Teflon Brothers -yhtyeestä tuttu räppäri Heikki Kuula on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Hän saa elinkeinonsa musiikista, mutta haluaa olla mukana tekemässä parempaa tulevaisuutta yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamalla.
Teksti: Saana Sjöblom
Kuvat: Marek Sabogal
Helsinkiläinen Heikki Kuula tunnetaan muun muassa rap-artistina ja Teflon Brothers -yhtyeen jäsenenä, mutta hän on paljon muutakin – kuten esimerkiksi perheenisä, tuottaja, taiteen maisteri ja viestinnän medianomi. Vielä lapsena Kuula vierasti esiintymistä, mutta nykyään hän kiertää Suomea työnsä puolesta jopa 200 päivänä vuodessa.
– Halusin lapsena taidemaalariksi, elokuvaohjaajaksi tai kirjailijaksi. En olisi voinut kuvitellakaan, että aikuisena esitän työkseni musiikkia, Kuula muistelee.
Kiinnostus luovaa työtä kohtaan on kulkenut Kuulan matkassa alusta asti. Ennen hän keskittyi kuitenkin enemmän visuaaliseen viestintään, kun taas tänä päivänä hänen arkensa pyörii pitkälti vuodesta 2006 asti toiminnassa olleen Teflon Brothers -bändin puikoissa yhdessä Pyhimyksen ja Volin kanssa.
Työ pitää Kuulan kiireisenä, mutta aikaa riittää aina myös perhearjelle ja muille projekteille. Viimeisimpänä hän avasi kahden ystävänsä kanssa sushiravintolan Suomen vanhimpaan ostoskeskukseen Munkkivuoreen.
– Keikkamme ovat pääosin viikonloppuisin, joten voin viettää perheen kanssa jopa enemmän aikaa tällä tavalla kuin tavallista 40 tunnin arkityötä tehdessä.
Arki tien päällä
Kuula kuvailee liikkuvan toimiston ja itsensä työllistämisen huokuvan vapauden tunnetta. Uransa parhaana saavutuksena hän pitää onnistumistaan yhdistää taideharrastus ja elinkeino. Perheensä elättäminen taiteilijana ja yrittäjänä aina eläkkeelle siirtymiseen asti on yksi Kuulan keskeisimmistä tavoitteista.
– Harvat räppärit voivat tehdä tätä työtä elääkseen. Itse en ajattele, että minulla olisi tiettyä uraa, vaan teen jatkuvasti satunnaisia itseäni kiinnostavia asioita.
Motivaatio ahkeruuteen saavutetaan Kuulan mukaan tekemällä juuri sitä, mistä pitää. Jos jokin asia ei miellytä, hän miettii voisiko sen sivuuttaa tai tekisikö joku muu sen mieluummin. Kuulan mielestä työ ei tunnu kuitenkaan työltä, kun saa tehdä haluamiaan asioita ja valita parhaat ystävät työkavereiksi. Jotkut hänen nykyisistä työsuhteistaan ovat säilyneet jopa varusmiespalveluksesta asti.
”En ajattele, että minulla olisi tiettyä uraa, vaan teen jatkuvasti satunnaisia itseäni kiinnostavia asioita.”
– Tutustuin peruskoulutuskauden tuvassa hyvään ystävääni, joka on muun muassa säveltänyt useita kappaleitani. Hänen avovaimonsa on puolestaan vaalikampanjapäälikköni, Kuula havainnollistaa.
Osaamisen hyödyntämistä intissä
Varusmiespalveluksen Kuula suoritti vuosina 2003–2004 Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Hän toimi siellä varusmiesgraafikkona ja -toimittajana. Kuulan palvelukseen sisältyviä tehtäviä olivat muun muassa varuskuntalehden Koukun taittaminen ja toimittaminen sekä visuaalinen suunnittelu joukko-osaston esikunnassa. Reservin tykkimiehen mielestä kokemuksesta on ollut hyötyä myöhemminkin elämässä.
– Intissä tekemäni graafinen suunnittelu näytti varmasti hyvältä CV:ssä. Sain kokemuksesta myös varmuutta pääsykokeisiin ja pääsin opiskelemaan visuaalista viestintää suoraan kotiutumisen jälkeen, Kuula toteaa.
Vain noin kymmenen prosenttia hakijoista pääsi tuolloin opiskelemaan viestintää Metropolia Ammattikorkeakouluun. Kuvataidepainotteisella luokalla yläkoulussa ollut Kuula oli tehnyt jonkin verran graafista työtä jo ennen varusmiespalveluksen suorittamista. Hän oli muun muassa työstänyt muutamia nettisivuja ja taittanut joitakin levyjen kansia.
Päivittäiseen työskentelyyn alalla Kuula sai kosketuksen vasta yhdeksän kuukautta kestäneen varusmiespalveluksen aikana. Hän kokee jokapäiväisen tekemisen nostaneen osaamisensa tuolloin aivan uudelle tasolle.
– Olen kaikkiaan hyvin tyytyväinen inttikokemukseeni. Kurinalaisuus ja irtiotto kotoa olivat todella hyväksi nuorelle miehelle, Kuula tuumii.
”Sain varusmiespalveluksessa tekemästäni työstä itsevarmuutta pääsykokeisiin.”
Esiintymistä vierastavasta lapsesta eduskuntavaaliehdokkaaksi
Musiikin ja muiden asioiden lisäksi Kuula on kiinnostunut myös politiikasta. Hän sai 7-vuotiaana kopioitua pihapiirin vanhemmilta lapsilta yhdysvaltalaisen rock-yhtyeen Public Enemyn kasetin, joka kasvatti hänen mielenkiintoaan yhteiskunnallista sanomaa kohtaan. Kuulalla on paljon seuraajia niin keikoilla kuin sosiaalisessa mediassa. Saamansa suosion myötä hän on kokenut mielipiteidensä kiinnostavan kansaa.
– Monet seuraavat tekemisiäni ja kysyvät mitä olen mieltä mistäkin. Olen siis ajautunut mukaan yhteiskunnalliseen tekemiseen myös työni puolesta.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Kuula on uransa aikana muun muassa kampanjoinut Greenpeacen kanssa jäätiköiden sulamisesta sekä suunnitellut Suomen Punaiselle Ristille rasisminvastaisen paidan. Hän pitää vuoden 2019 eduskuntavaaleja todella tärkeinä. Ehdokkaaksi asettunut Kuula puhuu muun muassa ilmastonmuutokseen puuttumisen ja lasten varhaiskasvatuksen kehittämisen puolesta.
– Lasten ja nuorten syrjäytyminen on asia, josta pitäisi keskustella enemmän. Nuorissa on tulevaisuus, joten heitä on tuettava ennen kuin ongelmista tulee ongelmia, Kuula painottaa.
Kuula toivoo hartaasti, että myös nuoret aikuiset käyttävät äänioikeuttaan.
– Muut tekevät päätökset, jos nuoret eivät äänestä. Voimmeko luottaa esimerkiksi keski-ikäisten kunnianhimoon ilmastonmuutokseen liittyvissä ratkaisuissa, jos he eivät ole näkemässä päätöstensä seurauksia?
”Politiikkaa ei voi olla seuraamatta, sillä sitä on kaikkialla”
Nykyistä asevelvollisuutta Kuula toivoo kehitettävän enemmän nykyajan tarpeiden mukaiseksi. Hänen mielestään esimerkiksi valinnanvapautta ja tasa-arvoa tulisi lisätä valmiusvelvollisuusmallilla. Kuula ei kannata aseistakieltäytyjien rankaisemista vankeudella.
Kuula iloitsee tässä vaiheessa kampanjaa saamastaan kannatuksesta. Hän tekee yhteiskampanjaa ystävänsä Janne Ruokosen kanssa, joka hakee Uudenmaan vaalipiiristä. Kuula on itse Helsingin vaalipiirissä, joten ystävyksillä ei ole kilpailuasetelmaa.
– Kampanja on startannut oikein hyvin. Jopa kadulla on tultu sanomaan, että minua aiotaan äänestää, Kuula kertoo kiitollisena.
”Nuorissa on tulevaisuus, joten heitä on tuettava ennen kuin ongelmista tulee ongelmia.”
Suomea ahkerasti kiertäessään Kuula on havainnut, että monilta on mennyt usko politiikkaan ja poliitikkoihin. Hän kuvailee ihmisten uskovan, että eduskunnassa puhutaan yhtä ja tehdään toista. Kuula aikoo tehdä kaiken voitavansa sen eteen, että tulevaisuuden lapsilla olisi Suomessa samat mahdollisuudet kuin mitä hänelle on tarjottu. Hän keskittäisi enemmän varoja juurikin nuorisotyöhön, maksuttomaan koulutukseen sekä muihin hyvinvointivaltion palveluihin.
Kuula pitää tärkeänä, että kaikille annetaan mahdollisuus pärjätä elämässä. Politiikka on hänen mukaansa keskeinen osa kaikkien arkea.
– Politiikkaa ei voi olla seuraamatta, sillä sitä on kaikkialla. Jos sanoo ettei seuraa politiikkaa, ei ehkä vain ymmärrä seuraavansa sitä.
