Varusmiehet voivat itse vaikuttaa eri tavoin armeijan toiminnan ympäristövaikutuksiin. Puolustusvoimat kehittää ympäristösuojeluaan noin 150 toimenpiteellä. Varusmiesten jätteiden lajittelua halutaan tehostaa entisestään.
Raskas metsäleiri on päättymässä ja kotiinlähtö jo mielessä. Hautaisiko vähät roskat nopeasti maahan vai veisikö ne lajiteltuna oikeaan kierrätyspisteeseen? Ensimmäinen vaihtoehto voi houkuttaa väsynyttä varusmiestä, mutta Puolustusvoimien mielestä ehdottomasti oikea roskien osoite on kierrätyspiste.
”Jätteiden lajittelua tulee tehostaa. Se on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme Puolustusvoimien ympäristönsuojelun kehittämisessä, ja se näkyy varusmiesten ja henkilöstön koulutuksessa myös jatkossa”, sanoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ympäristösektorin johtaja Tytti Martikainen.
Termi ympäristöystävällisyys kuulostaa Martikaisesta vieraalta, kun puhutaan Puolustusvoimista.
”Se ei tarkoita sitä, etteikö ympäristöasioita huomioitaisi toiminnan suunnittelussa ja itse toiminnassa.”
Varusmiehille ympäristösuojelu näkyy eri tavoin. Ampumaradoilla hylsyt kerätään pois maastosta. Pullojen palautusjärjestelmän avulla varusmiestoimikunnat voivat saada rahaa, jolla voivat kehittää omaa toimintaansa. Harjoituksissa rajoitetaan liikkumista tai leiriytymistä pohjavesialueella.
Ympäristösuojelu ei ole armeijassa enää mitään näpertelyä. Tavoitteena on esimerkiksi luontoarvojen turvaaminen puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla ja sotaharjoitusten ympäristönsuojelun huolellinen järjestäminen. Nämä ovat vain osa ympäristönsuojelun pitkän aikavälin suunnitelmaa, joka sisältää yhteensä noin 30 tavoitetta ja noin 150 toimenpidettä ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.
Käytännössä Puolustusvoimat kiinnittää huomiota maaperän ja pohjavesien suojeluun, vaarallisten aineiden käsittelyn hallintaan, pintavesien ja erityisesti meriympäristön suojeluun, materiaali- ja energiatehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, jätehuoltoon sekä melun ja tärinän hallintaan.
”Esimerkiksi vuodesta 2012 lähtien ampuradoilla on rakennettu melua vaimentavia ampumakatoksia sekä maaperän ja pohjaveden suojausrakenteita”, Martikainen kertoo.
Yle uutisoi viime syksynä, että Puolustusvoimat tehosti räjähteiden kierrätystä hankkimalla siihen tarkoitetun robotin. Automatisoitu laite purkaa ilmantorjuntatykkien kranaatteja ja raskaiden konekiväärien patruunoita. Sytyttimien ja nallien vaaralliset aineet saadaan talteen, ja kranaattien hylsyt ja kuoret entistä paremmin kiertoon.
Energia- ja ilmasto-ohjelmalla on puolestaan asetettu Valtioneuvoston linjausten mukaiset energiansäästötavoitteet ja toimenpiteet, joilla osallistutaan ilmastomuutoksen hillitsemiseen.
Ympäristövaikutusten hallinnassa tyhjän karkkipussin jättäminen telttakeksin kupeeseen voikin tuntua jo varsin harmittomalta yksityiskohdalta. Se on kuitenkin osa kokonaisuutta.
”Yhtenä ympäristönsuojelun periaatteena on ymmärtää jokapäiväisen toiminnan vaikutukset.”
Miten siis varusmiehet voisivat omalta osaltaan edesauttaa ympäristönsuojelua?
”Siivoamalla omat jäljet varuskunta- ja harjoitusalueilla. Viemällä lajitellut jätteet oikeisiin keräyspisteisiin. Tai esimerkiksi suojaamalla maaperä imeytysmatolla ajoneuvoja tankatessa”, Martikainen ohjeistaa.
Teksti ja kuva Teemu Leppänen
