Hyvän palkan perässä yliopistoon: Matematiikka, kemia ja maataloustieteet tarjovat monia uramahdollisuuksia

Teksti: Maisa Hyttinen

Kuva: Pixabay

Kauppalehti Fakta selvitti tammikuussa 2022 mitkä suomenkieliset alat Helsingin yliopistossa ovat sellaisia, että palkkataso sekä prosentuaalinen mahdollisuus valikoitua opiskelijaksi ovat mahdollisimman korkeat. Toisin sanoen – mille alalle on helppo päästä opiskelemaan ja mitkä tutkinnot tietävät hyvää palkkaa tulevaisuudessa.

Alakohtaista hajontaa on paljon, mutta Kauppalehden mukaan Helsingin yliopistossa kymmenen eniten opiskelijoita vetävän hakukohteen kovimman palkkatason tarjosivat matematiikan, maataloustieteiden ja kemian hakukohteet. Samalla näiden alojen työttömyysprosentti on vain noin 3-4.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)

Vertailun vuoksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen suomalaisen keskipalkka on Tilastokeskuksen mukaan 4709 euroa kuukaudessa. Kun kaikki hakukohteet otetaan huomioon, vuoden 2021 yhteishauissa Helsingin yliopistoon pääsi opiskelemaan 13,8 prosenttia hakijoista. Suosituimmista hakukohteista esimerkiksi lääketieteitä pääsi opiskelemaan 3,4 prosenttia hakijoista.

Matematiikalta ei valmistuta vain opettajiksi

Matematiikkaa opiskelleen asiantuntijan keskipalkka oli Loimu ry:n ja TEK ry:n tietojen mukaan 5087 euroa kuukaudessa. Matematiikan koulutukseen valittiin 37,30 prosenttia hakijoista eli useampi kuin joka kolmas hakija sai haluamansa opiskelupaikan.

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen kertoi Kauppalehden haastattelussa, että matemaatikon ammatillinen profiili voidaan julkisuudessa helposti yksinkertaistaa joko opettajaksi tai tutkijaksi.

“Matematiikka ja kemiaa opiskelleille on kuitenkin teollisuuden puolella tarjolla paljon erilaisia työtehtäviä. Lisäksi yritystoimintaan liittyvä ympäristöosaaminen on entistä kysytympää. Erityisesti, jos pystyy yhdistämään luonnontieteellisen osaamisen hallinnon tai ympäristölainsäädännön tuntemukseen”, Liikkanen arvioi.

Maataloustieteiden maisterin tutkinnolla aukeavat monet ovat

Maataloustieteitä valittiin opiskelemaan 26,10 prosenttia hakijoista. Palkat vaihtelevat pääaineen mukaan, mutta jokaisen pääaineen kohdalla palkka on enemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suomalaisten keskiarvopalkka. Esimerkiksi pääaineenaan maatalousekonomiaa ja markkinointia opiskelevat tienaavat keskimäärin 5978 euroa kuukaudessa.

Agronomiliiton toiminnanjohtaja Ilkka Pekkala kertoo Kauppalehden haastattelussa, että maataloustieteiden maisterin tutkinnolla voi työllistyä monenlaisiin tehtäviin: ”Maataloustieteitä voi opiskella yliopistossa Suomessa vain Helsingin yliopistossa ja viime vuosina sinne on hakenut ihan mukavasti väkeä, mutta luonnollisesti aloituspaikkojen lukumäärä on speksattu siten, että työllisyysnäkymät ovat hyvät. Jäsenistömme on työllistynyt hyvin monenlaisiin tehtäviin aina pääjohtajatasolle saakka, myös ns. ”perinteisten maatalousalojen” ulkopuolelle.”

Kemia kärsii vahvojen professioammattien varjossa

Kemiaa pääsi opiskelemaan 26,8 prosenttia hakijoista. 416 hakijasta vain 46 oli merkinnyt kemian ensisijaiseksi hakutoiveekseen. Liikkanen arvioi, että kemia on tyypillinen kakkosvaihtoehto: ”Haasteenamme on ehkä vahvojen professioammattien vaikutus. Moni kemiaa lukiossa lukeva tähtää opiskelemaan lääketiedettä. Kemian alan pitäisi saada enemmän viestittyä, että mitä kaikkea kemistin koulutuksella voi tehdä. Monella ei ole alasta niin selkeää ammatillista mielikuvaa.”

Liikkasen mukaan syitä alhaisiin hakijamääriin voikin etsiä alan työmahdollisuuksien tunnettuudesta; kemistin monipuoliset uravaihtoehdot ei avaudu lukiolaisille tai edes kaikille alaa opiskeleville. Kemianteollisuus käsittää perusteollisuuden lisäksi mm. bio-, lääke-, muovi-, kumi-, öljy-, petro-, maaliteollisuuden. Loimu ry:n mukaan kemistejä sijoittuu myös teknologiateollisuuteen, kaupan alalle, metsäteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, valtion tutkimuslaitoksiin ja virastoihin, eri koulutusasteille opettajiksi sekä terveydenhuoltoon.

Lähde: Kauppalehti, Helsingin yliopisto, Loimu ry

Kommentoi

Samankaltaisia juttuta