Urheilua, sotilaskoulutusta ja tasa-arvoa
Urheilu-uran ja varusmiespalveluksen sovittaminen voi tuntua haasteelliselta, mutta se ei ole suinkaan mahdotonta. Puolustusvoimien Urheilukoulussa huolehditaan siitä, että maanpuolustuksen parissa vietetty aika ei hidasta urheilijoiden etenemistä uralla. Myös tasa-arvokysymykset ovat läsnä miesvaltaisissa sotilas- ja urheilupiireissä.

Teksti Saana Sjöblom

Marika Teini on tullut kymmenessä vuodessa todella tunnetuksi niin suunnistuksen kuin Puolustusvoimien piireissä. Vuosi 2018 oli hänelle erityisen antoisa – Teini voitti suunnistuksen keskimatkan EM-kultaa ja MM-hopeaa, tuli valituksi vuoden sotilasurheilijaksi sekä vuoden suunnistajaksi ja aloitti liikunta-aliupseerin virassa Puolustusvoimien Urheilukoulussa Kaartin jääkärirykmentissä. Merkittävistä saavutuksistaan huolimatta hän ei ole yltänyt mielestään vielä koskaan sataprosenttisen täydelliseen suoritukseen suunnistuksessa. Teinin mukaan täydellisyyden tavoittelu motivoi häntä urheilijana, joten hän osaa löytää huippusuorituksistaankin jotain parannettavaa.

– Suunnistuksessa jää helposti jotain petrattavaa. Euroopan mestaruuteni oli todella lähellä täydellistä suoritusta, mutten esimerkiksi ollut koko kisaa yhtä hyvin kontrollissa kuin olisin halunnut. Pidin suorituksen hyvin kasassa jalan loukkaamisesta huolimatta, mutta lähdin rasteille välillä riskillä, Teini muistelee.

Teinin tärkein tavoite suunnistuksessa on pystyä olemaan koko ajan täysin varma siitä, mihin menee. Tällä kaudella kiikarissa on siviilipuolen MM-sijoituksen parantaminen viime vuodesta – siis voitto. Hän harjoittelee tulevaan muun muassa kisojen isäntämaassa Norjassa, jotta tottuisi maastoon jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Lisäksi Teini tähtää mahdollisimman hyvälle sijoitukselle sotilaiden maailmanmestaruuskisoissa Kiinassa syksyllä 2019.

Urheilukoulun kasvatista työntekijäksi

Liikunta-aliupseerin viran joustavuus on mahdollistanut Teinin treeniohjelman noudattamisen työnteon ohessa. Hän kuvailee työtehtäväänsä yksilölajin urheilijan ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi. Teinistä on ollut mielenkiintoista nähdä, miltä ikäluokan parhaimmiston urheilullinen tekeminen näyttää nykyään. Monet asiat ovat hänelle tuttuja omasta palvelusajastaan, mutta myös muutoksia on tehty vuosien varrella. Teini on huomannut esimerkiksi uudelleenjärjestelyn urheiluvalmennuksen ja sotilaskoulutuksen ajankäytön suhteen toimivan hyvin.

– Liikunta-aliupseerina tuen varusmiehiä treenaamiseen liittyvissä asioissa ja olen tarvittaessa mukana myös sotilaskoulutuksessa. Nuoret ovat todella motivoituneita. Teen työtä mielelläni, koska varusmiehet hoitavat hommansa huolella, Teini kehuu.

Ajatus varusmiespalveluksen suorittamisesta tuntui Säkylästä kotoisin olevalle Marika Teinille aina läheiseltä. Hän tunsi armeijassa työskenteleviä henkilöitä ja näki armeijan osana kunnan arkea. Hakemuksen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja Urheilukouluun Teini täytti kuitenkin vasta aluevalmennusryhmänsä valmentajan yllytyksestä.

– Minulla ei ollut opiskelupaikkaa lukion jälkeen, joten ajankohta varusmiespalveluksen suorittamiselle tuntui oikealta. Päätin tarttua mahdollisuuteen ja näin jälkikäteen voin todeta sen olleen todella hyväksi itselleni, Teini kuvailee.

Teini muistelee varusmiespalvelustaan mielellään, vaikkei koko ajan ollutkaan kivaa. Esimerkiksi tiedusteluharjoitukset metsässä olivat hänen mielestään raskaita. Teini pääsi hyödyntämään ja kehittämään niissä kuitenkin ilokseen suunnistustaitojaan.

– Haastavinta itselleni oli armeijan kuriin ja järjestykseen sopeutuminen. Vei aikansa tehdä käsketyt toimet ilman niiden kyseenalaistamista, mutta kaikki opetukset jäivät mieleen ja raskaat harjoitukset paransivat joukon ryhmähenkeä.

Palveluksen suorittaminen oli Teinin mielestä todella kasvattava kokemus ja kehittävää elämän kannalta. Hän oppi paljon itsestään ja on sitä mieltä, että varusmiespalveluksen suorittaminen on hyväksi kaikille sukupuolesta huolimatta. Lahden Urheilukoulussa oli Teinin saapumiserässä 4/09 vain kolme naista. Sukupuolijakauma ei kuitenkaan jännittänyt, sillä hän on tottunut asetteluun osittain myös urheilupiireissä. Teini kokee palveluksessa suurena etuna olleen sen, että hän pääsi urheilemaan itseään fyysisempien miesten kanssa.

– Varusmiespalvelus Urheilukoulussa on hyvä tapa viedä urheilu-uraa eteenpäin. Treeniseuraa on aina tarjolla, ja fyysisesti kovempien miesten kanssa harjoitteleminen opettaa pärjäämään samalla tavalla sukupuolesta huolimatta.

Unelmana asepalveluksen suorittaminen

Perholainen Karoliina Ukskoski harrastaa Teinin tavoin suunnistusta ja suoritti varusmiespalveluksen Urheilukoulussa saapumiserässä IV/17. Viime syyskuussa kotiutunut vänrikki Ukskoski oli palveluksen ajan ainoa nainen yksikössään, muttei antanut asian haitata. Kokemus miesvaltaisessa ympäristössä oli hänelle kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka alku jännitti suunnattomasti.

– Olen nauranut jälkikäteen sitä, etten muista palveluksen ensimmäisistä päivistä lähes mitään, koska jännitin niin paljon. Sopeutumista uuteen paikkaan helpotti onneksi se, että tunsin samasta saapumiserästä ennestään muutamia suunnistajia, Ukskoski kertoo.

Varusmiesten yhteishenki oli Ukskosken mielestä aina hyvä, sillä kaikki tulivat toimeen keskenään. Hän pääsi yksikön ainoana naisena hyvin juttuun mukaan ja ystävystyi muiden varusmiesten kanssa. Ukskoski kertoo huonojenkin hommien tuntuneen helpommilta hyvän porukan ansiosta. Sukupuolijakauma ei ollut hänestä lainkaan ongelmallista, sillä hänellä on aina ollut paljon miespuolisia ystäviä. Kiinnostus varusmiespalveluksen suorittamista kohtaan oli hänelle vahva jo lapsena.

– Ajatus asepalveluksen suorittamisesta säilyi unelmana pienestä pitäen. Muistan jopa miettineeni ala-asteikäisenä, että mitenköhän pärjään armeijassa, kun en pidä hernekeitosta ja sitä syödään siellä viikoittain, Ukskoski muistelee.

Päätös Urheilukouluun hakemisesta vaikutti Ukskoskesta parhaalta ratkaisulta, sillä hän halusi yhteensovittaa urheilu-uran huipputasolla armeijan kanssa. Jos hän ei olisi urheilija, niin koulutukseksi olisi luultavimmin valikoitunut koiranohjaaja tai tarkka-ampuja. Metsästystäkin harrastaneen Ukskosken mielestä yksi mieluisin asia palveluksessa oli juuri ampumakoulutus.

– Parasta palveluksessa oli ehdottomasti kaverit, mutta koulutuksesta valitsisin joko taisteluammunnat tai ampumaratapäivät. Haastavin kokemus oli puolestaan tiedustelijoiden havukoe sekä välillä kovan stressin ja vastuun sietäminen, Ukskoski toteaa.

Eteenpäin kannustava kilpailuvietti

Lapsuudesta asti suunnistusta harrastanut Ukskoski pitää parhaina saavutuksinaan nuorten sarjan MM-pronssia. Aikuisten sarjassa hän toivoo sen sijaan parhaiden saavutusten olevan vielä edessä, mutta on tähän mennessä tyytyväinen sekä SM-hopeaan että Venlojen 7. sijaan viestissä. Haastavaa, mutta samalla mieluista lajissa on Ukskosken mielestä sen vaihtelevuus. Hän nauttii siitä, että kisassa on joka kerta uusi rata ja maasto. Suurimpana motivaattorina toimii kuitenkin kilpailuvietti.

– Voitontahto on sekä lahja että kirous, mutta tärkeintä on, että halu olla paras ajaa eteenpäin ja motivoi pyrkimään parempaan. Suunnistuksessa jokainen onnistunut rastiväli tuo onnistumisen elämyksen ja ruokkii halua jatkaa, Ukskoski kiteyttää.

Naissotilaat näkyvät mediassa Ukskosken mielestä paljonkin, mutta urheilussa ja erityisesti joukkuelajeissa näkyvyyttä voisi vielä parantaa. Yksilöurheilussa naiset ja miehet ovat hänen mielestään kuitenkin melko tasa-arvoisessa asemassa. Varusmiespalveluksesta Urheilukoulussa kiinnostuneille naisille Ukskoskella on ytimekäs kannustuspuhe:

– Ottakaa mukaan repullinen huumoria, hyvää asennetta, oma-aloitteisuutta sekä suomalaista sisua, niin kyllä siellä pärjää.

Koulutus ennen palvelusta

Ammuntaa ja skeet-lajia harrastava Heidi Hämäläinen kouluttautuu Urheilukoulussa parhaillaan taistelupelastajaksi. Hän aloitti palveluksen viime lokakuussa suoritettuaan ensin AMK-tutkinnon. Palveluksessa pärjääminen jännitti häntä aluksi, mutta Urheilukoulu on tarjonnut hyvän vastaanoton ensimmäisestä aamusta alkaen.

– Varusmiespalvelus on sujunut tähän mennessä hyvin. Kaikkia kohdellaan Urheilukoulussa samalla tavalla sukupuolesta huolimatta, harvoihin Urheilukoulun suorittaneisiin naisiin kuuluva Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen on ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon Urheilukoulussa joustetaan omatoimisen harjoittelun suhteen. Treenaamiseen on hänen mukaansa myös ylipäätään järjestetty tarpeeksi aikaa sotilaskoulutuksen ohessa. Hämäläiselle tärkein syy suorittaa naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tahto puolustaa Suomea omalta osaltaan. Palveluksessa mieluisinta hänelle on toistaiseksi ollut itsensä haastaminen. Myös kuri ja järjestys on ollut mukavaa järjestelmällisesti asioiden tekemisestä pitävälle Hämäläiselle.

– Pohdin palveluksen suorittamista ala-asteelta asti, mutta päädyin suorittamaan ensin korkeakoulututkinnon. Haastavinta itselleni onkin ollut suureen joukkoon sopeutuminen, sillä ajatusmaailma on välillä aika erilainen jonkin verran nuorempien ihmisten kanssa.

Yhteishenki Urheilukoulussa on Hämäläisen mielestä kuitenkin hyvällä mallilla. Hän kertoo joskus tulevan vastaan pieniä erimielisyyksiä, mutta toteaa kaikilla olevan joskus tietysti huonoja päiviä. Hämäläisen mukaan palveluksessa pärjää kunhan on asenne kohdallaan.

– Suosittelen naisia hakeutumaan palvelukseen rohkeasti, mutta miettimään valintaa tarkkaan. On hyvä tulla palvelukseen hyvällä asenteella ja sitoutua alusta alkaen suorittamaan se loppuun asti, Hämäläinen kannustaa.

Vähemmän tunnettuun lajiin liittyy helposti ennakkoluuloja

Hämäläisen harrastama skeet on ampumaurheilua, jossa pyritään osumaan lentäviin savikiekkoihin haulikolla. Hän aloitti lajin harrastamisen noin seitsemän vuotta sitten, mitä ennen hän harrasti ammuntaa noin kolmisen vuotta. Tuntemattomammasta lajista tekee Hämäläisen mukaan mielenkiintoista sen haastavuus.

– Skeet-lajia harrastaessa keskittymisen täytyy olla 110 prosenttia, joten haastavinta on pitää pää kasassa koko kilpailun läpi.

Hämäläinen on yltänyt urallaan muun muassa Universiadien 8. sijalle vuonna 2015 ja naisten yleisen sarjan suomenmestaruuteen viime vuonna. Häntä motivoi eniten vahva tahto menestyä siinä, mitä tekee.

Hämäläinen kertoo monien ajattelevan, ettei ampumaurheilu ole lainkaan urheilua. Vaikkei se vaadikaan huippukuntoa, niin hyvästä peruskunnosta on lajissa pelkkää hyötyä.

– Peruskunnon ylläpitäminen auttaa, koska kisapäivät ovat pitkiä ja samalla tulee paljon matkustamista. Myös palautuminen on nopeampaa, kun on hyvässä kunnossa, Hämäläinen päättää ytimekkäästi.