Peruskoulutuskauden oppitunneilla käydään tarkasti läpi asioita taistelijan perustaidoista yleisiin turvallisuusohjeisiin. Suomeksi pidetyt tunnit ovat kattavia ja tarjoavat hyvän pohjan oppimiselle. Omalla peruskoulutuskaudellani Kaartin jääkärirykmentissä vieressäni istui palvelustoveri, joka oli tullut ulkomailta Suomeen suorittaakseen armeijan. Noin puolet kaksois- ja monikansalaisuuden omaavista sijoitetaan kyseiseen joukko-osastoon. Vierustoverilleni oppitunnit olivat yhtä tyhjän kanssa, sillä englantia tai muuta kieltä äidinkielenään puhuvia muistettiin lopuksi vain tiedustelemalla ”onko mitään kysyttävää”.

Suomessa armeijan suorittaa vuosittain muutama sata nuorta, jotka asuvat ulkomailla, ja joilla on Suomen lisäksi muun maan kansalaisuus. Monet heistä voisivat saada helposti vapautuksen palveluksesta, mutta haluavat siitä huolimatta suorittaa sen. Kokemukseni mukaan vapaaehtoisesti palvelukseen tulevat ja he, jotka voisivat saada vapautuksen, ovat keskimäärin motivoituneempia taistelijoita. Sodan ajan joukon kannalta on erinomaista, että varusmiespalvelus on suoritettu muustakin syystä kuin lakisääteisestä pakosta.

Asevelvollisuuslain 76. pykälän mukaan “ulkomailla asuva kaksoiskansalainen voidaan vapauttaa rauhan aikana, jos hänen tosiasialliset siteensä perheen, opiskelun, toimeentulon taikka muiden henkilökohtaisten asioiden osalta ovat muualle kuin Suomeen”. Vapautusmahdollisuudesta huolimatta palveluksen suorittavia on arvostettava, sillä velvollisuutensa kunnialla hoitava nuori on Puolustusvoimille hyvä asia. Siitä on hyötyä myös kaksois- tai monikansalaiselle asevelvolliselle, sillä asepalveluksen suorittamisella voidaan taata Suomen kansalaisuuden säilyttäminen.

Yhteiskunnan tuen merkitys korostuu erityisesti tuntemattomassa ympäristössä. Varusmiespalveluksessa suurin haaste piilee kielimuurissa – suomea osaamaton jää helposti ilman ymmärtämällään kielellä toteutettavaa opetusta. Tällöin vastuu koulutuksesta on varusmiesjohtajilla, jotka käyttävät vapaa-aikaansa oppituntien ja opetusmateriaalien kääntämiseen. Osa materiaaleista on toki englanniksi, mutta sitä ei välttämättä osata tarjota sitä tarvitseville. Parhaimmillaan palveluksen suorittaminen opettaa vieraskieliselle suomea ja tekee hänestä motivoituneen sekä toimintakykyisen taistelijan. Englanninkielisen koulutusmateriaalin ja koulutuksen puute on kuitenkin ongelma, joka korostuu varsinkin palveluksen alussa suomen kielen ollessa vierasta. Tärkeiden taitojen vajavaiseksi jäämisen lisäksi muodostuu turvallisuusriski: kun ohjeita ei ymmärretä, onnettomuusriski kasvaa.

Puolustusvoimien tulisi korostaa kaksois- ja monikansalaisuuden omaavien varusmiesten koulutusta enemmän ja huolehtia, että kaikilla on mahdollisuus saada koulutusta englanniksi. Täten asevelvollisuutta innokkaasti suorittamaan tulevat ovat hyödyksi Suomen toimintakyvylle parhaalla mahdollisella tavalla.

Teksti: Joonas Laurikainen

Kirjoittaja toimi Kaartin Jääkäritoimikunnan puheenjohtajana ja on nyt kersantti reservissä.