Kriisi Ukrainassa on laittanut turvallisuuspolitiikan palikat hakemaan uutta järjestystä. Suomessa seurataan tarkasti tapahtumia Ukrainassa, ja pyritään ottamaan opiksi niin paljon kuin mahdollista.
Teksti: Aurora Kuusisto
Kuva: Puolustusvoimat
Ukrainan ja Venäjän välinen sotatilanne vaikuttaa epäsuorasti myös Suomen turvallisuustilanteeseen. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu kertoo, että Venäjän toimet Ukrainassa tarkoittavat, että Euroopassa käydään pitkästä aikaa täyden intensiteetin sotaa. Se on vaikuttanut myös uhkakuviin, joiden perusteella eurooppalaiset valtiot ovat lyhyellä aikavälillä tehneet muutoksia ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan.
– Esimerkiksi Saksa on jo päättänyt puolustuspolitiikan viilaamisesta, ja Euroopan unioni on tehnyt myös merkittäviä päätöksiä aiheen tiimoilta, Pesu eritteleen.
Puolustusliitto Naton suunnittelemista muutoksista politiikassaan ei vielä tiedetä, mutta Pesun mukaan nyt ovat ”isot palikat liikenteessä”.
Suomi avustaa Ukrainaa
Monet länsimaat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Venäjän toimiin Ukrainassa. Hyökkäys Ukrainaan on tuomittu laajalti, ja nyt näyttää siltä, että länsimaat tekevät kaikkensa mikä erilaisten sopimusten puitteissa on mahdollista tehdä Ukrainan auttamiseksi vaikeassa tilanteessa. Suomi on osallistunut muun muassa lahjoittamalla rahaa ja resursseja humanitaariseen kehitykseen. Aseapuakin on annettu. Ylen mukaan Suomi vie Ukrainaan 2500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1500 kertasinkoa ja 70 000 taistelumuonapakkausta.
– On annettu niin sanottua tappavaa apua, eli asetarvikkeita kuten rynnäkkökivääreitä ja ammuksia, mutta myös lääkintähuoltoa avustetaan, Pesu kertoo.
Ilmassa on ollut kuluneiden viikkojen aikana paljonkin spekulaatioita siitä, mitä Venäjä ajattelee Suomen tarjoamasta aseavusta Ukrainalle. Pesun mukaan Venäjä tuskin hyppii riemusta naapurimaansa avustaessa Ukrainaa sodankäynnissä itseään vastaan.
– Nyt on lähdetty kuitenkin siitä, että Ukrainan puolustuksen tukeminen tukee Suomen ja Euroopan turvallisuutta. Eli tässä koko länsi pyrkii Ukrainaa tukemalla estämään Venäjän saavutukset Ukrainassa. Suomen näkökulmasta on tärkeää se, että Venäjä ei saavuta merkittävää strategista voittoa Ukrainassa, sillä jos Venäjä onnistuisi nopeasti valtaamaan Ukrainan, se ruokkisi myös saman toteutumista muualla.
Pesu muistuttaa myös, että kriisi on vielä alkuvaiheessa, eikä vielä tiedetä alkuunkaan niitä vaikutuksia, joita Venäjän ja Ukrainan välisellä sodalla on Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin pidemmällä aikavälillä. Todennäköistä kuitenkin on, etteivät Suomen ja Venäjän välit asetu enää aikaisempiin uomiinsa.
Venäjä ei uhkaa tällä hetkellä Suomea
Euroopan turvallisuustilanteen horjahtaminen on aiheuttanut myös hiipivän pelon siitä, voiko Venäjä jossain tapauksessa hyökätä myös Suomeen. Pesu arvioi, että on vaikea nähdä Venäjän lähtevän edistämään sotilaallista voimankäyttöä Suomessa, sillä Suomi on sotilaallisesti vahva, läntiseen puolustusjärjestelmään integroitunut maa.
– Suomessa on lähdetty siitä, että jos Suomi joutuisi sotaan, se tapahtuisi niin, että Suomi olisi osana lännen konfliktia. Tällä hetkellä ei ole akuuttia sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa Venäjän puolelta, hän rauhoittelee.
Natoon vai ei Natoon?
Keskustelu Suomen liittymisestä Natoon on luonnollisesti noussut pinnalle Ukrainan kriisin syventyessä. Ylen tekemän kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. 28 prosenttia suomalaisista vastustaa Suomen liittymistä Natoon ja 19 prosenttia vastaajista on kannastaan epävarmoja. Taloustutkimus toteutti kyselyn samaan aikaan, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. Jäsenyyden kannattajien määrä nousi 34 prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin Yle teetti vastaavanlaisen kyselyn.
Tutkija Matti Pesu kertoo, että Natoon liittyminen mahdollistaisi puolustuspoliittisesti entistä syvemmän sotilaallisen yhteistyön. Tällöin Suomi sitoutuisi puolustamaan Nato-maita, ja Nato-maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea. Riskejäkin Natoon liittymiseen toki liittyy.
– Riskinä on, että Venäjä reagoisi aggressiivisesti Suomen päätökseen liittyä Natoon. Lisäksi on kyseenalaista, haluaisiko Nato juuri tällä hetkellä ottaa lisää jäseniä. Nato on jo kauan signaloinut, että ovet ovat auki, mutta ovatko ne tällä hetkellä, on avoin kysymys. Oma näkemykseni on, että Natoon liittyminen olisi puolustuspoliittisesti järkevää, mutta Suomea ei saa altistaa näille riskeille, hän pohtii.
Varusmiehen rooli on tärkeä
Tällä hetkellä Suomen on tärkeää suunnata katseensa tulevaisuuteen ja siihen, mitä Ukrainan kriisistä voidaan ottaa opiksi Suomen kannalta. Pesun mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tutkimuksessa tämän tyyppisissä tilanteissa korostuu eskalaationhallinta, joka tarkoittaa nyt, että länsi pyrkii kaikin keinoin viestimään Venäjälle, mikä on Naton rooli konfliktissa.
– On tehtävä selväksi, että Nato ei ole tässä konfliktissa osallinen, eikä osallistu taistelutoimiin, Pesu sanoo.
Lisäksi Suomen on pidettävä nykyinen puolustuksen taso yllä, ja mahdollisesti myös vahvistaa omaa puolustustaan. Suomalainen vahva puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jossa jokainen 18-vuotta täyttänyt miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen aina 60-vuotiaaksi saakka. Pesu nostaa esiin yksittäisen varusmiehen merkityksen Suomen puolustuskyvyn kannalta.
– Varusmies on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja mitä varusmiehet tekevät on panos Suomen turvallisuuden eteen, eikä ollenkaan vähäinen panos.
Malttia ja kärsivällisyyttä
Venäjän sotatoimet Ukrainassa on Pesun mukaan Suomenkin turvallisuudelle iso kolaus, ja tarkoittaa, että Suomen täytyy arvioida uudelleen ulko- ja turvallisuuspoliittisia lähtökohtiaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että sotatoimet ovat jatkuneet vasta vähän aikaa, emmekä tiedä vielä ollenkaan, että mihin konflikti tulee johtamaan.
– Tällä hetkellä sodan vyöry tulee kaikkien ihoille. Nyt kyse on maltista, kärsivällisyydestä ja ajoituksesta mahdollisten päätösten osalta.
Pesu pitää selvänä myös sitä, että puolustuksen määrärahoja tullaan Suomessa lisäämään. Ukrainan kriisi asettaa myös Suomelle vaatimuksia lisätä puolustusmenojaan tulevaisuudessa, jotta välttämättömät hankinnat puolustuskyvyn takaamiseksi voidaan tehdä.