Nopeat, heti valmiit – maavoimien uudet valmiusyksiköt
Lomatakkeihin kiinnitetään pian aivan uudenlaisia koulutushaaramerkkejä, kun osa varusmiehistä alkaa saada koulutusta entistäkin nopeampaa toimintaa varten. Valmiusyksiköihin määrättäville luvataan tavallista monipuolisempaa ja laadukkaampaa koulutusta.

Maavoimien koulutuspäällikön, everstiluutnantti Jukka Aihtian mukaan valmiusyksikkökoulutusta kohtaan on riittänyt kiinnostusta.

Teksi ja kuvat Alec Neihum

 

Kesäkuusta lähtien noin 1 000 varusmiestä ympäri Suomen koulutetaan maavoimien uusiin joukkoihin. Tammikuussa palveluksensa aloittaneet soturit siirtyvät 15. kesäkuuta erilliseen valmiusyksikkökoulutukseen, jonka tarkoitus on muodostaa maavoimiin välittömässä valmiudessa olevia joukkoja.

Koulutus alkaa jokaisessa maavoimien joukko-osastossa Utin jääkärirykmenttiä lukuun ottamatta. Maavoimien koulutuspäällikön, everstiluutnantti Jukka Aihtian mukaan valmiusyksiköt ovat eri joukko-osastoissa erikokoisia. Koulutukseen on valittu noin 5–10 prosenttia koko saapumiserästä.

”Valmiusyksikkö on normaaleista varusmiehistä koostuva tavallista suorituskykyisempi joukko, jolla on muita vaativampi koulutus ja vaativammat tehtävät”, Aihtia esittelee.

Valmiusyksikkökoulutuksen suorittavien varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta. Varusmiehet määrätään koulutukseen tavalliseen tapaan peruskoulutuskauden lopulla.

Palveluksensa ensimmäisen puoliskon aikana koulutettavat palvelevat joko miehistötehtävissä tai suorittavat johtajakoulutuksen normaalin joukkotuotannon mukana. Tämän jälkeen alkaa erillinen valmiusyksikkökoulutus.

”Koulutettavat kotiutuvat aikanaan tehtävänsä mukaisessa sotilasarvossa, joita ovat miehistön, aliupseerin ja reserviupseerin arvot. Aliupseerikoulutus tai reserviupseerinkoulutus eivät missään nimessä sulje pois valmiusyksikköön valitsemista. Se on ollut meille koulutusta suunniteltaessakin hyvin keskeinen tekijä”, Aihtia sanoo.

Helikoptereita ja pimeätoimintaa

Uudella koulutuksella maavoimat pyrkii vastaamaan maanpuolustuksen nykyaikaisiin, nopean valmiuden tarpeisiin. Tilanteen niin vaatiessa valmiusyksiköiden on tarkoitus kyetä lähtöön vain tuntien sisällä hälytyksestä. Koska valmiusyksiköiden miehistökin palvelee 347 vuorokautta, valmiudessa olevaa sota-ajan kokonaisuutta voidaan ylläpitää palveluksen koko jälkimmäisen puolen vuoden ajan.

Koulutuksen tarkoituksena on syventää kunkin varusmiehen ensimmäisen puolen vuoden aikana hankkimaa osaamista monialaisesti. Aihtian mukaan koulutuksen tarkka sisältö on vielä suunnittelussa, mutta alustavat koulutussuunnitelmat on luotu.

”Koulutus sisältää esimerkiksi asejärjestelmiä, taistelua rakennetulla alueella, kohteiden suojaamista sekä pimeätoimintaa. Kaikille pyritään saamaan taistelupelastajan koulutus, minkä lisäksi mahdollisuuksien mukaan toimitaan myös helikopterijoukkojen kanssa”, Aihtia luettelee.

Tavanomaisen harjoittelutoiminnan lisäksi valmiusyksiköitä on tarkoitus harjoituttaa mahdollisuuksien mukaan myös viranomaisyhteistyöhön. Valmiusyksiköitä saatetaan myös nähdä kansainvälisissä harjoituksissa.

”Emme voi luvata, että kaikki koulutettavat pääsevät kansainvälisiin harjoituksiin. Kun sellaiset harjoitukset, joissa kotimaan ympäristössämme toimii ulkomaalaisia ovat kuitenkin lisääntyneet, pyrimme käyttämään näissä harjoituksissa valmiusyksikköjä, koska ne ovat ammattitaitoisempia ja kyvykkäämpiä”, Aihtia kertoo.

Keskeisinä tekijöinä valmiusyksikkökoulutuksen aloittamisen taustalla vaikuttavat turvallisuusympäristön muutokset.

Taustalla maailman myllerrykset

Keskeisenä tekijänä uuden koulutuksen takana ovat Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset – käytännössä esimerkiksi Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Valmiusyksikköjä tarvitaan Aihtian mukaan osaksi nykyaikaista ja kehittyvää kotimaan puolustusta.

”Ei kai kukaan voi kiistääkään toimintaympäristön muutosta lähialueilla, ja kyllähän se on vaikuttanut valmiusyksikkökoulutuksen syntyyn. Puolustusvoimien ja maavoimien pitää olla koko ajan valmiina täyttämään perustehtävänsä”, Aihtia painottaa.

”Yksiköillä nostetaan maavoimien suorituskykyä ja valmiutta erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, joissa täytyy vastata nopeasti turvallisuusympäristössä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin kotimaassa.”

Aihtian mukaan valmiusyksiköitä voidaan käyttää koko valtakunnan alueella tapauskohtaisesti maanpuolustus-, taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin tai muiden viranomaisten tukemiseen. Varusmiehiä ei tulla kuitenkaan käyttämään vaaralliseksi luokiteltuun virka-apuun, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseelliseen virka-apuun.

Vaikka valmiuteen koulutettavat varusmiehet palvelevatkin pitkän kaavan kautta, ei maavoimilla ole tarkoituksena kasvattaa keskimääräistä palvelusaikaa. Aihtian mukaan valmiusyksikkökoulutuksen käynnistäminen ei varsinaisesti aiheuta muiden varusmiespalvelusten palvelusaikojen uudistuksia, mutta eri tehtävien palvelusaikojen tarkoituksenmukaisuuteen kiinnitetään kyllä huomiota.

”Maavoimilla ei ole tarkoitus kasvattaa palvelusaikoja, vaan edelleen mahdollistaa pääosan palveluspituudeksi lyhyin 5,5 kuukauden palvelusaika. Jo ennen uudistusta on tehty toimenpiteitä niin, että uuden koulutuksen vaikutus palvelusaikoihin on jo käytännössä kompensoitu. Pitkien palvelusaikojen määrät eivät ole edellisissä saapumiserissä ainakaan kasvaneet”, Aihtia selvittää.

Uusi valmiusyksikkökoulutus alkaa 15. kesäkuuta. Koulutushaaramerkistä on kaksi versiota, joista vasemmanpuolimmainen kiinnitetään lomapukuihin ja oikeanpuolimmainen taisteluasuihin.

Varusmiestoimikunnat kuuntelevat kokemuksia

Uuden koulutuksen pian alkavaa taivalta seurataan luonnollisesti myös varusmiestoimikuntien parissa. Varusmiestoimikuntien pääsihteeri, upseerikokelas Liisa Karvonen kertoo asian olleen esillä valtakunnallisen sihteeristön keskusteluissa.

”Nyt, kun peruskoulutuskaudella on tehty valintoja, olemme kuulostelleet viestejä eri joukko-osastoista. Tiedottaminen on ollut pääosassa joukko-osastoja kuulemamme mukaan hyvää ja kiinnostavaa. Osassa joukko-osastoista on kuulunut toiveita, että olisi haluttu enemmän tiedotusta jo ennen palveluksen alkua. Kaikille varusmiehille on onneksi pidetty koulutuksesta info peruskoulutuskauden aikana”, Karvonen toteaa.

Karvonen uskoo varusmiestoimikuntien roolin varusmiesten kokemusten keräämisessä ja eteenpäin viemisessä korostuvan uudistuksen yhteydessä.

”Varusmiesten kokemuksia tulee tiedustella aiempaakin aktiivisemmin, kun asia on uutta: onko varusmiesjohtajat ohjeistettu riittävän hyvin tällaiseen muutokseen, onko henkilökunta tavoitettavissa ja niin edespäin”.

Varusmiehiin ja valmiuteen liittyvät aiheet ovat olleet tapetilla myös ennen uuden koulutuksen julkistusta. Varsinkin keväällä 2016 julkisuudessa käytiin laajaa keskustelua esimerkiksi varusmiesten käytöstä mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan.

Varusmiestoimikunnille ei ole Karvosen mukaan annettu erityistä ohjeistusta valmiuteen liittyvien teemojen seuraamisesta. Varusmiesten kokemuksia ja ajatuksia ollaan halukkaita kuulemaan valmiuteen siinä missä muihinkin arkea ja koulutusta koskeviin asioihin liittyen.

”Varusmiestoimikunnat ovat mukana ja valmiita keskusteluun varusmiesten kokemuksista aiheeseen liittyen. Toki tätä voisi ajatella myös yhtenä teemana, jota voitaisiin jatkossa nostaa enemmänkin esille ja lisätä tietämystä”, Karvonen linjaa.