Washington D.C. – Vaikutusvaltaa ja vaalien vilskettä
Yhdysvaltain pääkaupunki Washington D.C. on yhdistelmä politiikkaa, kulttuuria ja tuiki tavallista lähiöelämää.
Teksti ja kuvat: Saana Sjöblom-Hasselblatt
Yhdysvaltain pääkaupungissa ei tylsää tule, sillä historiallisia rakennuksia, kauniita muistomerkkejä ja monipuolisia museoita riittää loputtomiin. Yleensä Columbian liittopiiristä saatetaan tietää vain Valkoinen talo ja kongressirakennus United States Capitol. Jos kaikki nähtävyydet luetellaan kuitenkin yhdelle listalle, ei siihen riittäisi sivu tai aukeamakaan.
Washington D.C.:ssä asuu vain noin viisituhatta ihmistä enemmän kuin Helsingissä: 658 893 asukasta vuoden 2014 tilaston mukaan. Yhdysvaltain pääkaupunki eroaa pohjolasta kuitenkin mielenkiintoisesti siten, että se edustaa ainutlaatuisella tavalla koko maata. Alueelta löytyy muun muassa jokaisen osavaltion niminen katu, ja John F. Kennedyn esittävän taiteen keskuksen aulaa koristavat jokaisen 50 osavaltion liput. Näiden seikkojen lisäksi pääkaupungista löytyy kunnianosoituksia kaikille maan merkittäville sodille puhumattakaan lukemattomista Yhdysvaltain edesmenneistä presidenteistä kertovista patsaista, tauluista ja heidän mukaansa nimetyistä rakennuksista.
United States Capitol
Politiikan pyörteessä
Yhdysvaltain itärannikolla, Potomacjoen varrella sijaitseva Washington D.C. palvelee asukkaita ja turisteja ympäri vuoden. Alueella on paljon tekemistä aina vapaista ilmaiskonserteista hulppeisiin kutsuvierastilaisuuksiin, mutta pääkaupungin ehdoton vetonaula on kuitenkin kaikki politiikkaan edes jollain tavalla liittyvä.
Presidentinvaalien vilske valtaa kaupungin aina jopa vuotta ennen äänestyspäivää, kun ehdokkaat ympäri maata tekevät kiertueita kannattajiensa luo maailmanluokan tähtien tyyliin. Politiikalta ei voi yksinkertaisesti välttyä Washington D.C.:ssä, sillä virallisten poliittisten tapahtumien ja puhetilaisuuksien lisäksi keskustelunaihe vallitsee myös televisiokanavilla, kouluissa, ravintoloissa ja kahviloissa. Koska amerikkalaiset ovat monesti poliittisesti sitoutuneita jo lapsesta asti perheensä jalanjäljissä, ovat presidentinvaalien todistaminen ja Valkoisen talon näkeminen monille yksi elämän odotetuimmista kohokohdista.
Lincolnin muistomerkki
Yhdysvaltain presidentin virkakausi kun kestää Suomesta poiketen vain neljä vuotta (mahdollisuudella jatkaa toiselle kaudelle), on Washington D.C.:ssä jatkuvasti vilskettä vaaleihin liittyen. Kun uusi presidentti aloittaa virassa, seuraa koko maa hänen tekemisiään suurennuslasilla ensimmäisten kuukausien ajan. Toisena vuotena silmätikuksi joutuvat laajempiin poliittisiin epäkohtiin puuttuminen pienempien yksittäisten muutosten sijaan, ja kolmantena vuotena seuraaviin vaaleihin asettuvat vastaehdokkaat kampanjoivatkin jo täydellä tohinalla.
Vaikka politiikka ei kuuluisi omiin vahvuuksiin, tarjoaa Washington D.C. monta mahdollisuutta tutustua aiheeseen matalalla kynnyksellä. Pääkaupungista löytyy esimerkiksi jopa yli neljäsataa ajatushautomoa. Useimmat niistä ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden tarkoituksena on kannustaa kansalaisia kohti parempaa yhteiskunnallista ymmärrystä.
Suosittuja aiheita ajatushautomoiden edustamassa tutkimuksessa ja vaikuttamistyössä ovat sosiaalipolitiikka, taloustiede, puolustus, teknologia ja kulttuuri. Tapahtumat ovat hallintokaupungissa erittäin suosittuja. Ja mikä parasta, ne ovat yleensä kaikille avoimia ja täysin ilmaisia, joten tekemistä riittää niin eläkeläisille kuin opiskelijoille.
”In God We Trust”
Amerikkalaiset korostavat vapautta ja isänmaallisuutta lähes kaikessa. Maa sivistää kansalaisiaan menneistä sodista ja niihin osallistuneista veteraaneista jatkuvasti, jotta kukaan ei varmasti unohtaisi tai väheksyisi kauheita kokemuksia ja urheita uhrauksia.
Vaikka Washington D.C.:stä löytyy todellakin lukemattomia muistomerkkiä niin presidenteistä kuin sodista, näkyy patrioottisuus myös täysin tavallisessa arjessa. Jokaista urheilutapahtumaa edeltää esimerkiksi kansallislaulu The Star-Spangled Banner, jonka aikana kansalaiset suuntaavat katseensa kohti lippua ja nostavat käden sydämen päälle. Tämän lisäksi kouluissa lausutaan alimmalta luokalta asti joka aamu lippuvala, jossa vannotaan uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja kansakunnalle, jota se edustaa. Uskonto onkin politiikan rinnalla toinen niistä asioista, joiden voi sanoa merkitsevän paljon käytännössä kaikille amerikkalaisille. Maan motto onkin sille ominainen ”In God We Trust”.
Maansa vuoksi taistelleita ja menehtyneitä arvostetaan todella paljon. Virginian osavaltion puolella sijaitseva Arlingtonin sotilashautausmaa on monien amerikkalaisten ja muiden turistien suosima nähtävyys. Hautausmaalle on haudattu yhteensä yli 300 000 vainajaa, joiden joukossa on kaikkien Yhdysvaltain käymien sotien sotilaita. Hautausmaa sijaitsee puolustusministeriön hallintorakennuksen, Pentagonin vieressä. Suosituimmat turisteja houkuttelevat nähtävyydet tällä 278 hehtaarin hautausmaalla ovat Tuntemattoman sotilaan hauta, Iwo Jiman muistomerkki sekä presidentti John F. Kennedyn ja hänen puolisonsa hauta, jossa palaa ikuinen tuli.
Arlingtonin sotilashautausmaata on vartioitu vuorokauden ympäri vuodesta 1948 lähtien eikä turisteilla ole sinne asiaa ilman passia. Hautausmaalta löytyy myös Challenger- ja Columbia-avaruussukkuloiden onnettomuusmuistomerkki sekä Pentagonin terrori-iskun ja Lockerbien pommi-iskun uhrien muistomerkit. Terrori-isku Pentagoniin oli osa syyskuun 11. päivän terroritekoja vuonna 2001, jolloin neljästä kaapatusta lentokoneesta kaksi muuta tuhosivat World Trade Centerin kaksoistornit New York Cityssä ja yksi putosi maahan Pennsylvanian osavaltiossa. Päivä, jota koko maailma ei unohda koskaan.
Korean sotaveteraanien muistomerkki
Kulttuuria kaikille
Vaikka ei olisi kovinkaan kiinnostunut historiasta, kannattaa Washington D.C.:n vierailua ennen perehtyä Yhdysvaltain menneisyyteen edes hieman yleissivistyksen vuoksi. Koska turistit suuntaavat yleensä ensimmäiseksi pääkaupungin keskukseen National Malliin, on hyvä tietää mikä muistomerkki liittyy mihinkin ajanjaksoon Yhdysvaltain historiassa.
Presidentti Abraham Lincolnin muistomerkin ja Capitolin välisellä alueella sijaitsee käytännössä kaikkein merkittävimmät ja näyttävimmät maamerkit: Washington monumentti, Korean sodan muistomerkki, Vietnamin sodan muistomerkki, toisen maailmansodan muistomerkki ja paljon muita maan suosituimpia nähtävyyksiä. Monet muistomerkeistä ja rakennuksista mukailevat samaa antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuria, joten pääkaupungissa on todellakin paljon kuvankaunista materiaalia ikuistettavaksi. Vaikka turisteja riittää vuodenajasta riippumatta, pääsee valtavalla puistoalueella tarkastelemaan ja kuvaamaan maamerkkejä helposti niiden väljän asettelun ansiosta.
Museot eroavat muista näkemisen arvoisista asioista Washington D.C.:ssä siten, että niihin voi joutua uhraamaan paljonkin aikaa pitkien jonojen ja turvatarkastusten takia. Yksi vaikuttava tekijä ihmisten kiinnostuneisuuteen kulttuuria kohtaan Washington D.C.:ssä on se, että suurin osa niistä on täysin ilmaisia. Tästä on kiittäminen valtion rahoittamaa koulutus- ja tutkimuslaitosta, Smithsonian-Instituuttia. Sen tutkimusaloja ovat luonnontiede, yleinen historia ja taidehistoria, joten museoita löytyy ”jokaiselle jotakin”-periaatteella.
Suosituimpia käyntikohteita ydinkeskustassa ovat esimerkiksi Luonnontieteellisen ja Holocaust Memorialin museot sekä Yhdysvaltain kansallinen taidegalleria. On harvinaista mutta totta, että kulttuuripainotteisella lomalla voi säästää yhdessä maan kalleimmista kaupungeista hyvinkin paljon rahaa.
Washington-monumentti
Suomen ja USA:n transatlanttiset suhteet
Suomella ja Yhdysvalloilla on vankka ja pitkäkestoinen yhteys. Vaikka siirtolaisuusliike oli huipussaan vuonna 1902, saapui ensimmäinen suomalainen Yhdysvaltoihin jo vuonna 1638. Vuosien 1866–1930 aikana yhteensä 350 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan, ja suurin osa heistä asettui Michiganin ja Minnesotan osavaltioihin.
Vuonna 2019 maat juhlistivat diplomaattisuhteidensa 100. vuotista taivalta. Presidentit Sauli Niinistö ja Donald Trump tapasivat tämän kunniaksi Washington D.C.:ssä. Maan pääkaupunki on tunnetuin paikka, jossa voi nähdä konkreettisesti USA:n keinot ylläpitää kansainvälisiä suhteita. Suomi ei ole ollut tästä poikkeus, sillä presidentti, ministerit ja muut virkamiehet matkustavat usein juurikin Washington D.C.:hen hiomaan transatlanttisia suhteita. Helmikuussa 2020 virkamatkalle pääkaupunkiin suuntasivat muun muassa Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen sekä ulkoministeri Pekka Haavisto.
Yhdysvallat on ollut tämän vuosikymmenen alussa näyttävästi esillä Suomeen liittyen HX-hankkeen osalta. USA:n Boeing F/A-18 Super Hornet -tarjoukseen kuuluu sekä Super Horneteja että Growlereita, jotka ovat kaksipaikkaisesta Super Hornetista kehitetty elektronisen sodankäynnin versio. Niiden tarkoituksena on häiritä, harhauttaa ja lamauttaa vastustajan sähköisiä järjestelmiä. Toinen tarjouksista on Lockheed Martin F-35. Se on suunniteltu puolestaan kevyeksi ja edulliseksi rynnäkköhävittäjäksi lähi-ilmatukeen ja taktisiin pommituksiin. F-35 Lightning II on suunniteltu yhdessä Iso-Britannian kanssa.
HX-hanke on alkanut syksyllä 2015, ja uusien koneiden tulisi saapua Suomeen aikataulun mukaan vuosina 2025–2030. Kilpailussa on toistaiseksi mukana myös Iso-Britannian, Ranskan ja Ruotsin ehdokkaat. Tieto siitä, kilahtaako Suomen kaikkien aikojen kallein ostos USA:n vai muun maan voitoksi, selviää ensi vuonna.
