Miten Puolustusvoimat on varautunut huonosti suomea ja ruotsia osaavien kouluttamiseen varusmiespalveluksessa, komentaja Johan Tillander?

– Pääasiassa yksiköistä löytyy henkilökuntaa, joka kykenee käymään tärkeimmät asiat läpi ainakin englanniksi. Lisäksi on huomioitava, että varusmiesjohtajista ja palvelustovereista muodostuu myös vertaistukea asioissa. Varusmiesten englannin taito on nykyään melko korkea. Muiden kielitaitojen osalta löytyy vähemmän osaajia erityisesti eksoottisten kielien osalta. Puolustusvoimat julkaisee myös englanninkielisenä Soldiers Guide -kirjan, joka kattaa pääosan peruskoulutuskauden asioista.

Mitä haasteita tilanteesta seuraa?

– Varusmiehelle itselleen tilanne on haastava, yhteisesti toteutettua koulutusta ei järjestetä muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Yksilön kohtaaminen on tässä kohtaa tärkeää. Myös suomalaiset olosuhteet saattavat vaikuttaa yksilön sopeutumiseen. Talvella esimerkiksi pimeys ja märkyys saattavat vaikuttaa henkilön sopeutumiseen palvelukseen. Varusmiesjohtajat on syytä ohjeistaa asianmukaisesti, jotta he osaavat huomioida henkilön tarvitseman tuen. Puolustusvoimien psykologisia testejä ei suoriteta, jos kielitaito ei riitä niiden suorittamiseen. Mikäli henkilö on halukas johtaja- tai erikoiskoulutukseen, voidaan päätös tehdä palkatun henkilöstön arvioinnin perusteella ilman suoritettua peruskoetta. Näissä tapauksissa kyseessä on kuitenkin erityisen motivoitunut yksilö. Valinnat perustuvat Puolustusvoimien tarpeeseen kaikkien varusmiesten osalta.

Mitä toimenpiteitä seuraa, jos varusmies ei ymmärrä riittävästi suomea tai ruotsia?

– Varusmiehen on saatava perustieto palvelukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palvelusturvallisuudesta. Minulla ei henkilökohtaisesti ole kokemusta, jossa pelkästään kielitaidon takia varusmies olisi muodostunut turvallisuusriskiksi. Jos palveluksessa on syntynyt haasteita, on syitä myös kulttuuriin sopeutumisessa, tukiverkon rajallisuudessa Suomessa palveluksen ulkopuolella tai muissa henkilökohtaisissa syissä.
Palvelustovereiden vertaistuki on merkittävässä roolissa – tämä ei ole erikseen ohjeistettu, mutta käytäntö on osoittanut, että useimmissa tapauksissa palvelustoverit pitävät omalta osaltaan huolta kaverista. Kielitaitoisia varusmiesjohtajia voidaan asettaa myös tukemaan erityisesti tukea tarvitsevia varusmiehiä. Tarvittaessa palvelusta voidaan helpottaa siirtämällä varusmies ympäristöön, jossa koulutuksen ja henkilökohtaisen elämän takia palvelus toteutuu paremmin.
Yksikön päälliköt ja muu yksikön henkilökunta ovat kokemukseni mukaan aktiivisia selvitettäessä kaikkien varusmiesten taustat, ja osaavat kiinnittää huomiota erityisiin seikkoihin.

Voiko tarvittavien kielien osaamattomuus olla turvallisuusriski esimerkiksi ammunnoissa?

– Palvelusturvallisuudessa on joka tapauksessa huomioitava, että koulutettavat tuntevat esimerkiksi varomääräykset ja ovat saaneet koulutukseen koulutusaiheena olevaan palvelustapahtumaan. Mikäli henkilöllä on kielellisiä rajoitteita, on tämäkin huomioitava ennen ammunnan toteuttamista. Tämä edellyttää käytännössä aiheeseen lisä- tai erilliskoulutuksen, joka voi olla tarvittaessa henkilökohtainen. Kokemus on osoittanut myös, että kielitaidollisesti rajoittuneilla henkilöillä on voimakas motivaatio oppia keskeisimmät turvallisuuteen liittyvät komennot. Turvallisuusasioihin liittyy myös toistokoulutus, jolla asiat opitaan.

Onko henkilökuntaa koulutettu toimimaan muutenkin kuin suomella tai ruotsilla?

– Erillistä koulutusta näitä tapauksia kohtaan ei järjestetä. Puolustusvoimien palvelua ohjaavat normit, joukko-osastojen hyvät käytänteet sekä käytännönläheinen suhtautuminen ovat ratkaisseet jo paljon näissä tapauksissa.

Onko varuskunnilla eritasoiset valmiudet tähän?

– Luonnollisesti Etelä-Suomessa sijaitsevissa varuskuntiin saapuu enemmän suomea tai ruotsia osaamattomia, joten käytänteet ovat hioutuneet näissä joukko-osastoissa muita pidemmälle. Samalla olen vakuuttunut siitä, että kaikilla joukko-osastoilla on valmiudet ottaa vastaan eri kielitaustaisia varusmiehiä.

Teksti Joonas Koivisto