Ukrainan sota on kestänyt yli vuoden, eikä loppua ole näkyvissä. Sotilaiden ohella siviiliväestö on joutunut kohtaamaan hyökkääjän systemaattisen raa’an miehityspolitiikan.
Valtava inhimillinen kärsimys on jotain, mitä ei haluaisi koko ajan miettiä. Kuitenkin sodalta on lähes mahdoton välttyä. Uutisointia Ukrainalle annetusta sotilaallisesta ja humanitaarisesta avusta, sotilasasiantuntijoiden medialle antamia tilannekuvauksia, arvioita siitä, voiko Suomikin joutua hyökkäyksen kohteeksi.
Yksityishenkilöiden keräyksiä kaikenlaisen materiaalisen avun lähettämiseksi ukrainalaisille. Tavallisten ihmisten ahdistusta, uhmaa, uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Kaiken tämän kokemisen ytimessä meille taistelualueen ulkopuolella eläville on sosiaalinen media.
Somella on jo verraten pitkä historia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja informaation saannissamme, mutta älypuhelimien aikakaudella se on jatkuvasti vain laajentunut, syventynyt ja tihentynyt. Käsi tarttuu ajattelematta puhelimeen useammin vuorokaudessa kuin tiedostamme edes alitajunnan tasolla.
Somea on nykyään lähes mahdoton erottaa mistään toiminnasta tai sosiaalisen elämän osa-alueesta. Siitä on tullut viranomaisviestinnän keskeisin kanava sen välittömän tavoittavuuden takia. Vastaavasti yksittäiset poliitikot toimivat somessa ahkerasti. Samalla julkisen ja yksityisen välinen ero on hämärtynyt entisestään.
Tämä koskee myös sodasta tai muusta vastaavasta kriisistä tehtäviä, usein spontaanejakin somekommentteja ja niiden ympärillä käytäviä keskusteluja.
Ukrainan sota on levittäytynyt kaikkialle someen. Mielipidevaikuttamista on helppo havaita sotaa koskevien uutisten kommenttiosioissa, joissa näkee myös usein valeprofiilin takaa kommentoivien välisiä yhteenottoja – trollaussyytteet lentävät puolin ja toisin.
Myös – ja asetelmassa on mahdollista nähdä ironiaa – online-sotapeleistä on tullut taistelukenttiä. Pelien chateissa harrastettavan nokittelun ja uhon lisäksi pelien sisällä viitataan meneillään olevaan tosielämän sotaan.
Selvästi yleisimpiä ovat kuitenkin sodasta valtavalla voluumilla tuotetut meemit. Niihin on törmännyt sodan alusta asti jatkuvasti somesyötteissä. Kuka tahansa voi tehdä ja julkaista meemin hetkessä, ja tämä näkyy Ukrainan sodasta tehtailtujen meemien määrässä ja vastakkainasetteluissa. Toinen asia on, millainen vaikutus meemin kaltaisella someläpällä oikeasti on ihmisten mielikuviin ja -piteisiin.
Some on ihmiskunnan historian tasa-arvoisin ja globaalein kommunikointialusta. Se on mieletön juttu, mutta älkää päästäkö sitä ihon alle.
Parasta palvelusaikaa kaikille. Somessa törmätään!
Rami Mähkä
Kirjoittaja on mediakulttuurin dosentti ja digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Turun yliopistossa (Porin yliopistokeskus). Hän suoritti varusmiespalveluksensa Porin Prikaatissa 1993–1994.
