Varusmiehen taistelutaidoille on tarvetta lähempänä kuin luuletkaan nimittäin suussa. Taistelu on ajankohtainen, sillä vaikka varusmiesten suut ovat paremmassa kunnossa aiempiin tutkimuksiin verrattuna, on paraneminen pikkuhiljaa hidastunut. Varusmiespalveluksen aikana myös henkilöt, joilla ei ole aiemmin ollut reikiä hampaissa , voivat saada sellaisia mikäli elintavat muuttuvat reikiintymistä suosiviksi.
Tulokset käyvät hammaslääketieteen tohtorin Antti Kämpin väitöskirjasta Identifying dental restorative need in healthy young adults at individual and population level vuodelta 2015. Kämppi kertookin, että varusmiesten kannattaisi pitää hampaistaan huolta, sillä niillä syödään hamaan tappiin. Kertauksen ollessa opintojen äiti on hyvä kerrata suun omahoidon taisteluvarustus.
Teksti Tommi Wetterstrand ja Helena Stedt Kuvat Mirkka Hella
Mitä vastaan taistellaan
Suussa käynnissä olevassa taistelussa menestyminen edellyttää sitä, että tiedetään mitä vastaan taistellaan ja miksi taistellaan. Suussa on iso määrä erilaisia bakteereita, jotka kiinnittyvät hampaiden pinnoille. Näiden bakteereiden päälle kiinnittyy lisää bakteereita ja pian hampaiden pinnalle on muodostunut järjestäytynyt bakteeriyhdyskunta, biofilmi. Biofilmissä bakteerit pystyvät kommunikoimaan keskenään ja organisoimaan toimintojaan.
Biofilmin bakteerit ovat järjestäytyneet niin, että ne pystyvät suojautumaan elimistön puolustustekijöiltä. Mikäli biofilmiä ei säännöllisesti puhdisteta hampaiden pinnoilta hammasharjalla, alkavat biofilmissä olevat bakteerit aiheuttaa suussa ientulehdusta, hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta ja hampaiden reikiintymistä.
Vastustajan taktiikka ja huoltoyhteyksien häirintä
Suun bakteereja vastaan taisteltaessa onkin hyvä tietää vastustajan taistelutaktiikka. Hampaiden pinnalla oleva biofilmi on vahva, jos sen rakennetta ei rikota. Mikäli biofilmi saa kehittyä vapaasti hampaiden pinnalla, hammasväleissä ja ienrajassa, etenee se ikenien alle aiheuttaen ikenissä ientulehduksen.
Hoitamattomana ientulehdus muuttuu kiinnityskudossairaudeksi, jossa hampaiden kiinnityskudokset alkavat tuhoutua, mikä voi johtaa hampaan irtoamiseen. Nämä ongelmat voidaan ennaltaehkäistä säännöllisellä hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistamisella.
Suun bakteereja vastaan taisteltaessa onkin hyvä tietää vastustajan taistelutaktiikka.
Suussa olevat bakteerit muodostavat hammasta liuottavia happoja hiilihydraateista, joita sisältävät lähes kaikki ruoat ja juomat. Haitallisimpia näistä ovat sokerit, jotka aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Sokerien määrällä, laadulla ja käyttötavalla sekä käyttötiheydellä on vaikutusta hampaiden reikiintymiseen.
Nauttiessa hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa saavat suun bakteerit ravintoa ja muodostavat siitä happoja, jotka laskevat hampaan pinnan happamuutta, eli pH:ta. Tämän seurauksena hampaiden pinta alkaa liueta. Tätä kutsutaan happohyökkäykseksi. Mikäli happohyökkäyksiä on päivän aikana useita, alkaa hammas reikiintyä. Hampaiden pinnan liukenemista tapahtuu noin 20 minuuttia sokeripitoisten tuotteiden nauttimisen jälkeen, mikäli suuhun ei tule jatkuvasti lisää sokereita, joista bakteerit voivat muodostaa lisää happoja.
Tämän seurauksena hampaiden pinta alkaa liueta.
Happohyökkäyksen jälkeen suun ollessa tyhjillään hampaiden pinta kovettuu 2-3 tunnin ajan syljen sisältämistä mineraaleista. Kovettumisen jälkeen hampaisto on taas valmis uuteen happohyökkäykseen. Mitä useammin suuhun laitetaan ruokia tai juomia, joista suun bakteerit voivat muodostaa happoja, sitä todennäköisemmin hampaat reikiintyvät. Napostelun sijaan kannattaakin siis suosia ateriarytmiä, jossa ruokailut koostuvat 5-6 ateriasta ja janojuomana juoda vettä.
Ruokailun päätteeksi kannattaa nauttia ksylitolia, sillä ksylitoli vähentää suun happamuutta ja bakteerien muodostamia happoja hampaiden pinnalla. Lisäksi ksylitoli estää reikiintymistä aiheuttavien bakteerien kasvua ja toimintaa suussa sekä biofilmin määrää ja biofilmin tarttumista hampaiden pinnoille. Ksylitoli ei myöskään aiheuta happohyökkäystä, koska suun bakteerit eivät voi käyttää sitä ravintonaan. On hyvä muistaa, että ksylitolituotteet eivät kuitenkaan korvaa säännöllistä hampaiden harjausta.
Ksylitolituotteet eivät korvaa säännöllistä hampaiden harjausta.
Tiedustelu on aina askeleen edellä
Tässäkään taistelussa tunnustelija ei ole yksin, sillä tukena ovat taistelukokemusta omaavat tiedustelijat. Omaa suuta kannattaa säännöllisesti tunnustella, sillä ajoissa havaitut ongelmat ovat helpompia hoitaa kuin pitkälle edenneet. Vaikka suussa ei olisi kipua, on hyvä antaa ammattilaisen tehdä arvio suun tilanteesta.
Tiedustelijoina toimivat suun terveydenhuollon ammattilaiset, hammaslääkäri ja suuhygienisti. Hammaslääkärin tai suuhygienistin luona tulisi käydä tarkistuttamassa suu säännöllisesti vuoden tai kahden välein. Tarkastuksessa tutkitaan onko suussa reikiintyneitä hampaita, ientulehdusta tai kiinnityskudostulehdusta. Tämän lisäksi tutkitaan suun limakalvot, hampaiden kulumat ja purentatasapaino.
Henkilökohtainen taisteluvarustus
Varusmiehen suun omahoidon taisteluvarustus on henkilökohtainen. Varustus koostuu hammasharjasta, hammastahnasta sekä hammasvälien puhdistukseen sopivasta välineestä.
Hampaiden harjaus ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Hampaita harjatessa hammasharjan tehtävänä on puhdistaa hampaiden pinnat bakteereista rikkomalla hampaiden pinnalla oleva biofilmi. Biofilmin rikkominen ennaltaehkäisee hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta. Hammasharjalla ei pystytä kaikkia hammaspintoja puhdistamaan, joten hammasväleissä oleva biofilmi pitää puhdistaa siihen sopivalla välineellä.
Hammaslanka- tai lankain sopii ahtaisiin väleihin, kun taas isompiin väleihin hammasväliharja tai harjatikku. Suuhygienisti auttaa valitsemaan oikeanlaiset välineet ja opastaa niiden käytössä, sillä hammasvälien puhdistuskin on tekniikkalaji.
Fluori – hampaiden oma sirpaleliivi
Hammastahnassa oleva fluori muodostaa hampaiden pinnalle kerroksen, joka suojaa hampaita happohyökkäyksiltä. Fluori ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä vähentämällä bakteerien aineenvaihduntaa suussa. Lisäksi fluori auttaa hammaspinnan uudelleen kovettumisessa happohyökkäyksen jälkeen. Varusmiespalvelusta suorittava saa suositusten mukaisen määrän fluoria harjaamalla hampaat kahdesti päivässä kahden minuutin ajan hammastahnalla, jossa fluoridipitoisuus on 1450ppm.
Tärkeintä on suorittaa kahdesti päivässä kahden minuutin ajan.
Leiriolosuhteet muodostavat haasteen suun omahoidolle
Harjoitus leiriolosuhteissa voi kestää kaksikin viikkoa, jonka aikana on tärkeää poistaa biofilmi hampaiden pinnalta hammasharjalla. Leirillä suun omahoito voi kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa, sillä väsymys, ärtymys, kylmyys ja mahdollisesti jäätynyt tai tyhjä kenttäpullo saattavat piinata varusmiestä.
Leirillä suun omahoito voi olla vaikeaa toteuttaa.
Kämppi korostaa, että hammasharja- ja tahna kannattaa kärsivällisesti pakataan leirille mukaan. Mikäli hammastahna unohtuu, se ei ole vaarallista, sillä leiriolosuhteissa fluorihammastahna ei ole se tärkein tapa ehkäistä suusairauksia vaan hampaiden harjaus. Hammasharjan unohtuessa tupakaappiin voi biofilmiä poistaa esimerkiksi paperilla hampaiden pinnalta. Kämppi muistuttaa, että leirin jälkeen on tärkeää palata normaaliin rutiiniin suun omahoidossa, jolloin hampaat harjataan kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit puhdistetaan päivittäin.
Varusmiespalvelusaikana päivät kasarmilla tai leireillä voivat olla hektisiä. Hampaiden harjauksen voi suorittaa aamulla, keskipäivällä, iltapäivällä, alkuillasta, illalla tai yöllä. Tärkeintä on suorittaa se kahdesti päivässä kahden minuutin ajan.
Kämpin vinkit suun ja hampaiden terveyteen
- Harjaa hampaat hammasharjalla kahdesti päivässä
- Käytä fluorihammastahnaa molemmilla harjauskerroilla
- Puhdista hammasvälit päivittäin
- Vältä napostelua, syö 5-6 kertaa päivässä
- Aterian jälkeen nauti ksylitolia
- Juo janojuomana vettä
- Käy tarkistuttamassa hampaasi hammaslääkärillä tai suuhygienistillä säännöllisesti
Kirjoittaja opiskelee suuhygienistiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa ja on suorittanut varusmiespalveluksen Vekaranjärvellä 2008. Helena Stedt on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa.
