(38,8%) Pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona
(26,2%) Pyrkiä kehittämään ja laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä
(10,9%) Pyrkiä liittymään sotilasliitto NATO:n jäseneksi
(12,4%) Pyrkiä solmimaan puolustusliitto Ruotsin kanssa
(1,4%) Pyrkiä solmimaan puolustusliitto Venäjän kanssa
(0,9%) Ei mikään edellä mainituista
(9,4%) En osaa sanoa
Reserviläisliiton teettämän kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista toivoisi Suomen pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana. Seuraavaksi eniten kannatettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön kehittämistä ja laajentamista. Erityisesti liittoutumattomana pysymistä kannatettiin maaseudulla, kun taas kaupungeissa kannatus oli vähäisempää. Kaupungeissa Natoon liittyminen kiinnosti maaseutuja enemmän.
”Nato-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei mitattu jäsenyyden kannatusta perinteiseen ’kyllä vai ei’ -tapaan, vaan halusimme selvittää, miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa,” Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo tiedotteessa.
Kysymysksenä oli ”Miten Suomen tulisi mielestänne ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa?”, ja vastaajat saivat valita ainoastaan yhden vaihtoehdon. Kyselyyn vastasi reilu 1000 15–79-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Reserviläisliitto teetti saman kyselyn myös omilta jäseniltään, joiden joukossa Natoon liittymistä kannatettiin selvästi enemmän. Sotilasliittoa kannatti 28 prosenttia vastaajista. Liittoutumattomana pysymistä kannatti noin yhtä moni liiton jäsenistä.
Teksti Miika Kosloff
Kuva Joni Oksanen
