Teksti: Saana Sjöblom-Hasselblatt
Varusmiespalveluksen poikkeusjärjestelyistä oli tarkoitus palata vaiheittain takaisin normaaliin, mutta maan heikentynyt epidemiatilanne laittoi jo aloitetut toimenpiteet jäihin.
Puolustusvoimat ryhtyi sopeuttamaan varusmiespalveluksen järjestelyjä koronatilanteesta johtuen ensimmäisen kerran keväällä 2020. Sen jälkeen uudet toimintatavat, kuten esimerkiksi varusmiesten jaottelu ryhmiin sekä pidemmät kiinniolo- ja lomajaksot, ovat tulleet tutuksi monille varusmiehille. Palveluksessa on ollut pandemian aikana nimittäin jo viiden eri saapumiserän varusmiehiä, alkaen 2/19-saapumiserässä aloittaneista johtajakoulutuksen käyneistä sekä muista vuoden palvelleista. Vaikka tilanne näytti armeijaan tänä alkuvuonna suunnanneille jo valoisammalta, tulevat pandemia-ajan toimintatavat tutuksi vielä ainakin 1/22-saapumiserän alokkaille.
Rajoitusten purkaminen oli jo hyvällä mallilla
Joulun alla Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Tällä tarkoitetaan siirtymistä takaisin laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin koronaepidemian hallinnassa, mikä ohjasi myös Puolustusvoimat tiukentamaan koronarajoituksia ja keskeyttämään jo aloitettujen rajoitusten purkamisen joukko-osastoissa välittömästi. Vuoden lopussa oltiin paikoittain ehditty aloittaa jo purkusuunnitelman kaksi ensimmäistä vaihetta, joihin kuului muun muassa kasvomaskien käyttövaatimuksesta luopuminen sekä sotilaskotien avaaminen osastoittain käytettäviksi.
– Kaikkialla ei ollut kahta vaihetta vielä aloitettu, koska alueellinen tilanne ei ollut sillä tasolla. Siirtyminen tasolta toiselle oli joukko-osastojen komentajan päätettävissä. Nyt kaikissa joukko-osastoissa palataan purkutoimenpiteitä edeltävään toimintamalliin, joka oli käytössä ennen marraskuuta. Meillä on kuitenkin onneksi hyvät ja käytännössä hyväksi todetut toimintamallit koronatilanteessa toimimisesta, Puolustusvoimien verkkoviestintäpäällikkö Ossian Hartig kommentoi vuodenvaihteen kynnyksellä.
Varusmiesten jaksottelulla mahdollistetaan joukko-osastojen valmius- ja koulutusedellytykset sekä toimintakyvyn ylläpito, kun eri ryhmiin kuuluvat varusmiehet eivät ole varuskuntien sisällä tekemisissä keskenään. Sen lisäksi että Puolustusvoimien toimintaa mukautetaan tarpeen vaatimilla tavoilla koronatilanteen hallitsemiseksi, voivat varusmiehet tehdä myös osansa kaikille mieluisan ja turvallisen palveluksen eteen.
– Koska varuskunnissa palvelee ja majoittuu paljon ihmisiä tiiviissä tiloissa, on tärkeää noudattaa henkilökunnan antamia ohjeita, jotta virus ei pääse leviämään. Kyseessä on kaikille tutut asiat, kuten yskimishygieniasta huolehtiminen, käsien huolellinen pesu, kasvomaskit ja niin edelleen. Eli tuttuja asioita esimerkiksi kouluista ja työpaikoilta, Hartig huomauttaa.
Nyt kun jo useampi saapumiserä on suorittanut varusmiespalveluksensa kokonaan korona-aikana, ollaan Puolustusvoimissa nähty epidemiatilanteen vaikutuksia palvelukseen.
– Yhteisöllisyys on paikoitellen jopa kasvanut korona-aikana ja koulutustavoitteisiin on päästy, mutta tietenkin joillekin pitkät kiinniolojaksot voivat ainakin aluksi tuntua raskailta, Hartig toteaa.
Varusmiesten rokotuskattavuus linjassa koko kansan datan kanssa
Puolustusvoimat suosittelee, mutta ei painosta, koronarokotuksen ottamista ennen palveluksen aloittamista. Lisäksi varusmiehille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille tarjotaan mahdollisuus ottaa koronarokote ensimmäisten palvelusviikkojen aikana.
– Varusmiesten koronarokotuskattavuus on linjassa koko kansan datan kanssa. Kahta rokotusannosta vastaava suoja on yli 80 prosentilla varusmiehistä. Tarkka luku tietenkin elää koko ajan, Hartig kertoo.
Varusmiehille annettava rokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty-valmistetta, joka on mRNA-rokote. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämän hetkisen ohjeistuksen mukaisesti mRNA-rokotteen tehosteannos annetaan 12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotteesta. Kaikille palveluksessa rokotteen saaneille määrätään rokotuksen jälkeen vähintään kolmen vuorokauden ajaksi kevyttä palvelusta, mutta rokotteen saaminen tai ottamatta jättäminen ei vaikuta muutoin varusmiespalvelukseen.
Rajoituksia voidaan purkaa joukko-osastoittain
Puolustusvoimien rajoitusten alkuperäisessä purkusuunnitelmassa oltaisiin voitu palata helmikuussa 2022 epidemiatilanteen niin salliessa koronaa edeltäviin, täysin normaaleihin varusmieskoulutuksen järjestelyihin. Esimerkiksi käsihygieniaan oltaisiin kuitenkin kiinnitetty edelleen erityistä huomiota. Purkutoimenpiteiden aloittamisen aikataulu perustui siihen, kun kaikilla varusmiehillä olisi ollut mahdollisuus täyden rokotesarjan saamiseen lokakuun loppuun mennessä.
Rajoituksia ryhdytään purkamaan tulevaisuudessa taas, kun viranomaisten antama koronaohjeistus sen sallii ja Puolustusvoimien koronatilanne on hallinnassa. Ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä, edetäänkö jatkossa aiemman vai uuden suunnitelman mukaan. Rajoituksia voidaan kuitenkin purkaa joukko-osastoissa eri tahtiin, sillä tilannetta tarkastellaan aina paikallisesti.
Vuonna 2020 varusmiehillä todettiin 98 varmistettua koronavirustartuntaa. Vuoden 2021 tartuntatilasto näkyy alla olevasta taulukosta.
Varusmiesten varmistetut koronavirustartunnat vuonna 2021
Tammi–helmikuu 145
Maaliskuu 246
Huhtikuu 208
Toukokuu 31
Kesäkuu 5
Heinäkuu 274
Elokuu 164
Syyskuu 75
Lokakuu 96
Marraskuu 41
Joulukuu 88
Yhteensä 1 373 tapausta
