Lähes jokainen asevelvollisuutta ja asepalvelusta suorittava on törmännyt sanalliseen tai fyysiseen seksuaaliseen häirintään. Härskeimmillään loukkaavat sanat eivät ole kuitenkaan tuvissa tai röökipaikalla, vaan keskustelufoorumeilla, jonne inttiä käyvät lähettävät naispuolisten palvelustovereidensa kuvia.
Teksti Hanna Tuulonen
Kuvat Varusmiesliitto
Yksi netin pahamaineisimmista foorumeista on vuonna 2011 avattu Ylilauta, jonka toiminta perustuu anonymiteettiin ja jolla on päivittäin kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Yksi Ylilaudan monista osioista on Sota ja armeija. Sen alla on useita keskusteluja, eli lankoja, jotka käsittelevät intin arkea, tornareita, sotaa, tiettyjä joukko-osastoja – ja varusnaisia.
Yksi tällainen lanka on vuonna 2015 aloitettu Inttimuijat -niminen keskustelu. AP, eli langan alunperin aloittanut henkilö kirjoittaa: “Elikkäs tähän lankuliin kaikki kuumimmat inttimuijat ylipäätänsä saapumiseriä 2/14 ja 1/15. Palveluspaikka ja nimi myös plussaa. Voi toimia!”
Lankoihin on kommentoitu ja lähetetty useita varusnaisten kuvia, linkkejä heidän Instagram-tileihin sekä tietoja palveluspaikoista. Niissä toivotaan myös tietyissä varuskunnissa palvelevien naisten kuvia, ja kysellään sen “pienen tiukan blondin” nimeä.
Vastaavia lankoja on Ylilaudassa useita ja ne saattavat olla varuskunta- tai yksikkökohtaisia. Viimeisimmät ovat vuodelta 2018.
Keskusteluissa naisia kutsutaan tupapilluiksi, tissieläimiksi, huoriksi ja ämmiksi. Kommentoijien mielestä naiset ovat intissä harrastaakseen seksiä, ja että he ylenevät esimiestehtäviin vain “suupalveluiden” tai Puolustusvoimien asettaman naiskiintiön ansiosta.
Vastaavanlaisia kommentteja löytyy nimimerkeillä myös vauva.fi:stä, josta tosin Ylilaudan kaltaiset huorittelut ja ronskeimmat sanat on moderoitu pois.
Ei rajoitu sosiaaliseen mediaan
Varusnaisten ulkonäköä, luonnetta ja tekoja käsittelevät kommenttiketjut ovat olleet olemassa jo vuosien ajan. Eräs nainen, jonka kuvia jaettiin varusnaisia käsittelevässä keskustelussa, kertoo Varusmies-lehdelle, että hän ei ollut tietoinen hänestä jaetuista kuvista tai kommenteista.
”Karu fakta on se, että tuota tapahtuu paljon.”
“Onhan tuo törkeää levittää toisten yksityisen sosiaalisen median tilejä tai läähättää anonyymisti jonkun hyvälle pepulle. Karu fakta kuitenkin on se, että tuota tapahtuu paljon”, nainen kertoo.
Hänen mukaansa loukkaava käytös ei rajoitu sosiaaliseen mediaan. Myös varuskunnissa ehdotuksia ja vinkkailuja tulee paljon sekä kasvotusten että viestien välityksellä.
“Kun esimerkiksi kävin toisen varusnaisen kanssa salilla, monelta tyypiltä tuli viestiä, että olimme kuulemma olleet kyykkäämässä. Tieto tällaisesta – kuten myös perättömät huhut esimerkiksi seksin harrastamisesta – leviävät todella nopeasti.”
Kokelaana palvellut varusnainen puolestaan kertoo, että hän kuuli miespuolisilta palvelustovereiltaan Ylilaudalla käytävistä keskusteluista jo palvelusaikana. Myöhemmin hän löysi keskustelufoorumilta langan, jossa hänen ja hänen kanssaan samassa tuvassa asuneen varusnaisen ulkonäköä vertailtiin keskenään.
“Tuntuu hirveältä tajuta, että samat kaverit, joiden kanssa ollaan taisteluharjoituksissa kovat piipussa, kirjoittelee tällaista”, kokelaana palvellut nainen kertoo.
Etenkin uusien naisalokkaiden sosiaalisen median tilejä selattiin perusteellisesti.
Kolmas nimettömänä pysyttelevä, vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut nainen sanoo, että hänen varuskunnassaan ja yksikössään etenkin uusien naisalokkaiden sosiaalisen median tilejä selattiin perusteellisesti.
“Siellä väkisinkin muodostuu sen ympäristön kautta tietynlainen varusnaisen rooli. Itse yritin karsia naisellisiksi koetut piirteet pois siksi, että en halunnut provosoida. Intissä pääsee vähemmällä, kun pitää matalaa profiilia.”
Nainen uskoo, että keskustelufoorumien kaltainen keskustelu siviilissä tai työkavereiden välinen kuvien jakaminen ei ikinä olisi hyväksyttävää, vaikka sitäkin tapahtuu.
“Intissä se on kuitenkin kaikille normaalia.”
Reilu neljäsosa naisista ja alle joka kymmenes mies kokee seksuaalista häirintää palveluksen aikana. Häirintä on sekä fyysistä että sanallista, ja yksi sen muoto on netissä tapahtuva anonyymi kommentointi ja kuvien jakaminen.
Naiset pelkäävät ilmoittaa häirinnästä
Tampereen yliopistossa vuonna 2012 tehdyn Sukupuolten tasa-arvo puolustusvoimissa -tutkimuksesta ilmenee, että naisiin liittyvä seksuaalissävytteinen juoruilu ja muut härskit jutut ovat osa palveluksen arkea, jota naisten olisi opittava sietämään.
Sietämiseen kuuluu myös epämiellyttävästä käyttäytymisestä ilmoittamatta jättäminen. Naiset pelkäävät usein, että esimiehelle tehtyä ilmoitusta seksuaalisesta häirinnästä ei oteta vakavasti ja että asiasta kertominen lisää naisten ulkopuolisuutta miesvoittoisessa ryhmässä.
“Käytännössä ilmoituksen tekeminen vaatisi sen, että jotain todella kamalaa tapahtuisi. Ja sittenkin nainen on siinä tilanteessa, että asettumalla kurssiveljeään ‘vastaa’ hän voi heittää hyvästit sotilasuralleen, koska ilmoituksen tehnyt leimautuu väkisin”, kertoo naisupseeri Tampereen yliopiston tutkimuksessa.
Häirintään syyllistyy useimmiten vertainen, mutta myös varusmiesjohtajat ja kantahenkilökunta.
Vuonna 2017 julkaistun Naisten ja miesten vuorovaikutus ja osallisuus asepalveluksessa tasa-arvon näkökulmasta -tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää kokee enemmän kuin joka neljäs nainen (27 prosenttia) ja alle joka kymmenes mies (7 prosenttia). Häirintään syyllistyy useimmiten vertainen, mutta myös varusmiesjohtajat ja kantahenkilökunta.
“Ylemmältä sotilasarvolta saatu tietynlainen huomio saattaa saada palan nousemaan kurkkuun. Tilanne on tosi ahdistava, koska armeijassa opetetaan niin vahvasti kunnioittamaan auktoriteettia. Ei sitä silloin osaa laittaa omaa etuaan opitun edelle”, vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut nainen kertoo.
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kirjoittaa joulukuussa 2017 julkaistussa tiedotteessa, että varusmiespalveluksessa arvostetaan hyviä käytöstapoja ja ihmisen kunnioittamista, ja että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. Hänen mukaansa Puolustusvoimat kehittää myös muun muassa ilmoitusmenettelyjä, joiden avulla seksuaaliseen häirintään voidaan puuttua.
Lähitulevaisuudessa pääesikunnan oikeudelliselle osastolle onkin tulossa puhelinnumero, johon epäasiallisesta käytöksestä voi ilmoittaa, jos asian hoitaminen omassa yksikössä tai joukko-osastossa ei tunnu onnistuvan. Lisäksi varuskuntia on käsketty varmistamaan, että kaikki ilmoituskanavat ovat nähtävillä ilmoitustauluilla.
Pääesikunnassa ei oltu tietoisia Ylilaudalla jaettavista varusnaisten kuvista ja keskustelufoorumeilla heihin kohdistuvasta kirjoittelusta.
Netissä tapahtuvaan kirjoitteluun ja kuvien jakamiseen Puolustusvoimien ei ole kuitenkaan yhtä helppo puuttua, eikä pääesikunnassa oltu tietoisia Ylilaudalla jaettavista varusnaisten kuvista ja keskustelufoorumeilla heihin kohdistuvasta kirjoittelusta. Erityissuunnittelija Esa Janatuisen mukaan Puolustusvoimien on kuitenkin ehdottomasti puututtava asiaan.
“Tällaisen kirjoittelun on loputtava. Se on meidän periaatteiden ja yhdenvertaisuussuunnittelun vastaista. Kaikenlainen halventava kielenkäyttö on kiellettyä, ja tämä koskee myös nettikirjoittelua. Meidän pitää varmaan lähettää varusmiehiä kouluttaviin joukko-osastoihin tällainen muistutus ja käsky, joka on välitettävä varusmiehille”, Janatuinen sanoo.
Ylilautalaiset vastaavat
Ylilaudan ylläpitäjä ja omistaja Aleksi Kinnusen mukaan Ylilaudan kaltaista kieltä näkee myös Facebookissa ja muissa yhteisöpalveluissa, joissa ollaan omilla nimillä. Hänen mukaansa Ylilauta ei ole tämän suhteen mitenkään erityinen, vaikka anonyymi onkin.
Kinnunen vastasi Varusmies-lehden kysymyksiin sähköpostin välityksellä ja lähettämällä vastaukset Ylilaudalle. Vastauksessaan hän kirjoittaa, että internetissä on normaalia, että toista keskustelijaa haukutaan alakielisin termein.
Loukkaantuminen tai pahastuminen ainoastaan pahentaa tilannetta.
“Se ei tarkoita, että vastapuoli ajattelisi kyseisen henkilön olevan homoseksuaali tai että homoseksuaalisuus olisi huutelijan mielestä jotenkin huono juttu. Tämän vuoksi nämä ovat yleisiä ja tämän vuoksi niistä ei pitäisi loukkaantua tai edes pahastua. Loukkaantuminen tai pahastuminen ainoastaan pahentaa tilannetta, koska avaa ovet internet-trolleille”, Kinnunen kirjoittaa.
“Osin tämä anonyymi kommentointi onkin siis henkireikä, jonne puretaan se paska, joka koetaan muualla, koska yhteiskunta ei enää niitä rajoja aseta”, yksi Ylilaudan nimetön tarkentaa Kinnusen vastausta.
Varusmies-lehden nimettömänä keskustelufoorumille lähettämiin kysymyksiin tuli useita vastauksia, joissa toimittajaa haukuttiin ja kyseenalaistettiin. Muutamat käyttäjät kuitenkin kommentoivat myös asiallisesti. Yhden mukaan osasyy seksuaaliseen häirintään voi olla se, että pieneen ja kohtuullisen suljettuun tilaan laitetaan 100 miestä ja 10 naista.
“Sitten kun ollaan viikko tai kaksi kiinni niin alkaa ihan hormonit hyrräämään ja tämä purkautuu valitettavasti seksuaalisena häirintänä.”
Sama ilmiö toistuu myös Ylilaudalla.
Toinen käyttäjä kommentoi, että Ylilaudalla olevat, varusnaisia koskevat yleistävät kommentit johtuvat nimenomaan siitä, että naisia armeijassa on huomattavan pieni määrä. Hän jatkaa, että sama ilmiö toistuu myös Ylilaudalla.
“Nimellä kirjoittavia on hyvin pieni osa ja osa niistä on ärsyttäviä, jonka seurauksena ihan kaikki nimellä kirjoittajat ovat idiootteja”.
Kolmas lehden kysymyksiin vastannut huomauttaa myös, että yhden langan viestien takana voi olla esimerkiksi yksi tai kaksi henkilöä, jotka laittavat monta eri viestiä esiintyen aina uutena kommentoijana.
Kun selaa Ylilaudalla käytävää keskustelua huomaa, että tarkoituksella provosoivien tai loukkaavien kommenttien sävy onkin usein sama, ja että tällaisten kommenttien sekaan mahtuu myös asiallisia ja varusnaisia puolustavia kommentteja. Yhdessä langassa kaksi kirjoittajaa ihmetteleekin “missä böndevaruskunnassa pyörii näin junttia väkeä jotka eivät kykene hyväksymään naisia” ja että tällainen naisviha “taitaa olla ylilaudan oma juttu”.
Naiset pelkäävät usein, että esimiehelle tehtyä ilmoitusta seksuaalisesta häirinnästä ei oteta vakavasti. Ylilautalaisten mukaan yksi syy häirintään voi olla se, että naisia on armeijassa vähän miehiin verrattuna.
Luottamus koetuksella
Kokelaana vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneen naisen mukaan keskustelufoorumien keskusteluissa näkyy se, että miehet ja naiset ole vielä oikeasti tasa-arvoisia asepalveluksen suorittajia.
“Yhden tai muutaman henkilön kirjoittelun perusteella ei tietenkään voi leimata kaikkia varusmiehiä. Mutta koska nimettömyyden takia ei tiedä, kuka tai kuinka moni kommentoi tai jakaa kuvia, se heikentää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kaikkiin oman joukkueen jäseniin.”
Varusmiesliiton puheenjohtaja Jaakko Kivistö tuomitsee varusnaisten kuvien levittämisen keskustelufoorumeilla sekä kaiken seksuaalisen ahdistelun ja syrjinnän.
”Itseään koskevat kuvat ja kirjoitukset voi ilmiantaa Ylilaudan ylläpidolle.”
”Itseään koskevat kuvat ja kirjoitukset voi ilmiantaa Ylilaudan ylläpidolle, ja vakavissa tapauksissa kannattaa kääntyä poliisin puoleen. Varusnaisten kuvien jakaminen ja heistä halventavasti kirjoittaminen ei kuitenkaan lopu näin. Puolustusvoimien on pidettävä huolta siitä, että tällainen käytös ja sen hiljainen hyväksyntä eivät ole kuulu palvelusarkeen.”
Yksi Ylilaudan anonyymeistä kirjoittajista toteaa, että naisten palveluksen vähätteleminen ei ole ole seurausta Ylilaudasta, vaan Suomessa vallitsevasta ”Röh Räh TYäMIÄS AKAT KEITTIÖÖN”-ilmapiiristä, joka periytyy isiltä pojille.
“Sitä mukaan, kun yleinen ilmapiiri toivon mukaan Suomessa muuttuu, muuttuu myös keskustelu Ylilaudalla.”
