Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Vuosisatainen suo oli luonnontilaan hyljätty saareke, josta oli vaikea erottaa maavoimia kaikkien sinne perustettujen laittomien kaatopaikkojen keskeltä. Kun katsoi tarkkaan, saattoi nähdä merivoimat pyristelemässä suon silmäkkeissä peläten pohjansa ruostumista. Silmäkkeiden takana, aivan suon keskellä, riippui ilmavoimat männynkäkkärästä kuin metsään hylätyn joulukuusenkoristeiden rippeet. Sellaisena tuo suo – Puolustusvoimat nimeltään – katsoi kaukaisuuteen odottaen ihmettä ja käännettä tarinalleen. Ihmeen nimi oli Krim ja käännöksen nimi Jussi.
Käännös on ollut nopea ainakin tällaisen hitaan hämäläisen silmin. Kahteen käteen on mahtunut neljän vuoden aikana kymmenen kuokkaa, vaikkei ajat ole olleet puolustukselle erityisen lihavia. Pohjakosketuksesta ollaan kuitenkin selvitty ja dieselkone on saanut uutta puhtia lisäbudjetti kerrallaan. Paraatijoukkojen rivit on suoristettu, puolustuskyky alkaa olla mallillaan ja ilmavoimien hakaristilippu saa jatkaa katselmuksissa muiden joukossa. Jippii!
Lokakuussa kuulimme, että Puolustusvoimat tulee seuraavina vuosikymmeninä modernisoimaan varuskuntia ja parantamaan niiden viihtyvyyttä. Keväällä valmistunut työ- ja oppimisympäristökonsepti uudistaa sekä koulutus- ja toimistotiloja että varusmiesten tuvat. Uudessa konseptissa huomioidaan paremmin varusmiesten yksityisyys ja erilaiset oppimistyylit. Kun ulkovaatteet tullaan sijoittamaan tuvan ulkopuolelle, kasarmit eivät homehdu majoitustiloissa säilytettävien märkien varusteiden takia. Ne homehtuvat säästöjen ja puutteellisen huollon takia aivan kuten tähänkin mennessä.
Kokonaisuudessaan uusi konsepti on tervetullut ja Koulutus 2020 -uudistuksen visioiden mukainen. Vaikka työ- ja oppimisympäristökonseptin toteutus hajautuu neljälle vuosikymmenelle, tuli uudistusprosessin julkistus hyvään saumaan. Turun Sanomat uutisoi 22. lokakuuta puolustusministeri Jussi Niinistön antaneen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle luvan solmia aiesopimuksen Laivue 2020 -hankkeesta Rauman telakan kanssa. Projektin hinta on kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardia euroa; siis liki 400 miljoonaa enemmän kuin koko poliisitoimen rahoitus tulevalle vuodelle. Tämä pieni laivakauppa ei kuitenkaan ylittänyt uutiskynnystä, kun tapetilla oli pian varusmiesten uusien tupien ilme, jonka suunnitteli oikea arkkitehti!
Laivue 2020 on voinut koko olemassaolonsa ajan vain haaveilla tupadesignin saamasta julkisuudesta – kukkakaalipirtelöstä ja varusmiesten kasvisruokapäivistä puhumattakaan. Kun näin monet uudet tuulet puskevat Puolustusvoimia kohti tulevaisuutta, on syytä miettiä, voitaisiinko uusien tuulten tuoma noste hyödyntää. Tämä olisi helppoa esimerkiksi muuntamalla korvetit pikapikaa purjealuksiksi. Niiden etuna olisi ekologisuuden lisäksi se, etteivät ne erottuisi muusta veneliikenteestä, jos ja kun viranomaisyhteistyö Turun saaristossa saa jatkoa. Ekologisuus-näkökulmaa tulisi ottaa huomioon myös jännittävässä HX-hankeessa, joka on yleisölle rannikon kaarnalaivoja tutumpi. Hävittäjät voitaisiin puolestaan viherpestä lahjoittamalla jokaista käytettyä miljardia kohden kymppi WWF:lle. Se vasta hienoa olisi.
Teksti: Riku Väisänen
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden ylioppilas ja alikersantti reservissä
