Solun ytimessä

”Tästä voi tulla mieletön floppi, ja meitä nolottais koko loppuelämä. Tai sit joku muu tekee tämän. Jälkimmäinen on huomattavasti ärsyttävämpi ajatus”, Kristoffer Lawson sanoo.

Startup-mauste tuoksuu vahvasti teknologiayritys Solu Machinesin toimistolla Helsingissä. Eteiseen jätetään kengät ja suomalainen jäykkyys, minkä jälkeen on aika täyttää aistit englanninkielisellä porinalla ja virvoitusjuomien sihahduksilla. Työntekijät ovat linnoittautuneet työpisteilleen tiiviisti jättäen puhdasta pöytäpinta-alaa näkyviin vain hyvin vähän. Rentoutunut nauru täyttää aika ajoin työtilan.

Solun toimitusjohtaja, ja yksi perustajista, Kristoffer Lawson on toteuttamassa täällä elämän _DSC7834tarkoitustaan. Takanaan hänellä on pitkä ura erilaisten internet-startuppien parissa. Koodaamisen Lawson aloitti jo 7-vuotiaana ja täysi-ikäisyyden ohitettuaan hän oli perustamassa ensimmäistä internet-alan yritystään.

”Perustettiin ensimmäinen yritys käytännössä lukion jälkeen ja pyöritettiin sitä monta vuotta. Tehtiin alihankintaa ja erilaisia asiakasprojekteja. Totuuden nimissä mun sydän ei ole koskaan ollut alihankinnassa, mutta se maksoi laskut”, Lawson muistelee.

Samoihin aikoihin syntyi ensimmäisen kerran ajatus Solusta, mutta silloin aika ei ollut otollinen. Esteitä oli lukuisia. Suurten yritysten ekosysteemit olivat paljon vahvempia, raudan eli laitteiston tekeminen oli mahdottoman kallista ja internet-infrastruktuuri oli alkeellinen. Lawson antoi kuitenkin ajatuksen kypsyä tehden muita projekteja.

Yliopisto ei mahtunut yritteliään luonteen aikatauluihin. Lawson oli kirjoilla monta vuotta Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella saavuttamatta kuitenkaan tutkintoa.

”Mulla on vieläkin sellainen salainen ajatus, että jonain päivänä menen takaisin tekemään jonkun tutkinnon loppuun. Ei se välttämättä ole tietojenkäsittelytiede. Mua kiehtoo kaikki tällaiset kognitiiviset tieteet, joten ehkä tekoäly voisi olla kiinnostava.”

Teksti Joona Kosloff
Kuvat Aku Siukosaari ja Solu

”Mulla on vieläkin sellainen salainen ajatus, että jonain päivänä menen takaisin tekemään jonkun tutkinnon loppuun.”

Yksi Lawsonin projekteista on ollut Pohjoismaiden suurin digitaalisen taiteen festivaali Alternative Party, jota hän on ollut perustamassa. Festivaalin rahaliikenteeseen liittyi kuitenkin ongelmia. Tapahtuman jälkeen saattoi mennä kolmesta neljään viikkoon ennen kuin tiedettiin, voidaanko palkintoja maksaa.

”Pankkipalvelu ratkaisisi ongelman. Me oltiin sitä mieltä, että me pystytään tekemään sellainen. Kaikki sanoivat, että ei me pystytä tuollaisella neljän hengen tiimillä. Siitä Holvi on sitten syntynyt”, Lawson kertoo.

Pankkipalveluita ja nopeasti perustettavaa verkkokauppaa kehittävästä Holvista on tullut menestystarina ja se on saanut useita kansainvälisiä palkintoja. Wired-lehti nimesi Holvin Suomen kuumimmaksi startupiksi vuonna 2013. Lawson on Holvissa edelleen osakkaana.

Tärkeimpänä oppina Holvista tarttui manifestin tekeminen yritystä perustaessa.

”Siitä on huonoja kokemuksia, jos ei määritellä alkuvaiheessa, mitkä ovat meidän arvot ja mihin me uskotaan. Niitä muokataan ajan myötä.”

Solussa työmalli on vapaa. Ei tarvitse olla toimistolla, kunhan tuloksia syntyy.

”Ja se, että ihmisillä olisi oikeasti hauskaa! Se on minusta älyttömän tärkeää, mutta helppoa unohtaa, kun on hirveä stressi päällä.”

Käytännön pilat, törkeät vitsit ja tuliaiset ulkomailta ovat jo muodostuneet eräänlaisiksi perinteiksi Solussa. Tällä hetkellä startupissa on 14 henkeä, joista pari on Oulussa. Myös tien päällä työskentelee muutamia henkilöitä. Yrityksen koko tulee kasvamaan, mutta se aiotaan pitää tiukoissa käsissä.

Yrityksen kasvaessa Lawsonilla ei ole aikaa olla kaikessa mukana, vaikka hän kuinka haluaisi. Tämä näkyi jo Slush-tapahtumassa, jossa esittelypisteellä, boothilla, työntekijät markkinoivat tuotetta. Työntekijät pääsivät asiakkaiden kanssa tekemisiin ja saivat välitöntä kontaktia.

”Luulen, ettei ole kauheasti liioiteltu sanoa, että meidän booth oli suosituin koko alueella. Porukka valitti, kun eivät päässeet testaamaan Solua ihmismäärän takia”, Lawson kertoo.

Hänelle itselleen Slush on ollut henkilökohtainen traditio ensimmäisestä kerrasta lähtien. Se on ollut Lawsonille hyvä paikka muodostaa uusia kontakteja ja verkostoja.

Kuvassa on kolmas prototyyppi tulevana kesänä valmistuvasta Solu-tietokoneesta. Ulkonäöllisesti laite viimeistellään ja hiotaan vieläkin hieman ohuemmaksi. Laite tullaan valmistamaan Oulussa.

Mutta mikä tämä Solu nyt oikeastaan edes on? Kännykät jatkavat kasvamista, joten onkin luontevaa, että tietokoneet alkavat pienentyä. Monelle Solu on yhtä kuin pienikokoinen tietokone. Puureunainen, pientä tablettia muistuttava laite nököttää pöydällä. Tämänkö on tarkoitus mullistaa tietokoneala ja nostaa Suomi nousuun?

Itse laite ei ole kuitenkaan se pääjuttu, vaan sen sisältö ja käyttötapa.

”On naurettavaa, että joudutaan asentamaan ohjelmistoja, miettimään kovalevyjä ja backuppeja. Internetissä on valtava potentiaali. Minkä hemmetin takia me ollaan samanlaisessa tilanteessa edelleenkin?” Lawson ihmettelee.

Hän on varma, että Solussa on tietokoneiden tulevaisuus.

”Solu toimii siten, että pyritään tuomaan laitteeseen mahdollisimman paljon mitä on pilvessä. Mitään ei tarvitse asentaa. Eli käynnistät vain ohjelmia ja ne automaattisesti haetaan taustalla. Tämä toimii myös offline-tilassa toisin kuin vaikka Chromebook tai muut pilviratkaisut.”

Yksinkertainen ja tyylikäs nimi Solu meinasi muodostua alussa esteeksi, sillä nimen tavaramerkkioikeudet oli viety.

”Mentiin kahville sen tyypin kanssa, jolla oli trademark ja kerrottiin mitä oltiin tekemässä. Hän sanoi, että olisi kunnia, jos hänen trademarkkia käytettäisiin tähän”, Lawson mainitsee.

Solu toimii itsenäisenä laitteenakin, mutta siitä syntyy täysiverinen tietokone, kun laitteen kytkee esimerkiksi erilliseen näyttöön ja näppäimistöön. Erilliseen näyttöön kytkettynä Solun näytöstä tulee eräänlainen hiiri, jota on paljon ergonomisempi käyttää kuin tablet-tietokonetta, jota joutuu tökkimään.

Tehojakin laitteessa riittää. Android-pohjaisista laitteista Solu on mittausten perusteella tehokkain koko maailmassa. Käyttöliittymässä puolestaan tärkeää on ihmisläheisyys ja orgaanisuus. Käyttöliittymään luodaan soluja, joiden jakaminen on tehty todella helpoksi.

”Yhteistyö toimii reaaliaikaisesti ja kaikki synkronoituu automaattisesti. Jos laite häviää tai menee rikki, niin ostaa vain uuden kaupasta ja kirjautuu sisään. Kaikki tiedot ovat tallessa.”

Kuulostaa hyvältä, mutta mihin hintaan? Itse lopullinen tietokone maksanee 449 euroa, minkä lisäksi käyttäjän pitää maksaa noin parinkymmenen euron kuukausimaksua. Tallennustilaa on käytännössä niin paljon kuin tarvitsee, eikä sovelluksista tarvitse maksaa erikseen. Kehittäjille maksetaan sen mukaan, miten sovelluksia käytetään. Aivan kuten Spotifyssa.

”Ei kaikki yritykset tykkää tästä mallista. Tämähän rikkoo täysin esimerkiksi Supercellin nykyisen bisnesmallin. Toisaalta tämä malli kannustaa tekemään sen tyyppisiä pelejä, joita porukka pelaa paljon ja yhdessä muiden kanssa”, Lawson arvioi.

”On naurettavaa, että joudutaan asentamaan ohjelmistoja, miettimään kovalevyjä ja backuppeja.”

Brändin alaisuudessa on muitakin tuotteita. Hiisi-panimon kanssa yhteistyössä tehty Solut on skottityylinen ruisolut, joka on käynyt puutynnyrissä.

Kilpailijoista puhuttaessa Lawsonin hymy ei hyydy. Applekaan ei ole pyhä, vaikka Steve Jobs on mainittu useasti haastattelun aikana.

”Pitkällä tähtäimellä voi sanoa, että kilpailemme kaikkia (mobiili- ja tietokonevalmistajia) vastaan. Apple on ehkä paras esimerkki. Niiden ekosysteemin muuttaminen toimimaan tällä tavalla käytännössä tappaisi niiden olemassa olevan ekosysteemin. Ei me ehkä siihen uskota, mutta Google on relevantimpi, sillä niillä on jonkinlaista cloud-toimintoa. Kaikkein mielenkiintoisin on ollut Microsoft, ehkä hieman yllättäen. Ne on kunnostautunut ja sieltä voi tulla vastusta”, Lawson toteaa.

Suurten yritysten kanssa kilpailuun on vaikea varautua. Niiden kiinnostusten motiiveja ei aina tiedä. Lawsonin mukaan se on realiteetti, jossa kaikki startupit elävät.

”Meille kaikkein mieluisin tapa olisi rakentaa tämä itsenäisesti ja tehdä tästä oikeasti iso juttu itse. Se vaatii sen, että ihmiset uskovat tähän ja ostavat tämän. Luottavat brändiin ja meihin. Riittävästi ostajia, niin kyllä me pystytään viemään tämä pitkälle. Ne ihmiset, jotka ostavat tässä vaiheessa ovat niitä, joita ilman meillä ei olisi tulevaisuutta.”

Enimmäkseen Solun saama palaute on ollut positiivista. Jopa negatiiviset jutut ovat olleet Lawsonin mukaan sellaisia, että uskotaan kehityssuuntaan mutta epäillään, voiko pieni suomalainen yritys pystyä tähän.

Lawson tiedostaa, että seuraavat kuukaudet ovat kriittisiä. Joko yritys on niiden jälkeen elossa tai kuolleena. Jos he ovat elossa, homma alkaa pyöriä. Riski kuitenkin on olemassa.

”Mä en osaa ajatella yhtään elämää Solun jälkeen. Kyllä tämä on sellainen juttu, joka heijastaa asioita mun koko elämästä. Mä koen, että oon syntynyt tekemään tätä.”

”Mä koen, että oon syntynyt tekemään tätä.”