Ida Hulkko ei ole tavanomainen opiskelija, sillä opiskelijabileiden sijaan hän on viettänyt aikansa uimahalleissa. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on vaatinut aikatauluttamista.
TEKSTI: Soili Kalliokoski
Huippu-uimari Ida Hulkko aloitti englannin kielen opiskelun Tampereen yliopistossa vuonna 2020. Hulkon fuksivuotta eli ensimmäistä opiskeluvuotta varjosti korona, jonka myötä etäopiskelu lisääntyi ja opiskelijatapahtumat vähenivät. Hulkko ei halunnut korona-aikana ottaa riskiä sairastumisen suhteen, eikä bilettäminen olisi sopinut muutenkaan hänen aikatauluihinsa.
— Urheilun takia jätin paljon tapahtumia välistä. Voidaan varmasti laskea yhden käden sormilla opiskelijatapahtumat, joissa kävin kandivaiheessa. Olisi tosin hauska osallistua vielä joihinkin suuriin opiskelijatapahtumiin.
Hulkolla oli tavoitteena valmistua kandiksi ennen kesän 2024 Pariisin olympialaisia, ja siinä tavoitteessa hän onnistuikin. Tavoitteeseen pääseminen vaati kuitenkin tiukkaa aikatauluttamista sekä muutamia uhrauksia.
Aamulla uimaan, päivällä luennolle
Tavallisesti Hulkon päivät alkoivat aamu-uinnilla, jonka jälkeen oli luentoja. Sitten päivä jatkui opiskelulla ja lounaalla, jota seurasi taas treenit.
— Tosi hyvin on pystytty muokkaamaan minun harjoitusrytmiäni. Vaikka uimahallissa tietysti ollaan aina niillä tietyillä ajoilla, jotka meillä on annettu. Sinne ei voi milloin tahansa mennä ottamaan omaa rataa ja alkaa treenaamaan.
Hulkko toteaa, että aikataulutus ja suunnittelu ovat mahdollistaneet urheilun ja koulun yhdistämisen.
— Urheilijana olen tottunut siihen, että minulla on pieni aikaikkuna tehdä niitä asioita, koska se rytmi on niin hektistä.
Hulkko toteaa, että ”minuuttiaikataulusta” on myös hyötyä, sillä koulujuttujen palauttamista ei voi viivytellä. Aikataulun avulla Hulkko on pystynyt myös jakamaan energiaansa tasaisemmin koulutehtäville.
— Siinä ei oikein auta miettiä, että teen sen tehtävän ehkä huomenna. Se on pakko tehdä ajallaan. Minulla on sellainen sisäsyntyinen ominaisuus, että asiat tehdään mieluiten pikkuhiljaa ajoissa eikä vikana päivänä, koska silloin vikana päivänä ei todellakaan ole aikaa.
Huono ala itsenäiseen opiskeluun
Hulkon mukaan urheilun ja opiskelun yhdistäminen on toiminut hänelle yllättävän hyvin.
— Yliopisto antaa tosi suuret mahdollisuudet omien opiskelujen ja kurssien muokkaamiseen sekä aikataulujen suunnitteluun. Se on jo itsessään helpottanut paljon, mutta valitsin kuitenkin niin sanotusti huonon alan.
Hulkko kertoo, että kielten opiskeluun sisältyy yleensä paljon läsnäolopakkoa ja ryhmätyötä. Asioita ei ole voinut opiskella itsenäisesti suoraan kirjasta.
— Se on semmoinen ainut, mikä itsellä hidasti opintoja. Eli en voinut kaikkea suorittaa omaan tahtiin etänä. Meillä ei ole sellaisia kursseja, mitkä menisivät vain tenttimällä läpi.
Hulkko toteaa, että kielten opinnot kestävät aina kaksi periodia yhden sijaan, mikä hidastaa Hulkon luomaa opiskelurytmiä. Yksi periodi, joka voi sisältää erilaisia kursseja, kestää yleensä seitsemän viikkoa koulusta riippuen.
— Kun on koulua joka viikko ja monta tuntia päivässä, niin ei pysty pakkaamaan opintoja tiiviiseen tahtiin. Siksi minulla oli tavoitteena suorittaa kandidaatin tutkinto neljään vuoteen kolmen sijasta.
Kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi pitää olla 180 opintopistettä kerättynä sekä kandidaatin tutkielma tehtynä.
Urheiluyhteisö opiskelijayhteisön korvaajana
Hulkon poikkeava opiskeluaikataulu aiheutti hänelle myös hieman harmia, sillä se vaikeutti muihin opiskelijoihin tutustumista.
— Sitä myötä ei oikein tullut luotua sellaisia tosi läheisiä suhteita muihin opiskelijoihin, kun ei ollut paikalla.
Hulkko miettii näin jälkeenpäin, että olisi ollut kiva päästä lähemmäksi Tampereen opiskelijayhteisöä.
— Se jäi varmasti omasta aloitteellisuudesta kiinni. Ja ehkä olosuhteista, mitkä sitten itsellä vaan oli. En itsessään kadu mitään, mutta totta kai asioita olisi voinut tehdä myös toisin.
Hulkolla opiskelijayhteisöä on korvannut hänen mukaansa tuttu urheiluyhteisö.
— Urheiluyhteisössä olen vielä aktiivisemmin kiinni, mutta kyse on taas valinnoista.
Urheilu ykkönen, opiskelu kakkonen
Voisi kuvitella, että tavoitteellinen urheilu sekä yliopisto-opiskelu kävisi raskaaksi pidemmän päälle, mutta Hulkko kokee opiskelun hyvänä vastapainona urheilulle.
Koulutehtävien teko on auttanut häntä irtaannuttamaan ajatukset urheilusta.
— Olen urheilussa satakymmenen prosenttia mukana koko ajan, niin suorituksia jää vatvomaan ja pohtimaan. Ne ovat olleet sellaisia hetkiä, mitkä sitten hidastavat sitä omaa kehitystä, kun ei pääse niistä huonoista treeneistä samalla tavalla yli.
Hulkolla on ollut aina selkeä näkemys siitä, että hän haluaa tehdä kaksoisuraa. Urheilu on hänellä kuitenkin edelleen ykkösenä ja opiskeltava ala kakkosena.
— Kun on ollut ammattiurheilija ja urheilen edelleen täysiä, niin olen aina sanonut, että harrastan koulunkäyntiä.
Vaikka Hulkko onkin tehnyt koulua hieman rennommin ja pienemmillä tunneilla, niin ei hän koe, että se olisi vaikuttanut opiskelun laatuun. Päinvastoin.
— Urheilusta olen oppinut sen, että mitä enemmän vaivaa siihen laittaa, niin se ei välttämättä näy sitten lopputuloksessa yhtään sen enempää.
Kun urheilu ja koulu ovat vieneet Hulkon energiaa, niin ystävät ovat auttaneet lataamaan akkuja.
— Koulu vie henkistä puolta ja urheilu fyysistä. Olen tottunut siihen, että minulla on monta rautaa tulessa.
Englantia ruohonjuuritasolla
Hulkolle on aina ollut selvää, että hän haluaa tehdä kansainvälistä työtä jollain tasolla. Niinpä Hulkon hyvä kielipää sekä vuosi floridalaisessa yliopistossa innostivat opiskelemaan englannin kieltä.
— Kun tulin takaisin Suomeen, niin huomasin, että tykkäsin englannin kielellä opiskelusta.
Opiskelujen alkuvaihe tuotti Hulkolle kuitenkin hieman haasteita.
— Alkuun oli kirjallisuus- ja kielipainotteista asiaa, että siinä mennään todella syvälle kielioppiin. Kuvittelin, että puhun tosi hyvin englantia, mutta yliopistotutkinnossa mennään totta kai ihan sinne ruohonjuuritasolle.
Kirjallisuustutkimus ja analyysit eivät olleet Hulkon juttuja, mutta ensimmäisten opiskeluvuosien jälkeen, hän sai ohjata opiskelujaan häntä kiinnostaviin aiheisiin.
Nyt Hulkko jatkaa monikielisen viestinnän maisteritutkintoon, jossa englanti jatkuu, mutta viestintää painotetaan enemmän.
Selkänahasta revittyä työtä
Hulkko on toiminut 3–4 vuotta yrittäjänä koulun ja urheilun ohella. Hän on keskittynyt digitaaliseen markkinointiin sekä sisällöntuotantoon.
— Ne ovat olleet itselle mielekkäitä asioita ja olen asettanut sellaiset tavoitteet, että haluan tehdä töitä niiden eteen. Minulla on ollut pienen aikavälin tavoitteita isommassa kuvassa. Oli se sitten lukukausi tai opintopiste kerrallaan. Urheilussa tulostavoitteet ovat sellainen, mikä itseä motivoi eteenpäin.
Toisin kuin ehkä moni muu opiskelija, niin Hulkko ei ole joutunut painimaan taloudellisten ongelmien kanssa.
— Pitää sanoa, että minulla on ollut hyvä tilanne. Johtuen tietenkin siitä, että olen tehnyt yrittäjänä töitä ja pystynyt pyörittämään sitä omaa kokonaistaloutta. Urheilun kautta tulevat tuet ovat todella huonot. Eli se on ollut sitä omasta selkänahasta revittyä työtä.
Hulkko toteaa, että ei hän töillään ole rikastunut, mutta taloudellisen vapauden hän on saavuttanut.
— Olen pystynyt elämään rennommin, ja olen siitä todella kiitollinen.
Hulkko ei ole joutunut esimerkiksi miettimään, mitä ruokaa kaupasta hän voi ostaa. Rahaa hänellä on sanojensa mukaan kulunut eniten ruokaan.
Menestyksekäs uintiura muutti suunnitelmia
Nyt maisterivaiheeseen siirtyessään Hulkko muistelee parhaita hetkiä kandiajaltaan.
— Pienet hetket opintojen varrelta. Monilla on varmasti opiskelijatapahtumat ja sellaiset mitkä itselläkin, mutta pitää sanoa, että myös ne mielenkiintoiset kurssit.
Hulkko toteaa, että on hienoa huomata, miten oma ammattitaito ja asiantuntijuus alaa kohtaan kehittyvät.
— Varsinkin näin urheilijana helposti se identiteetti rajautuu pitkälti sen urheilun varaan. Kun on muodostunut sellaista akateemista ja tulevaisuuden työn identiteettiä, niin mielestäni ne ovat olleet tosi palkitsevia hetkiä.
Tulevaisuuden haaveita Hulkolla riittää ja ne ovat myös muuttuneet ajan saatossa. Hulkko suunnitteli pitkään suorittavansa asepalveluksen jossain muodossa.
— Pitää myöntää, että tässä vuosien varrella on ehkä tempautunut siihen urheiluun. Kauan asepalvelusta mietin, mutta haluan urheilla niin pitkään kuin pystyn.
Hulkko ajatteli, että olisi suorittanut asepalveluksen uransa jälkeen, sillä hänen mukaansa kilpauinnin yhdistäminen asepalvelukseen olisi haastavaa. Hulkon uintiura on jatkunut menestyksekkäästi, joten hänen mukaansa hyvää väliä asepalvelukselle ei ole tullut.
— Olen tehnyt kaikkea muuta tässä ohella, niin se on selkeästi jäänyt. Olen hyväksynyt sen, että on ok, että suunnitelmat muuttuvat. Se ei vähennä sitä minun arvoajatteluani, joka on ollut niiden inttisuunnitelmien taustalla.
