Maanpuolustustahto on suomalaisen puolustusratkaisun kivijalka. Se tiivistyy joukkoon kyselytutkimuksen kysymyksiä, niiden avulla saataviin prosenttilukuihin sekä niissä vuosittain tapahtuneisiin muutoksiin. Mutta mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme suomalaisten maanpuolustustahdosta? Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO2-tutkimushanke ottaa asiasta selvää.
Teksti: Lotta Saarenmaa
Kuvat: Saana Sjöblom
Marraskuun 2018 lopussa suomalaisissa medioissa kävi kuhina. Poliitikot olivat haastatteluissa toinen toistaan hämmentyneempiä – puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei kuitenkaan luvannut vielä soitella hälytyskelloja. Reaktiot saivat aikaan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen, vuosittain toteutettavan kyselytutkimuksen tulokset. Niissä heijastui suomalaisten asennemuutos puolustusjärjestelmää kohtaan. Vuonna 2017 yleistä asevelvollisuutta kannatti 81 prosenttia suomalaisista. Kuluneena vuonna prosentuaalinen kannatus oli laskenut seitsemän prosenttia. Vastaavaan tulokseen ei oltu törmätty yli puoleen vuosikymmeneen.
”84 prosenttia suomalaisista olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjensä mukaan.”
Yleisen asevelvollisuuden kannatuksen rajun laskun rinnalla vielä suurempaa huolta herätti suomalaisten maanpuolustustahdossa tapahtuneet muutokset. Viime vuonna 66 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Edellisenä vuonna prosenttiluku huiteli vielä 72 prosentin lukemissa. Erityisesti alle 25-vuotiaiden suomalaisten vastauksissa pudotus oli merkittävä. Sen sijaan suomalaisten maanpuolustustahto henkilökohtaisella tasolla oli pitänyt pintansa; 84 prosenttia suomalaisista olisi kyselyn perusteella valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjensä mukaan.
Maanpuolustustahdon prosentuaalinen lasku aiheutti mediamylläkän ja loi entistä enemmän painetta poliittiseen keskusteluun Suomen puolustusratkaisun tulevaisuudesta. Alentuneet prosenttiluvut herättivät huolta, mutta käydyssä keskustelussa ei noussut kertaakaan esiin pohdintaa siitä, mistä oikeastaan kannetaan murhetta. Maanpuolustustahto nähtiin koko suomalaisen puolustusratkaisun perustana, mutta kenenkään toimesta ei nostettu esiin keskeisintä kysymystä: Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme suomalaisten maanpuolustustahdosta?
Maanpuolustustahdon jäljillä
Suomalaisten suhtautumista maanpuolustukseen ja sodankäyntiin on pyritty mittaamaan jo sotien aikana. Varsinaisen suomalaisen maanpuolustustahto-tutkimuksen juuret ulottuvat kuitenkin 1950-luvulle, jolloin ensimmäinen maanpuolustustahtoa survey-metodilla mittaava tutkimus näki päivänvalon. Aina 2010-luvulle asti maanpuolustustahtoa on tutkittu pääasiassa mittaamalla. Tällä hetkellä sen tutkimuksessa haetaan kuitenkin uutta lähestymistapaa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) TAHTO2-tutkimushankkeen voimin. Hankkeen tavoitteena on selvittää suomalaisten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää entistä paremmin kansalaisten käsityksiä esimerkiksi kokonaisturvallisuudesta.
– Maanpuolustustahdon tutkimus on tärkeää, sillä koko puolustusjärjestelmämme, yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustusvelvollisuus, nojaavat siihen. Se kuvaa kansalaisen suhdetta maanpuolustukseen sekä kertoo tahtotilasta, jota puolustusratkaisumme vaatii toimiakseen, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg perustelee painottaen, että kriisitilanteen sattuessa tarvitaan koko kansan tuki ja panos poikkeustilasta selviytymiseen.
”Maanpuolustustahdon tutkimus on tärkeää, sillä koko puolustusjärjestelmämme, yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustusvelvollisuus, nojaavat siihen.”
TAHTO2-tutkimushanke on jatkoa kaksivuotiselle TAHTO1-projektille, joka tuli päätökseensä viime vuonna. TAHTO1-hankkeessa tutkimuksen kohteena ja haastateltavina olivat siviilipalvelusta suorittavat sekä varusmiespalveluksen suorittaneet henkilöt, jotka halusivat siirtyä reservistä siviilipalvelusvelvollisiksi. Ensimmäisen tutkimushankkeen yksi keskeisimmistä havainnoista oli, että maanpuolustus mielletään edelleen voimakkaasti palveluskokemusten ja armeijaan liittyvien mielikuvien kautta.
Viime vuonna käynnistyneen uuden tutkimushankkeen tavoitteena on laajentaa tuottamansa tieto ja sen pohjalta tehtävä analyysi koko suomalaista yhteiskuntaa koskevaksi. TAHTO2-hankkeessa keskiöön nousee erityisesti suomalaisten naisten suhde maanpuolustukseen ja hyvinvointivaltioon.
– TAHTO2-hankkeessa tarkastellaan maanpuolustustahtoa laajemmalla näkökulmalla. Tähän mennessä tehdyssä tutkimuksessa otanta on ollut kapea ja perustunut vain muutamiin yksittäisiin kysymyksiin. Tutkimuksessa käytämmekin käsitettä maanpuolustussuhde, sillä maanpuolustustahdon käsite on kapeampi ja epätieteellinen, Tallberg kuvailee.
Hänen mukaansa erityisesti suomalaisten naisten käsitykset maanpuolustuksesta ovat kiinnostavaa aineistoa, sillä vapaaehtoinen turvallisuus- ja maanpuolustuskoulutus kiinnostaa naisten keskuudessa tällä hetkellä enemmän kuin aiemmin.
”TAHTO2-projekti antaa myös naisille äänen maanpuolustusta koskevassa keskustelussa. ”
Uutta tietoa kansalaiskyselyn avulla
TAHTO2-tutkimusprojektin tutkimusaineisto on kerätty suuren kansalaiskyselyn avulla. Lisäksi tutkimusta varten haastatellaan turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien kansalais- ja järjestötoimintaan osallistuvia naisia sekä havainnoidaan arjen turvallisuuteen liittyviä koulutustilanteita. Taloustutkimuksen laatimaan kyselyyn oli mahdollista osallistua internetissä viime syksynä.
Kyselyn osa-alueet koostuivat TAHTO1-hankkeen pohjalta määriteltyihin maanpuolustussuhteen osa-alueisiin. Tutkijat tunnistivat niitä neljä: maanpuolustusasenteen, maanpuolustustoimijuuden, maanpuolustusluottamuksen sekä maanpuolustusosaamisen. Tallbergin mukaan maanpuolustussuhteessa eri asioiden keskinäiset yhteydet näkyvät mielenkiintoisella tavalla.
– Yksilön oman roolin käsittelyyn ja määrittelyyn vaikuttavat esimerkiksi median, ajankohtaiset turvallisuusuhat sekä yleinen suhtautuminen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin.
Maanpuolustussuhteen osa-alueissa on pyritty huomioimaan maanpuolustus koko yhteiskuntaa koskevana ilmiöinä. Maanpuolustusasenteella tarkoitetaan yksilön arvomaailmaa ja mielipiteitä maanpuolustukseen liittyvistä teemoista.
Maanpuolustustoimijuuden osa-alueessa on puolestaan pyritty ottamaan huomioon se, kuinka aktiivisesti yksilö ottaa osaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Maanpuolustusosaamisen ja -luottamuksen osa-alueet käsittelevät yksilön tietoja ja taitoja sekä yleistä luottamusta esimerkiksi turvallisuuspolitiikan hoitamiseen.
Kattavampi käsitys maanpuolustuksesta
TAHTO2-tutkimusprojektista on odotettavissa tuloksia ensi syksynä. Ensimmäisen tutkimushankkeen pohjalta ammennettu tieto on saatettu tiedeyhteisöä palvelevaan muotoon. Maanpuolustustahdon kohottamiseen tai käytännön maanpuolustuskoulutuksen toteuttamisessa tietoa ei ole vielä hyödynnetty.
– TAHTO1-projektin tarkoitus oli tuottaa teoriapohja ja määritelmä maanpuolustussuhteelle. Sen antia hyödynnämme nyt toisessa TAHTO-projektissa. Ensimmäinen projekti antoi äänen marginaaliryhmille, siviilipalveluksen suorittaneille henkilöille sekä reservistä siviilipalvelusvelvollisiksi siirtyneille henkilöille, joita on aiemmin tutkittu varusmiespalveluksen suorittaneita massoja vähemmän, Tallberg täsmentää.
Tallberg toivoo, että TAHTO2-tutkimusprojektin tuottama tieto tarjoaa uutta näkökulmaa käytävään kansalaispalvelus-keskusteluun. Suoranaista ratkaisua puolustusjärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin se ei hänen mukaansa kuitenkaan tuo.
– TAHTO2-projekti antaa myös naisille äänen maanpuolustusta koskevassa keskustelussa. Se on demokratian kannalta merkittävä ulottuvuus, joka on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa varjoon, Tallberg päättää.
