Kouluvuoden päättyminen on aina lähes yhtä jännittävää kuin sen alkaminen. Oli kyse sitten ensimmäisen todistuksen saamisesta alakoulussa tai valkolakin päähän laittamisesta lukiossa, määrittelee lukuvuoden lopetus pitkälti asenteemme kohti tulevaa. Joitakin heikon arvosanan näkeminen mustana valkoisella voi lannistaa, kun taas toiset motivoituvat jatkamaan opintiellä vapaaehtoisesti vielä mahdollisimman pitkään.
Joskus eteen voi tulla kuitenkin odottamaton välivuosi, jos mieluinen opiskelupaikka ei tärpännyt ensimmäisellä yrittämällä. Uusi elämäntilanne voi tuntua tuoreesta ylioppilaasta pitkältä ja pelottavalta ajalta, jos oli jo asennoitunut jatkamaan suoraan korkeakouluun. Uuteen elämäntilanteeseen kannattaa suhtautua kuitenkin kunnianhimoisesti siitä huolimatta, ettei päässyt kulkemaan alun perin suunnittelemaansa polkua pitkin.
Ensinnäkin, välivuosi on harvoin täysi kalenterivuosi, kun ottaa huomioon aikaisen valmistautumisen taas seuraavan kevään pääsykokeisiin. Toiseksi, sen aikana voi kasvaa ja kehittyä valtavasti, ja kokea paljon uusia asioita kuten esimerkiksi varusmiespalveluksen. Vaikka palveluksen aloittamismääräys olisi nimittäin vasta seuraavan vuoden tammikuun tai heinäkuun saapumiserään, voi armeijan leiviin yrittää aina päästä aiemminkin. Nyt 2/20-saapumiserään ei luonnollisesti enää ehdi mukaan, mutta 2/21-saapumiserään määrätyillä alokkailla on mahdollisuus pyytää siirtoa halutessaan jo tammikuulle. Monille ei-toivotun välivuoden aiheuttamaa ahdistusta voi helpottaa tieto siitä, että palveluksen voi käytännössä ehtiä suorittamaan välivuoden aikana puolessa vuodessa tai yhdeksässä kuukaudessa siten, että korkeakouluopinnot on mahdollista aloittaa jo seuraavana syksynä.
Mikäli välivuosi ilman koulua, töitä tai armeijaa painaa mieltä eikä aikaisemmaksi anominen aluetoimistosta onnistu, on myös siviilipalvelus avoin vaihtoehto nuorille asevelvollisille. Naiset eivät valitettavasti ehdi hakea ja suorittaa varusmiespalvelusta 12 kuukauden sisällä lakkiaisista, koska hakuaika naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on aina vasta maaliskuussa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa kuitenkin erinomaisia maanpuolustukseen tutustuttavia kursseja niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan välivuoden aikana muutakin kuin miten jämähtää sohvalle. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla menossa jonnekin. Kuten inttikin opettaa: yleensä kiirehtiessä päätyy vain odottamaan.
Toivon, että näiden kansien välistä löytyy kiinnostavia uusia havaintoja teille asevelvollisille siviili- tai varusmiespalveluksessa, abeille koulun penkillä tai parhaillaan välivuotta viettäville nuorille. Oli suuntasi seuraavaksi mikä tahansa, seuraa sitä päämäärätietoisesti. Ase- ja oppivelvollisuuden suorittaminen ovat ainakin opettavaisia matkoja, mutta kaikkia elämässä hyödyllisiä asioita ei löydy kirjoista tai kasarmilta. Välillä on myös mentävä, nähtävä ja koettava.
Saana Sjöblom-Hasselblatt
Kirjoittaja on Varusmies-lehden päätoimittaja
