Perustuslain rajamailla
Siviilipalveluksesta kieltäytyminen johtaa Suomessa valvontarangaistukseen. Tuomiot voivat kuitenkin loppua, jos korkein oikeus muuttaa tulkintalinjaansa.

Teksti Juho Mäki-Lohiluoma

 

”Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että muita vakaumuksia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä erilaista kohtelua voida pitää hyväksyttävänä edes sen vuoksi, että vapautuslaki on säädetty poikkeuslakimenettelyssä.”

Näin perustelee Helsingin hovioikeus tuomiotaan, jossa se päätyi vapauttamaan 23-vuotiaan miehen syytteistä. Jutussa oli kyse kieltäytymisestä siviilipalveluksesta eli niin sanotusta totaalikieltäytymisestä, joten kapulakielisiin sanoihin sisältyy monella tapaa historiallinen päätös. Aiemmin totaalikieltäytymisestä on poikkeuksetta annettu tuomio, ja kieltäytyjät on määrätty joko vankeus- tai valvontarangaistukseen eli käyttämään niin sanottua jalkapantaa. Nyt niin ei tehty.

Hovioikeuden vapauttavassa tuomiossa on yksinkertaistaen kyse perustuslain ja siviilipalveluslain ristiriidasta. Hovioikeus katsoi, että siviilipalveluslain pykälää 74, jonka mukaan siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tulee määrätä vankeuteen, ei voida soveltaa. Hovioikeuden mukaan syy on se, että pykälä on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon kanssa, sillä Jehovan todistajat on samanaikaisesti vapautettu suorittamasta siviilipalvelusta.

Kun Jehovan todistajat siis välttyvät palvelukselta kokonaan, lyödään muista syistä palveluksesta kieltäytyville nilkkaan jalkapanta. Perustuslain mukaan tällainen eriarvoinen kohtelu ei ole hyväksyttävää.

Jos taas tavallinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee tuomioistuimen antaa etusija perustuslaille. Siviilipalveluslain kohdalla soppaa sekoittaa kuitenkin vielä se, että Jehovan todistajat on aikanaan vapautettu palveluksessa poikkeuslailla, jotka hyväksytään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Kun Jehovan todistajat siis välttyvät palvelukselta kokonaan, lyödään muista syistä palveluksesta kieltäytyville nilkkaan jalkapanta.

Juridisesti kysymys on monimutkainen. Aiemmin tuomioistuimet eivät ole nähneet siviilipalveluslain vankeus-pykälän ja perustuslain välillä ristiriitaa. Myös Helsingin hovioikeuden 7-henkisestä kokoonpanosta 3 tuomaria – siis niukka vähemmistö – oli sitä mieltä, että ristiriitaa ei ole ja tilanteessa tulisi antaa tuomio.

Perustuslakiblogissa tapausta arvioivan Turun yliopiston oikeustieteen professorin Juha Lavapuron mukaan tapauksessa on kyse kahdesta erillisestä tulkintaongelmasta. Ensinnäkin kysymys oli Lavapuron mukaan siitä, onko omantunnonsyistä asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytyneen valittajan tuomitseminen rangaistukseen perustuslain 6 pykälässä kiellettyä syrjintää, kun Jehovan todistajat on vapautettu heitä koskevan erityislain perusteella.  

”Toiseksi kysymys oli siitä, oliko syrjintään liittyvä ristiriita tavallisen lain soveltamisen ja perustuslain välillä sillä tavoin ilmeinen, että tuomioistuimen tuli jättää siviilipalveluslain rangaistussäännös soveltamatta”, Lavapuro arvioi.

Aiemmin tuomioistuimet eivät ole nähneet siviilipalveluslain vankeus-pykälän ja perustuslain välillä ristiriitaa.

Hovioikeuden päätöksen perusteluista – sekä äänin 4-3 vähemmistöön jääneiden tuomarien erikseen antamista omista perusteluista – on luettavissa, että tapauksessa erimielisyyttä aiheutti vain jälkimmäinen kysymys. Hovioikeus oli yksimielinen siitä, että totaalikieltäytyjän tuomitseminen vankilaan on syrjintää, mutta erimielinen siitä, onko syrjintätilanne niin ilmeinen, että tuomiota ei pidä antaa. Niin sanottu ilmeisyysvaatimus on perustuslaissa asetettu edellytykseksi, jotta tuomioistuin voi antaa perustuslaille etusijan ja jättää tavallisen lain – tässä tapauksessa siviilipalveluslain – soveltamatta.

”Erimielisyys ei koskenut sitä, oliko Jehovan todistajien ja toisenlaiseen vakaumukseen siviilipalvelusta kieltäytymisensä perustaneen syytetyn erilainen kohtelu syrjivää, vaan sitä, kärjistyikö syrjintä ilmeiseksi perustuslainvastaisuudeksi”, kiteyttää professori Martin Scheinin Perustuslakiblogissa.

Suomessa perustuslaki ja siviilipalvelus laki ovat ristiriidassa mitä tulee Jehovan todistajiin. Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

Vaikka hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa on kyse vain yksittäisestä totaalikieltäytyjästä, voi tapauksella olla vaikutuksia koko suomalaiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Huomionarvioista on kuitenkin, että päätös ei vielä ole lainvoimainen ja sen käsittely jatkuu mitä ilmeisimmin korkeimmassa oikeudessa. Vielä ei ole selvää, mille kannalle oikeuslaitos tapauksessa kallistuu: vaikka Helsingin hovioikeus jätti syytetyn tuomitsematta, merkitsevä on nimenomaan korkeimman oikeuden kanta.

Jos korkein oikeus päätyy Helsingin hovioikeuden kanssa samalle linjalle ja jättää tuomion antamatta, edustaa se muutosta korkeimman oikeuden tulkintakäytäntöön, jota myös alemmat tuomioistuimet seuraavat.  Käytännössä korkeimman oikeuden vapauttava päätös tarkoittaisi siitä sitä, että ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyminen olisi mahdollista ilman, että siitä määrätään rangaistusta. Esimerkiksi Puolustusvoimat on pitkään korostanut asevelvollisuuden pakollisuuden tärkeää merkitystä, sillä se takaa Puolustusvoimielle käyttöön riittävän määrän varusmiehiä, joista voidaan kouluttaa reserviin sodan ajan joukot.

Tilanne asettaisi sekä Puolustusvoimat että lainsäätäjän hankalaan asemaan. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä ainakin jotain lakia olisi muutettava.

Tapauksella olla vaikutuksia koko suomalaiseen asevelvollisuusjärjestelmään.

Yksi ratkaisu olisi siviilipalveluslain vankeus-pykälän poistaminen tai vaihtoehtoisesti Jehovan todistajia koskevan poikkeuksen laajentaminen muulla tavoin. Siitä taas seuraisi tilanne, jossa asevelvollisuudesta kieltäytyminen johtaisi siviilipalvelukseen, mutta siviilipalveluksesta kieltäytyminen olisi mahdollista ilman rangaistusta.

Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti kumota Jehovan todistajien erivapaus. Se poistaisi myös yhdenvertaisuusongelman, johon Helsingin hovioikeus tuomionsa perusti. Ongelmallista kun ei – hieman yksinkertaistettuna – ole se, että totaalikieltäytyjiä tuomitaan valvontarangaistukseen, vaan se, että heitä tuomitaan, vaikka Jehovan todistajia ei tuomita.

Ratkaisu olisi kuitenkin monin paikoin riskialtis. Se nostaisi pintaan Suomen YK:n ihmisoikeuskomitealta ja kansainvälisiltä järjestöiltä saamat toistuvat huomautukset totaalikieltäytyjien kohtelusta ja herättäisi varmasti äänekästä vastustusta. Lisäksi tarkasteltaviksi tulisivat Suomen kansainväliset velvoitteet ja perustuslain asettamat raamit, jotka voisivat osaltaan mutkistaa Jehovia koskevan poikkeuksen kumoamista.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) mukaan puolustusministeriössä selvitetään nyt, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus.

”Katsotaan mitä korkein oikeus päättää. Oma kantani on kyllä se, että on syytä poistaa tällainen. Vakaumukset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan, se ei kuulu tämän päivän yhteiskuntaan”, Niinistö sanoi A-studiossa hovioikeuden tuomion jälkeen.

Välttääkseen asevelvollisuuden suorittamisen, miespuolisen Jehovan todistajan on osoitettava aktiivisuutta esimerkiksi jakamalla Jehovan todistajien Vartiotorni lehtiä. Kuva: Jehovan todistajat

Jehovan todistajien vapautus perustuu 1980-lukulaiseen poikkeuslakiin, joka säädettiin sen seurauksena, että Jehovan todistajat muodostivat suurimman osan vankilaan asti päätyneistä aseistakieltäytyjistä. Osaltaan poikkeuslain kumoamista on vältelty siksi, että sen uskotaan nostavan tuomion saavien totaalikieltäytyjien määrät nousuun.

”Jehovan todistajat on vuosikymmenet tunnettu siitä, että he ovat aseistakieltäytyjiä ja kieltäytyvät myös siviilipalveluksesta. Näin oli ennen. Siksi Jehovan todistajia varten säädettiin laki, joka vapautti heidät siviilipalveluksesta, jotta heidän ei tarvitsisi enää mennä vankilaan”, selostaa Jari-Pekka Peltoniemi.

Peltoniemi on entinen Jehovan todistaja, joka myös istui vankilassa kieltäydyttyään ase- ja siviilipalveluksesta. Nyt Peltoniemi kirjoittaa Jehovan todistajiin kriittisesti suhtautuvaa Johanneksenpoika-blogia, jossa hän on käsitellyt myös Jehovan todistajien vapauttamista siviilipalveluksesta.

Peltoniemen mukaan Jehovan todistajat voisivat jo nyt suorittaa siviilipalveluksen. Taustalla on hänen mukaansa vuonna 1996 tehty oppimuutos, joka määritteli siviilipalveluksen täysin sallituksi.

”Näin ollen Jehovan todistajien ei enää tarvinnut kieltäytyä siviilipalveluksesta vakaumuksensa takia. Mutta kun heidät oli Suomessa vapautettu, he eivät halunneet luopua saavutetusta edusta”, Peltoniemi arvioi.

Hänen mukaansa Jehovan todistajia koskevan poikkeuksen poistaminen ei ajaisi Jehovan todistajia valvontarangaistuksen kärsijöiksi, vaan siviilipalvelukseen.

Peltoniemen mukaan Jehovan todistajat voisivat jo nyt suorittaa siviilipalveluksen.

Jehovan todistajien tiedottaja Ari Hakkarainen taas kommentoi Helsingin Sanomille, että päätyminen siviilipalveluksen tai valvontarangaistukseen ”riippuisi lain sisällöstä ja yksittäisten Jehovan todistajien omastatunnosta”. Ainakaan selvää estettä siviilipalveluksen suorittamiselle ei siis olisi.

Hakkarainen ei kysyttäessä halunnut ottaa kantaa siihen, kumpi olisi Jehovan todistajien mielestä parempi vaihtoehto, heitä koskevan poikkeuksen kumoaminen vai sen laajentaminen koskemaan myös muita vakaumuksia.

”Seurakuntamme ei ota kantaa lainsäädäntöön, joka on valtiovallan tehtävä. Jokainen Jehovan todistaja tekee oman henkilökohtaisen ratkaisunsa Raamatun periaatteiden ja omantuntonsa mukaisesti”, Hakkarainen sanoi HS:lle.

Jari-Pekka Peltoniemen mukaan hänen tiedossaan on ainakin kolme tapausta, joissa Jehovan todistaja on suorittanut siviilipalveluksen vapaaehtoisesti.

Hovioikeuden tuomio saanut aikaan laajaan julkisen keskustelun Jehovan todistajien vapautuksesta. Kuva: Korkein oikeus

Vaikka korkein oikeus lopulta päätyisi vanhalle kannalleen, jonka mukaan totaalikieltäytyjiä voidaan myös nykylainsäädännön aikana tuomita valvontarangaistukseen, on hovioikeuden tuomio saanut jo nyt aikaan laajaan julkisen keskustelun Jehovan todistajien vapautuksesta ja totaalikieltäytyjien kohtelusta. Aiemmin keskustelu ei ole noussut pintaan edes Suomen saamien kansainvälisten huomautusten myötä.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö kommentoi heti tuomion tultua julki, että totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset ovat olleet sivistysvaltiolle häpeäpilkku. Hänen mukaansa hovioikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen on syytä muuttaa myös lakia, jotta totaalikieltäytyminen vakaumuksen perusteella ei olisi enää rangaistavaa. Toinen Niinistö, sinisiä edustava puolustusministeri, on asiassa päinvastaisella kannalla: Jehovan todistajien vapautus on pikemminkin syytä poistaa.

Useat perustuslakiasiantuntijat pitävät nykytilannetta huolestuttavana. Esimerkiksi Perustuslakiblogiin aiheesta kirjoittaneet Juha Lavapuro ja Martin Scheinin, jotka ovat Suomen johtavia perusoikeusasiantuntijoita, pitävät hovioikeuden enemmistön perusteluja vähemmistöä uskottavampina. He siis ratkaisivat tapauksen myös korkeimmassa oikeudessa syytetyn eduksi.

Useat perustuslakiasiantuntijat pitävät nykytilannetta huolestuttavana.

Jos niin käy, pääsevät Niinistöt ja muut poliitikot riitelemään aiheesta toden teolla, sillä helppoja ratkaisuja tilanteessa ei ole. Samalla käydään oletettavasti keskustelu myös koko asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuudesta.

 

Kirjoittaja on oikeustieteen maisteriopiskelija ja Varusmies-lehden entinen päätoimittaja