Teksti: Antti Kylmänen
Kuva: Puolustusvoimat
Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen komitea esittää kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan 26. marraskuuta 2021 julkaistussa mietinnössään. Komitea haluaa, että tulevaisuudessa sekä miehet että naiset ovat velvoitettu osallistumaan kutsuntoihin.
– Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Kaikki kansalaiset tulee nykyistä vahvemmin liittää tähän velvollisuuteen, komitean puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.
Käytännössä uudistuksen myötä nykyiset asevelvollisten kutsunnat ja vapaaehtoisen palvelukseen hakeutuvien naisten valintatilaisuudet yhdistettäisiin. Kutsuntatilaisuuksien järjestäminen koko ikäluokalle fyysisenä kohtaamisena tarkoittaisi komitean arvion mukaan noin 500 tilaisuutta vuodessa.
Syy sille, miksi komitea tavoittelee kutsuntajärjestelmän laajentamista, on pienenevät ikäluokat. Lisäksi Suomessa on komitean mukaan kasvava määrä nuoria, jotka eivät terveytensä puolesta aloita varusmiespalvelusta tai kykene suorittamaan sitä loppuun.
Parlamentaarinen komitea listaa mietinnössään monia muitakin keinoja asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen ja maanpuolustustahdon vahvistamiseen. Näihin lukeutuvat muun muassa siviilipalveluksen kytkeminen vahvemmin osaksi Suomen kokonaisturvallisuutta, reserviajan merkityksen vahvistamista osana asevelvollisuutta sekä yhdenvertaisuuden edistäminen.
Naiset helpommin siviilipalvelukseen
Siviilipalvelus on jatkossakin vakaumukseen perustuva tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Komitea haluaa kuitenkin kehittää sitä enemmän valtion tarpeista lähteväksi järjestelmäksi.
Komitean tavoitteena on, että siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin jatkossa hyödyntää enemmän eri valmiustilanteissa ja että he olisivat paremmin käytettävissä myös muissa kuin sotilaallisissa kriiseissä. Esimerkiksi koronakriisin aikana siviilipalvelusvelvollisia ei ole voitu hyödyntää samalla tavalla kuin varusmiehiä ja reservissä olevia asevelvollisia.
Merkittävää muutosta siviilipalvelukseen enteilee esimerkiksi komitean ehdotus naisten vapaaehtoisen siviilipalveluksen mahdollistamisesta. Tällä hetkellä nainen voi päätyä siviilipalvelukseen vain vapaaehtoisena aloitetun asepalveluksen kautta, keskeyttämällä asepalveluksen 45 vuorokauden jälkeen. Puolustusministeriö on muuttamassa aikarajan 30 vuorokauteen. Komitean esittämän uudistuksen myötä naisten olisi mahdollista hakeutua vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen suoraan ilman, että he käyvät ensin asepalveluksessa.
Mietinnön valmisteluun osallistunut siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta näkee, että naisten vapaaehtoisen siviilipalveluksen selvittäminen on tärkeä asia.
– Siitä on ollut aiemminkin puhetta, mutta nyt se on nostettu tavoitteeksi parlamentaarisen komitean paperissa eli on tahtotilaa mahdollistaa siviilipalvelus naisillekin, Reijonen sanoo.
Siviilipalvelus säilyy vuoden mittaisena
Asevelvollisuuskomitea ei ehdottanut mietinnössään siviilipalveluksen 347 päivän keston lyhentämistä. Vasemmistoliitto jätti tämän takia mietintöön eriävän mielipiteen. Perusteluissa mainitaan muun muassa, että YK:n ihmisoikeuselimet ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International pitävät nykyistä siviilipalvelusaikaa rangaistusluontoisena.
Reijosen mukaan siviilipalveluksen pituuden säilyttämistä puolustaneet argumentoivat palveluksen kokonaisrasittavuuden olevan suurin piirtein samalla tasolla kuin varusmiespalveluksen, vaikka palvelusaika olisi päivissä pidempi.
– Siviilipalveluksessa olet kiinni palvelustehtävissä tosiallisesti noin kahdeksan tuntia päivässä ja loppu on vapaa-aikaa.
Parlamentaarisen komitean mietinnössä esitetyt uudistukset ovat vasta tavoitteita. Niiden on tarkoitus antaa perusteet asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiselle ja päätöksenteolle. Asevelvollisuusuudistus tulee näillä näkymin voimaan seuraavalla hallituskaudella eli aikaisintaan vuonna 2023. Lopullisen päätöksen uudistuksesta tekee hallitus.
