Kolumni: Varusmiespalvelus ihmetyttää maailmalla

Teksti Josefi Tiirola

Vaihto-opiskelijana Suomessa ollut ystäväni pisti minulle Instagramissa viestin viime jouluna: ”Oletko oikeasti palvelemassa sotajoukoissa?,” vapaasti suomennettuna. Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on käsittämätön konsepti maailmalla, puhumattakaan siitä miten positiivisesti suomalainen työnantaja suhtautuu suoritettuun asepalvelukseen. Etenkin Euroopan ulkopuolella suomalainen asevelvollisuus saa aikaan suuria kysymysmerkkejä. Olen saanut neuvon, ettei asepalvelusta kannata merkitä englanninkieliseen ansioluetteloon, sillä siihen suhtautuminen on jyrkästi erilainen etenkin suuremmissa valtioissa. Hauskoja inttikuviakaan ei välttämättä kannata näyttää ulkomaiselle työnantajalle.

Miksi suomalainen asevelvollisuus on yhteiskunnassamme niin erityisessä asemassa, vaikka nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei olekaan täysin mutkaton? Opettajani mielestä minun kannattaa ehdottomasti hyväksilukea aliupseerikurssi osaksi korkeakouluopintoja, mutta se voisi olla huono peliliike kansainvälisellä uralla. Varsinkin, kun kerron viiden euron ja viidentoista sentin päivärahasta, en saa yhtään sen enempää ymmärrystä ulkomaalaisilta ystäviltäni.

Osa heistä ei vielä edelleenkään ymmärrä miksi olen suorittanut asepalveluksen vapaaehtoisesti, ja minunkin on hankala selittää sitä heille. Edes suomalainen sotilashistoria ei ole selittävä tekijä ulkopuoliselle, sillä toisen maailmansodan näkökulma on heille yleensä hyvin erilainen. Vaikka ulkomaalaisten ystävieni isovanhemmat olisivat eläneet sodan aikaa, nuoremmalla sukupolvella ei ole samanlaista yhteyttä sotilaalliseen maanpuolustukseen mitä suomalaisella nuorella.

Meissä suomalaisissa on jokin erityinen piirre, jonka vuoksi tykkäämme salmiakista, mämmistä ja ilmeisesti myös intistä. Kun yritän asettua ulkomaisen ystäväni saappaisiin, en oikein itsekään ymmärrä kaikkia suomalaisia piirteitäni. Suomalainen asepalvelus on kuin mystinen rituaali, jota yritän selittää sanoilla, joille ei löydy käännöstä. ”Then I gonahtaa a lot, when we had some reading of sulko in AUK”. Vaikka suomalainen nuori hyötyy paljon palveluksestaan ja se nähdään jopa osaksi uraa, se tulee silti olemaan aina sotilaskoulutus Suomen ulkopuolella.

Suomalainen asepalvelus on kuin sisu: sitä on todella hankala selittää ulkomailla, mutta se on suomalaisille sydämen asia.

Kirjoittaja suoritti varusmiespalveluksen VMTK-pääsihteerinä 2/19-saapumiserässä