Diabetes osana elämää ja maanpuolustusta
1 tyypin diabetesta sairastavien nuorten on ollut vuodesta 2001 asti mahdollista hakeutua varusmiespalvelukseen vapaaehtoisesti, mutta jatkossa diabeetikot sijoitetaan automaattisesti palveluskelpoisuusluokkaan C. Alkuvuodesta voimaan tullut uudistus on herättänyt paljon keskustelua erityisesti maanpuolustuksesta motivoituneiden diabeetikoiden keskuudessa.

Teksti Saana Sjöblom Kuvituskuvat Saana Sjöblom

Puolustusvoimat on evännyt diabeetikoiden mahdollisuuden suorittaa varusmiespalveluksen. Päätöstä on perusteltu pääosin palvelusturvallisuuteen kohdistuvilla riskeillä. Vuosina 2001–2017 kestäneen kokeilujakson aikana varusmiespalveluksen ehti suorittaa yhteensä noin 120 diabeetikkoa. Toistaiseksi viimeiset palveluksen suorittaneet 1 tyypin diabeetikot kuuluivat 1/18 saapumiserään, sillä jatkossa heille annetaan kutsuntatilaisuudessa suoraan C-paperit. Päätökseen ovat pettyneitä sekä Diabetesliitto että maanpuolustuksesta kiinnostuneet diabeetikot. Yksi heistä on Matias Marttinen, joka suoritti palveluksen diabeteksestaan huolimatta saapumiserässä 2/11.

– Halusin suorittaa vapaaehtoisesti saman kansalaisvelvollisuuden kuin muutkin ikäiseni. Hoitotasapainoni on pysynyt aina hyvällä tasolla enkä ole kokenut, että diabetes estäisi minua elämästä elämää täysillä, reservin vänrikki toteaa.

Marttinen ei ollut ennen palvelusta lainkaan huolissaan siitä, miten diabetes saattaisi rajoittaa arkea armeijassa. Hän on aina harrastanut monipuolisesti liikuntaa ja tottunut hoitamaan sairauttaan vaihtelevissa olosuhteissa. Partioharrastus on esimerkiksi opettanut Marttista hoitamaan diabetesta myös maasto-olosuhteissa. Päivät palveluksessa sujuivatkin hyvin, ja jopa tukivat hänen mukaansa diabeteksen hoitoa ennemmin kuin rajoittivat sitä.

– Armeijan säännölliset rutiinit kuten ruokailuajat ja runsas liikunta olivat hyväksi diabeteksen hoidolle, eivätkä estäneet sitä millään tavalla, Marttinen havainnollistaa.

Diabeteksen ja varusmiespalveluksen yhteensovittaminen

Riihimäen Viestirykmentissä palvelleelle Marttiselle on jäänyt varusmiespalveluksen suorittamisesta paljon hyviä muistoja. Hän kertoo parhaan kokemuksen olleen se, että hän pystyi ylipäätään näyttämään itselleen, ettei diabetes rajoita elämää. Yhdeksi palveluksen kohokohdaksi Marttinen mainitsee myös Reserviupseerikouluun pääsemisen.

– Sain kunnian toimia 240 Timantti -reserviupseerikurssin oppilaskunnan puheenjohtajana. On vaikea kuvailla sitä tunnetta, miten hienoa oli saada ja pystyä suorittamaan varusmiespalvelus kunnialla sairaudesta huolimatta.

Marttisen mukaan yksi mahdollistava tekijä palveluksen suorittamiselle diabeteksesta huolimatta on sairauden kehittyneet hoitomuodot. Hän on itse sairastanut diabetesta viisitoista vuotta nähden valtavasti muutoksia vuosien varrella. Marttinen ei tarvinnut asepalveluksen aikana kertaakaan muilta apua itsensä hoitamisessa. Sen sijaan hän suoritti palveluksen alusta loppuun aivan samalla tavalla kuin ”terveet” ikätoverinsa.

– Palveluksen aikana ilmeni yllättävän vähän haasteita diabeteksen suhteen. Talvella insuliinit kulkivat paidan alla, jotta lääkkeet eivät jäätyisi. Kesällä ne piti puolestaan säilyttää helteiden aikana varjoisissa paikoissa pilaantumisriskin takia. Kovat fyysiset suoritukset kuitenkin laskivat merkittävästi insuliinin tarvetta, Marttinen toteaa.

Motivaatio 110 prosenttia

Marttisen motivaatio varusmiespalveluksen suorittamiselle oli niin vahva, ettei hänen täytynyt lopulta harkita päätöstä lainkaan. Hän keskusteli ennen palveluksen aloittamista kuitenkin Puolustusvoimissa lääkärinä työskennelleen kummisetänsä kanssa. He pohtivat yhdessä palvelukseen hakeutumisen mahdollisia hyviä ja huonoja puolia. Päätös oli kuitenkin selvä, ja sitä tukivat myös Marttisen vanhemmat.

Marttinen tutustui palveluksessa myös muihin diabeetikkoihin – yhteen samasta saapumiserästä ja toiseen alokkaaseen toimiessaan itse varusmiesjohtajana. He jakoivat keskenään kokemuksia diabeteksen hoidosta armeijassa ja kokivat yhdistävänä tekijänä sen, että sairauden hoito sujui palveluksessa samalla tavalla kuin siviilissäkin. Siksi uudistus diabeetikoiden palveluskiellosta tuntuukin Marttisen mielestä järjettömältä.

– Diabeteksen huomattavasti kehittyneet hoitomenetelmät helpottavat sairauden hoitamista vaativissakin olosuhteissa. Puolustusvoimat lähettää uudistuksella todella tylyt terveiset motivoituneille diabeetikoille.

Marttinen ymmärtää, että Puolustusvoimien on katsottava asiaa palvelusturvallisuuden kannalta, mutta hänen mielestään asepalveluskokeilun tulokset puoltavat kokeilun jatkamista eivätkä päättämistä. Diabeetikoiden keskeyttämisprosentti on ollut 13, mikä ei eroa merkittävästi muistakaan varusmiehistä. Monet palveluksen suorittaneet diabeetikot ovat saaneet myös johtajakoulutuksen, mikä kertoo Marttisen mukaan heidän vahvasta motivaatiosta maanpuolustusta kohtaa. Hänen mielestään päätös vie kaiken kaikkiaan suomalaista asepalvelusta suuren harppauksen takaisin historiaan ja toivoo, että Pääesikunta ottaisi asian uudestaan käsittelyyn.

– Samaan aikaan, kun monien nuorten miesten motivaatio palvelukseen on aivan hukassa, suljetaan kategorisesti ovi heiltä, jotka ovat huippumotivoituneita ja halukkaita palveluksen suorittamiseen. Toivon, että asiaan löytyy järkevä ratkaisu, joka mahdollistaa hyvin sairauttaan hoitaville diabeetikoille palveluksen suorittamisen jatkossakin, Marttinen kiteyttää.

Diabeetikoiden asema yhteiskunnassa

Diabetesliitossa odotettiin vuonna 2018 keskeytetyn diabeetikoiden varusmiespalveluskokeilun selvitystä positiivisella mielellä, joten kielteinen päätös oli heille valtava pettymys. Liiton sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Laura Tuominen-Lozicin mukaan edelleen riittää diabeetikoita, joilla on tavoitteena varusmiespalveluksen suorittaminen. Liitto uskookin päätöksen olevan kova paikka etenkin kutsuntaiässä oleville henkilöille ja heidän vanhemmilleen.

– Nuoret diabeetikot kokevat palveluskiellon viestivän, etteivät he kelpaa yhteiskunnassa samalla tavalla diabeteksen takia. Päätöstä on perusteltu hyvin palvelusturvallisuudella, mutta maanpuolustuksesta motivoituneet näkevät sen varmasti eri tavalla suurena pettymyksenä, Tuominen-Lozic toteaa.

Varusmiespalvelus on Tuominen-Lozicin mukaan toiminut diabeetikoille muun muassa kannustimena pitää itsestään hyvää huolta. Sen lisäksi monia on motivoinut palveluksen suorittamisessa työllistymismahdollisuudet ja halu todistaa, ettei sairaus estä osallistumasta yhteiskuntaan. Diabetesliitossa tiedostetaan päätöksen nojaavan osittain ajatteluun insuliinin saatavuuden hankaluudesta ääritilanteessa, mutta diabeetikoille voitaisiin Tuominen-Lozicin mielestä ideoida vaihtoehtoisia tapoja osallistua maanpuolustukseen.

– Emme tunne puolustusteknologiaa, mutta Sotilaslääketieteen keskuksen raportti avaa osittain diabeetikoiden vaihtoehtoisia mahdollisuuksia maanpuolustuksen parissa. Selvitys erilaisten ryhmien huomioimisesta ja pohdinta eri sairauksien yhdenvertaisuudesta olisi tarpeen. Kenties erilaisia palvelustapoja voitaisiin harkita diabeetikoiden kohdalla, Tuominen-Lozic ehdottaa.

”Palveluskelpoisuusluokkien uudelleenjärjestäminen voisi tulla tarpeeseen”

Kategorinen päätös kaikkien diabeetikoiden varusmiespalveluskäytännön päättymisestä ei Diabetesliiton mukaan huomioi sairauden yksilöllisyyttä niin hoitomuodoissa kuin hoidon vaativuudessa. Diabetesliitto on tehnyt Puolustusvoimille avoimen kirjeen, jossa on ilmaistu pettymys diabeetikoiden ja heidän läheistensä puolesta. Keskeisenä tavoitteena on ollut tuoda diabeetikoiden ääni esille. Asiasta on herännyt Tuominen-Lozicin mukaan paljon positiivista keskustelua.

– Tiedote kokeilun päättämisestä aloitti melkoisen mediakeskustelun. Se on ollut todella ilahduttavaa ottaen huomioon, että asia koskettaa verrattain pientä joukkoa, Tuominen-Lozic iloitsee.

Diabetesliitto haluaa osallistua julkiseen keskusteluun välittämällä viestin, että nyt jos koskaan olisi hyvä mahdollisuus avata asevelvollisuuden perusteita entistä laajempaan pohdintaan. Heidän mielestään yhteiskunnasta löytyy paljon nuoria , joille Puolustusvoimat ei tällä hetkellä löydä lainkaan käyttö. Esimerkkejä heistä ovat heikentyneestä kuulosta tai epilepsiasta kärsivät. Palveluskelpoisuusluokkien uudelleenjärjestäminen voisi Tuominen-Lozicin mielestä siis tulla tarpeeseen.

– Ajatellaan, että diabetes pitää sopeuttaa muuhun elämään eikä toisin päin. Siihen olisi hyvä saada muutos, sillä eihän diabetes estä huippu-urheiluakaan, Tuominen-Lozic painottaa.

Pääesikunta perustaa päätöksensä diabeetikoita koskevasta palveluskiellosta Sotilaslääketieteen keskuksen asiantuntijatyöryhmän raporttiin ja suositukseen. Palvelusturvallisuudesta on tehty riskiarviointi, ja vaihtoehtoisia tapoja jatkaa palveluskäytäntöä on tarkasteltu. Diabeetikot suoriutuivat varusmiespalveluksesta kokeilun ajan hyvin eikä vakavia seurauksia ole aiheutunut. Monien mielestä diabeetikoiden mahdollisuus suorittaa asepalvelus halutessaan on ollut tärkeää tasa-arvon kannalta. Puolustusministeri Jussi Niinistö toivoi henkilökohtaisesti diabeetikoiden mahdollisuuden osallistua varusmiespalvelukseen vapaaehtoisesti säilyvän.