Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan (Jesaja 2:4).
Teksti Alec Neihum
Yllä mainitun kaltaiset raamatunkohdat ympäröivät Tonya, 38, kun hän varttui Jehovan todistajien yhteisössä. Maailmanlopun odottamista korostava kristillisperäinen liike on tunnettu paitsi ovelta ovelle kiertävistä saarnaajista, myös erityiskohtelustaan asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä.
Siinä missä moni tavallinen suomalainen nuorimies hehkuttaa jo yläasteella aikovansa hakea laskuvarjojääkäriksi tai tykkimieheksi, Tonylla kumpikaan vaihtoehto ei käynyt mielessä. Jehovan todistajat eivät yksinkertaisesti opettele sotimaan – niinhän Tonylle oli opetettu.
Ikää karttui, ja lopulta kutsuntakirje saapui. Tony kyllä kävi kutsunnoissa, mutta vain hakemassa lykkäystä: hänellä ei ollut edelleenkään aikomustakaan lähteä asepalvelukseen.
Lykkäystä irtosi, ja halutessaan Tony pystyi välttämään ase- ja siviilipalveluksen suorittamisen kokonaan. Sama koskee kaikkia Jehovan todistajia. Erillinen laki vapauttaa heidät ase- ja siviilipalveluksen suorittamisesta.
Jehovan todistaja saa kutsunnoissa aina kolme vuotta lykkäystä asepalveluksen suorittamisesta 29-vuotiaaksi asti, jolloin hänet voidaan pysyvästi vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.
Maailmanlopun odottamista korostava kristillisperäinen liike on tunnettu erityiskohtelustaan asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä.
Tämä tapahtuu kuitenkin vain yhdellä ehdolla. Jehovan todistajan tulee osoittaa olevansa aktiivinen seurakunnan jäsen. Se tarkoittaa kuukausittaista raporttia omasta julistustyöstä sekä mahdollisia muita työtehtäviä – ja juuri tämän ehdon takia Tony päätyi käymään siviilipalveluksen.
”Nuorena oli menoa ja meininkiä, ja vaikka olinkin vielä kovasti uskossa, alkoivat muutkin asiat olla mielessä kuin se valtakunnansali. Pikkuhiljaa aloin yksinkertaisesti ajatella, että jos käyn siviilipalveluksen, minun ei tarvitse miettiä sitä hommaa”, Tony muistelee.
Jehovan todistaja saa kutsunnoissa aina kolme vuotta lykkäystä asepalveluksen suorittamisesta 29-vuotiaaksi asti.
Tony päätyi käymään siviilipalveluksen, ja lopulta eroamaan Jehovan todistajista. Kuvituskuva.
Lähipiiri hyväksyi siviilipalveluksen
Tony päätyi suorittamaan siviilipalvelustaan paikalliseen päiväkotiin.
”Koko kokemus oli Lapinjärveä myöten mielenkiintoinen ja seikkailun omainen. Olin ollut jo pitkään ansiotyössä, joten sivari oli vuoden loma ansiotyöstä”, Tony kertoo.
“Vaikka olinkin vielä kovasti uskossa, alkoivat muutkin asiat olla mielessä kuin se valtakunnansali.”
Päiväkodissa Tonyn uskonnollinen tausta ei tullut ilmi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
”Kun oli joulukirkko, kerroin, etten voi osallistua siihen, koska olen Jehovan todistaja. Muissa tilanteissa todistajuuteni ei tullut ilmi.”
Vaikka toisinkin voisi kuvitella, Tonyn lähipiiri otti nuorenmiehen siviilipalveluksen vastaan hyvin. Tämä johtui siitä, että liikkeen korkeinta päätäntävaltaa New Yorkista käsin käyttävä Jehovan todistajien hallintoelin oli vuonna 1996 linjannut liikkeen hyväksyvän siviilipalveluksen. Asiasta kertoneessa liikkeen uskonnollisen lehden Vartiotornin numerossa vieläpä teroitettiin, että jos joku valitsee suorittavansa siviilipalveluksen, seurakunnan ei pidä puuttua päätökseen sen koommin.
Pian siviilipalveluksen jälkeen Tony alkoi vahvasti kyseenalaistamaan uskoaan ja erosikin lopulta liikkeestä. Nykyään Tony sanojensa mukaan saattaisi valita suorittavansa asepalveluksen, ”ihan jo kokemuksen takia”.
”Jos olisin Jehovan todistajana valinnut asepalveluksen, minut olisi erotettu välittömästi. Säännön mukaan olisin menettänyt kaikki läheiseni ja sukulaiseni. Sen jälkeen minua ei olisi enää ollut, olisin ollut kuin kuollut heille”, Tony kertoo.
Vartiotorni on Jehovan todistajien lehti. Vuonna 1996 liikkeen korkeinta päätäntävaltaa käyttävä hallintoelin hyväksyi siviilipalveluksen. Asiasta kerrottiin myös Suomessa julkaistussa Vartiotorni-lehdessä. Kuvakaappaus.
Taustalla Mooseksen laki ja evankeliumi
Jehovan todistajien ajatukset asevelvollisuudesta tulevat syvältä liikkeen perusideologiasta sekä suoraan Raamatusta.
Muun muassa Mooseksen kymmenestä käskystä viidennen, ”Älä tapa”, katsotaan olevan peruste sille, miksi asepalvelus ei ole Jehovan todistajalle vaihtoehto. Lisäksi todistajat vetoavat esimerkiksi Matteuksen evankeliumiin, jossa Jeesus käskee apostoliaan pistämään miekkansa tuppeen, sillä ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu”.
”Jehovan todistajat pyrkivät puolueettomuuteen niin poliittisissa kuin sotilaallisissakin asioissa. He tulkitsevat Raamattua niin, että kristityn ei tule opetella tappamaan”, Tony selittää.
Jehovan todistajat kokevat uskontonsa olevan ainoa tapa välttää Harmageddon, maailmanlopun sota, jossa Jehovan todistajia lukuun ottamatta lähes kaikki muut tuhotaan. Liike suhtautuu ulkopuolisiin uskontoihin ja uskonnottomuuteen kielteisesti.
Mikäli joku eroaa todistajayhteisöstä, katkaistaan häneen välit usein täysin. Tätä kutsutaan karttamiseksi.
Tonyn mielestä huomattava osa todistajista ei tosiasiassa ikinä saakaan mahdollisuutta valita asevelvollisuuskysymyksessä toisin.
”Valtaosa Jehovan todistajista on heidän omia lapsiaan. Jehovan todistajien lapset elävät ja hengittävät yhtä näkemystä. Voi vain miettiä, minkälaiseksi maailmankuva muotoutuu ja missä ympäristössä tehdään päätöksiä vakaumuksesta”, Tony tykittää.
Maaliskuun alussa puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoitti puolustusministeriössä tehtävän selvitystä siitä, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus.
Vapautuksilla on kauaskantoiset vaikutukset
Vuonna 1987 säädetty Jehovan todistajien asevelvollisuutta koskeva laki on ollut keskustelun kohteena vuodesta toiseen.
Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö on kritisoinut Jehovan todistajien saamaa erityiskohtelua. Maaliskuun alussa hän ilmoitti puolustusministeriössä tehtävän selvitystä siitä, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus. YK:n ihmisoikeuskomitea on puolestaan penännyt Suomea laajentamaan erityiskohtelu myös muille vakaumuksensa puolesta ase- tai siviilipalveluksesta kieltäytyville.
Asiaa on puitu myös käräjillä. Helsingin hovioikeus vapautti helmikuussa siviilipalveluksesta kieltäytyneen miehen syytteistä. Samalla hovioikeus linjasi Jehovan todistajien erityiskohtelun syrjäytyvän totaalikieltäytyjiä. Vaikka todistajien erityiskohtelusta onkin säädetty laki, hovioikeus piti sitä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisena.
Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö on kritisoinut Jehovan todistajien saamaa erityiskohtelua.
Päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on todennut vievänsä asian korkeimpaan oikeuteen.
Vapautuslakia säädettäessä ei Tonyn mukaan ole mahdollisesti osattu huomioida sen vaikutusta Jehovan todistajien sisäiseen dynamiikkaan. Kun lykkäys on edellyttänyt aktiivista julistustoimintaa, on tämä luonut nuorille miehille tarpeen työskennellä liikkeen puolesta jopa aktiivisemmin kuin oikeasti mieli tekisi.
”Laki vaikuttaa myös ylipäätään siihen, ottavatko nuoret kastetta. Otin itse kasteen 16-vuotiaana, ja kyllähän se vapautuslaki siihen vaikutti. Siinä vaiheessahan sitä miettii tulevia kutsuntoja aika paljonkin, sillä jotain asian suhteen pitää tehdä.”
Tony on tehnyt aiheesta jopa kyselyn entisten Jehovan todistajien vertaistukiryhmässä. 25 vastaajasta 11 ilmoitti vapautuslain vaikuttaneen huomattavasti päätökseen mennä kasteelle tai jatkaa Jehovan todistajana, vaikka liike ei olisikaan enää tuntunut omalta jutulta.
Näin ollen Tony katsoo vapautuslain sitouttavan nuoria Jehovan todistajia yhteisöönsä iässä, jossa monella ei ole vielä valmiuksia tehdä suuria maailmankatsomuksellisia valintoja. Tilannetta pahentaa huomattavasti se, että valinnat ovat varsin peruuttamattomia. Jos Jehovan todistaja eroaa yhteisöstään, hän menettää karttamissäännön johdosta Tonyn mukaan kaikki tärkeimmät sosiaaliset suhteensa.
Tony tiivistääkin laillisen erityisvapauden asepalveluksen suorittamisesta olevan vetovoimatekijä yhteisölle, jonka sääntöihin kuuluu karttamissäännön kaltainen ihmisoikeudellinen epäkohta.
”Lakia säädettäessä ei ole otettu koskaan huomioon uskonliikkeille ja suljetuille yhteisöille ominaisia piirteitä ja psykologisia ilmiöitä”, Tony lataa.
25 vastaajasta 11 ilmoitti vapautuslain vaikuttaneen huomattavasti päätökseen mennä kasteelle tai jatkaa Jehovan todistajana, vaikka liike ei olisikaan enää tuntunut omalta jutulta.
”Lakia pitäisi ehdottomasti muuttaa”
Kun Tony itse kävi kutsunnoissa, vapaalippu vapautukseen tuntui oikeudenmukaiselta – vaikka sen saivatkin vain Jehovan todistajat.
”Ei sitä asiaa edes ajatellut. Jehovan todistajat ajattelevat, että he ovat sen omilla ansioillaan ansainneet.”
Nyt, liikkeestä erottuaan, Tony toteaa lain tuntuvan hyvin epäreilulta.
”Mitään perusteluja erityiskohtelulle ei ole. Lakia pitäisi ehdottomasti muuttaa. En ota kantaa siihen, mihin suuntaan, mutta tällä hetkellä se ei ole mitenkään oikeudenmukainen.”
Tonyn sukunimeä ei julkaista hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi
