Varusmiesliitto haluaa edistää tasa-arvoa yhtenäistämällä käytäntöjä miesten ja naisten välillä. Yhä useampi naispuolinen halutaan myös suorittamaan asepalvelus.
Kuluneen vuoden aikana toisilleen ennestään tuntemattomat naiset ovat tutustuneet toisiinsa lenkkipoluilla keskustellakseen maanpuolustuksesta. Ilmiön takana on Varusmiesliiton vapaaehtoisen asepalveluksen työryhmän järjestämät naisten lenkit.
– Kun valmistauduin asepalvelukseen, toivoin, että olisi jokin naisten verkosto, jossa yhtäältä kuulla intin käyneiden naisten vinkkejä asepalvelukseen ja toisaalta saada vertaistukea samassa tilanteessa olevilta tytöiltä. Päätimme Varusmiesliitossa yhdistää asiaa tuntevat ja tiedon tarvitsevat, Varusmiesliiton hallituksen jäsen ja vapaaehtoisen asepalveluksen työryhmän puheenjohtaja Onerva Aalto sanoo.
Aalto toimii vapaaehtoisen asepalveluksen työryhmässä yhdessä liiton varapuheenjohtajan Mari Pinomäen kanssa. Työryhmä on pohtinut, miten naisille voitaisiin tuoda lisää tietoa palveluksen suorittamisesta. Naisten lenkkitapahtuma on osoittautunut hyödylliseksi.
– Lenkit on suunnattu kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneista naisille. Mukana on ollut ihmisiä ketkä eivät ole tehneet päätöstä palvelukseen lähtemisestä, mutta pohtivat sitä parhaillaan, Pinomäki kertoo.
– Parhaimmillaan osallistujia lenkeillä on ollut kolmisenkymmentä henkilöä.
Varusmiespalvelukseen hakeutumista pohtivilla naisilla on ollut paljon käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin ei löydy helposti vastausta internetistä etsimällä. Siksi kasvokkain kohtaamisesta ja ajatusten vaihtamisesta on saatu konkreettista hyötyä.
– Lenkkejä on tähän mennessä järjestetty Helsingissä ja Turussa yhteensä neljä kertaa. Tämän vuoden viimeiset lenkit järjestetään marraskuussa Helsingissä, Pinomäki kertoo.
”Parhaimmillaan osallistujia lenkeillä on ollut kolmisenkymmentä henkilöä.”
Mari Pinomäki
Varusmiesliiton tavoitteena on saada naiset kiinnostumaan enemmän asepalveluksen suorittamisesta. Liiton varapuheenjohtajan Mari Pinomäen mukaan pitkällä tähtäimellä tavoitellaan kuitenkin kokonaan tasa-arvoista asevelvollisuutta.
– Yksi kärkiteemoistamme on tasa-arvoinen asevelvollisuus, jolloin koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Meidän mallissamme on asepalvelus, siviilipalvelus ja kansalaispalvelus, joiden väliltä tulisi valita.
Varusmiesliiton mukaan vain toiseen sukupuoleen sidottu asevelvollisuus ei tuo Puolustusvoimien palvelukseen parhaiten varusmiespalveluksesta selviytyviä yksilöitä. Toisaalta kuitenkin todetaan, että järkevää ei ole kouluttaa koko ikäluokkaa, vaan valita parhaat yksilöt palvelukseen.
– Tarkoitus on saada 20 tuhatta asevelvollista vuosittain inttiin, ja jos vapaaehtoisesti ei saada, niin silloin Puolustusvoimat voisi määrätä tietyt henkilöt suorittamaan varusmiespalveluksen, Pinomäki kertoo.
Miesten ja naisten kutsuntoja on nyt pilotoitu muutamissa maakunnissa, joka on Pinomäen ja Aallon mukaan myönteistä. Kaksikko toivoo toimintatavasta kuitenkin pysyvää.
– Kutsuntojen laajentaminen myös naisille on ollut järkevää. On outoa, että aikaisemmin ne ovat olleet erikseen. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja miksi muutenkaan sukupuolen perusteella ketään pitäisi erotella.
– Miksi tuvissa voidaan olla nykyään yhdessä jos edes kutsunnoissa ei voi olla, Pinomäki ihmettelee.
Näin kutsuntoja tasa-arvoistetaan
Puolustusministeriön asettama kutsuntojen kehittämistyöryhmä kertoi tammikuussa, että kaikille 17-vuotiaille tulisi järjestää maanpuolustuspäivä omissa oppilaitoksissaan. Päivän aikana nuorille jaettaisiin tietoa asevelvollisuudesta, maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta.
Maanpuolustuspäivä ei korvaisi kutsuntoja, vaan tarjoaisi lisää tietoa kutsuntaikään liittyvistä velvoitteista ja lisäisi nuorten naisten tietoisuutta mahdollisuuksista hakeutua palvelukseen. Aikaisemmin ongelma on ollut, että kutsunnat ovat käytännössä ainoa paikka, jossa tietoa palveluksesta on jaettu. Nyt ajatus varusmiespalveluksen lähentymisestä halutaan istuttaa jo aikaisemmassa vaiheessa nuorten mieliin.
Kutsuntojen kehittämistyöryhmä esitti myös, että koko ikäluokalle järjestettäisiin yhtenäiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa sukupuolesta riippumatta. Täten Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus yhdistettäisiin siten, että samalla käynnillä voitaisiin arvioida opiskelukyky ja palveluskelpoisuus. Etuna nähdään myös se, että opiskeluympäristössä nuori tunnetaan entuudestaan, ja siten tarkastuksen laatu voi parantua.
– Uudistettujen terveystarkastusten kautta yhteiskunnalle muodostuisi nykyistä kattavampi tilannekuva nuorten terveydentilasta ja mahdollisista tukitarpeista. Kaikki nämä toimenpiteet tukevat korkean maanpuolustustahtomme ylläpitämistä ja vahvistamista, työryhmän puheenjohtaja Sami Nurmi kommentoi.
Teksti: Joni Määttä
Kuva: Mari Pinomäki