon lisää naisia palvelukseen, sillä se parantaisi järjestelmää. Palveluksessani vein eteenpäin aloitteen, jossa vaadittiin laadukkaita gynekologisia palveluita osaksi Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmää. Aloite tuli naisilta, jotka olivat huomanneet järjestelmän sokean pisteen. Naisten mukana Puolustusvoimiin tulee myös kohdut ja kuukautiset, jotka ovat normaali ja luonnollinen asia. Vielä omassa palveluksessani joillekin oli suorastaan kauhistus, kun eräältä kouluttajalta tippui taskusta tamponi.

Suhtautuminen vapaaehtoista palvelusta suorittaviin naisiin vaihtelee huomattavasti. Esimerkkinä, kun törmäsin kahdessa joukko-osastossa samaan ongelmaan: naisten suihkutiloihin näki peilin kautta, kun joku avasi oven tullessa yhteisiin WC-tiloihin. Toisessa yksikössä asia korjattiin tunneissa, toisessa suihkuverhoa ei tullut kuukausienkaan aikana. Olin todella lähellä lähettää suihkuverhon kyseisen yksikön päällikölle postissa.

Kirjoittaja suoritti varusmiespalveluksen VMTK-pääsihteerinä 2/19-saapumiserässä

 

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta